Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Polkupyöräkuristajia ja tahallisia yliajoja: Mikä saa ihmisen pimahtamaan liikenteessä?

Ylikomisario Dennis Pastersteinin mukaan hyvä liikennesuunnittelu vähentää liikenneraivoa. Hermostumista syntyy vähemmän, kun pyöräilijät, jalankulkijat ja autoilijat eivät kohtaa. ”Ne, jotka raivoavat kaikille, pitäisi sitten lääkärin poimia pois”, Pasterstein sanoo.

Kaupunki
 
Liisa Niemi
Tosi monet ovat kohdanneet katuraivoa
Tosi monet ovat kohdanneet katuraivoa
Lisääkö kiireinen ja stressaava elämä kiukunpurkauksia liikenteessä?

Tahallinen yliajo Käpylässä, toisen pyöräilijän kimppuun käynyt pyöräilijä Baanalla. Liikenneraivo on puhuttanut Helsingissä viime päivinä.

Liikenne on Helsingissä tilastojen valossa aiempaa turvallisempaa. Silti joukkoon mahtuu yksittäisiä tieraivoa kokevia, jotka päätyvät vahingoittamaan muita.

Tunnetuin tapaus äärimmilleen menneestä liikenneraivosta lienee vuoden 2015 elokuulta, kun pyöräilijä kuoli Helsingin Meilahdessa autoilijan kiilattua hänen eteensä.

Tuoreempia tapauksia löytyy kuitenkin aivan lähiajoilta.

Viime viikolla autoilijan epäillään ajaneen tahallaan naisen jalkaterän yli Käpylässä, koska hän oli kyllästynyt alueella yhtenään kulkeviin lapsiin. Maanantaina pyöräilijä kuristi toista pyöräilijää Baanalla. Tilanteen epäillään saaneen alkunsa viattomasta äänimerkin antamisesta.

Helsingin poliisin ylikomisarion Dennis Pastersteinin mukaan tieraivoa esiintyy eniten Helsingin keskustassa, jossa on ahdasta ja eri ryhmille ei löydy aina omia väyliä.

”Raivo yltyy, kun eri kulkumuodot pääsevät kosketuksiin tai hyvin lähelle toisiaan”, Pasterstein sanoo.

Niin kävelijöissä, pyöräilijöissä kuin autoilijoissakin on omat kuumakallensa, eikä Pastersteinin mukaan voi sanoa, että jokin ryhmä käyttäytyisi erityisen raivokkaasti.

Joillain ihmisillä rooli, jossa liikkuu liikenteessä, voi muuttaa käyttäytymistä hyvinkin paljon.

”Moni saattaa olla jalankulkijana hyvin rauhallinen, mutta kun hyppää pyörän selkää tai autoon, koko liikennekäyttäytyminen muuttuu”, Pasterstein sanoo.

Liikennepsykologi Martti Peräahon mukaan liikenneraivon syttymiseen vaikuttaa niin yksilön persoonallisuus, kuin ympäristön aiheuttama stressikin.

Ne, jotka käyttäytyvät muutenkin aggressiivisesti, ovat aggressiivisia myös liikenteessä.

Ulkoiset tekijät, kuten ruuhkat, kiire ja väsymys lisäävät painetta. Toisilla paine laantuu ajan myötä, mutta stressi yhdistettynä aggressiiviseen persoonaan voi ääritilanteessa laukaista jopa raivon, jossa pyrkimyksenä on vahingoittaa toista tiellä liikkujaa.

Liikennetilanteet herättävät tunteita kaikissa, mutta tunteet kanavoituvat eri tavoin.

”Tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että erityisesti nuorilla miehillä on edelleen naisia enemmän taipumusta kanavoida ne aggressioon”, Peräaho sanoo.

Peräahon mukaan on mahdollista, että yhteiskunnan yksilöllistyminen heijastuu myös liikenteeseen.

”Minä-keskeisyys on lisääntynyt, eli me koemme kenties helpommin, että meidän oikeuksiamme poljetaan jollain tavalla. Sitten meillä on tavallaan oikeus vastata samalla mitalla jolloin me käyttäydymme aggressiivisesti”, Peräaho sanoo.

Äärimmilleen viety liikenneraivo ei ole Peräahon mukaan kuitenkaan laaja ongelma. Suomen liikenteessä näkyy enemmän lievempää aggressiivisuutta, kuten tyytymättömyyden osoittamista äänimerkein.

Raivonpuuskia aiheuttavia ulkoisia stressitekijöitä voitaisiin kuitenkin poistaa esimerkiksi parantamalla liikennejärjestelyitä, jotta liikenteessä ei olisi niin ahdasta ja hektistä, Peräaho sanoo.

Helsingissä liikennettä on pyritty eriyttämään esimerkiksi keskustan läpi kulkevalla Baanalla. Ylikomisario Pastersteinin mukaan hyvä liikennesuunnittelu vähentää liikenneraivoa. Hermostumista syntyy vähemmän, kun pyöräilijät, jalankulkijat ja autoilijat eivät kohtaa.

”Ne, jotka raivoavat kaikille, pitäisi sitten lääkärin poimia pois”, Pasterstein sanoo.

Peräahon mukaan tieraivon vähentämisessä itsetuntemus on kaiken a ja o. Kun huomaa pinnan palavan jossain tilanteessa, kannattaisi pysähtyä pohtimaan, miksi niin käy.

Seuraavalla kerralla liikenteeseen lähtiessä kannattaa esimerkiksi varata enemmän aikaa tai laskea stressitasoaan muilla keinoilla.

Samoilla linjoilla on myös Pasterstein. Jos huomaa kiihtyvänsä esimerkiksi auton ratissa, kannattaa haukata happea ja kuunnella radiossa soiva kappale loppuun ennen kuin ryntää ulos riehumaan.

”Jäitä hattuun, laske kolmeen tai kymmeneen, juo kuppi teetä ja nuku yön yli”, Pasterstein sanoo.

Oletko kohdannut liikenneraivoa? Kerro meille kokemuksistasi osoitteeseen hs.kaupunki@hs.fi

Akseli Valmunen / HS
Liikenneraivoa syntyy herkästi, kun eri tavalla liikkuvat ihmiset kohtaavat.
Liikenneraivoa syntyy herkästi, kun eri tavalla liikkuvat ihmiset kohtaavat.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat