Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Me oikeasti haluamme olla avoimia” – Helsingin poliisi lupaa muuttaa muuttaa toimiaan

Kaupunki
 
Juuso Määttänen
Mika Ranta / HS
Ylikomisario Jussi Huhtela juttelee Twitterissä paljon anarkistien kanssa. ”Se johtuu puhtaasti siitä, että he ovat somessa paljon aktiivisempia kuin Rajat kiinni -ryhmittymä.”
Ylikomisario Jussi Huhtela juttelee Twitterissä paljon anarkistien kanssa. ”Se johtuu puhtaasti siitä, että he ovat somessa paljon aktiivisempia kuin Rajat kiinni -ryhmittymä.” Kuva: Mika Ranta / HS
Tausta

Paineilma-ase tuli pysyvään käyttöön

 Poliisi päätti ottaa paineilmalla toimivan lamautusaseen pysyvään operatiiviseen käyttöön kesän alussa. Päätöksestä ei tiedotettu julkisuuteen (HS 20.8.).

 Usean vuoden ajan koekäytössä oli belgialaisyhtiö FN Herstalin valmistama FN 303, mutta lopulta käyttöön valittava paineilma-ase voi olla jokin muu.

Helsingin poliisilaitoksen johtokeskuksen johtajalla, ylikomisario Jussi Huhtelalla ei ole juuri ollut helppoja työpäiviä sitten viime vuoden kesän.

Viime kesänä Suomi muuttui, ainakin hetkeksi. Lähi-idästä alkoi siirtyä paljon ihmisiä Eurooppaan, ja osa heistä suuntasi Suomeen. Turvapaikanhakijoita saapui lopulta yli 30 000.

Tämä näkyi myös Helsingissä. Aluksi järjestettiin mielenosoitus tulijoiden toivottamiseksi tervetulleeksi. Sitten aktivoituivat ne, jotka vastustivat maahantuloa.

Huhtela, 42, oli ollut virassaan puoli vuotta. Hän johtaa johtokeskusta, joka hoitaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa sekä hälytyspartioita. Kesällä poliisikin oli ihmeissään, hän myöntää nyt.

”Olisi kiva voida sanoa jälkiviisaasti, että nämä tapahtumat olivat nähtävissä, mutta ei tätä turvapaikanhakijoiden määrän jättimäistä kasvua ja sen seurauksia pystynyt ennakoimaan millään”, Huhtela sanoo.

Seurauksista näkyvimpiä olivat Rajat kiinni -liikkeen syntyminen ja sitä vastustaneiden ihmisten joukossa pienen anarkistiryhmän aktivoituminen. Nämä asettautuivat toistensa vastapuoliksi.

”Ihmiset menivät jotenkin sekaisin uudesta tilanteesta”, Huhtela sanoo.

Kesä vaihtui syksyksi, joka jää historiaan. Jännitteet Helsingissä olivat kovia.

”Homma kävi todella kuumana viime syksynä Narinkkatorilla. Jos oli Rajat kiinni -mielenosoitus, aina paikalle tuli myös vastamielenosoitusporukka, joiden joukossa oli yleensä anarkisteja. Tarvitsimme 100–150 uutta joukkojenhallintapoliisia, ja hommat oli tehtävä ylitöinä, koska niihin ei pystytty varautumaan. Se ei ollut halpaa hommaa”, Huhtela kertoo.

Itsenäisyyspäivänä syntyi jo yhteenotto. Eri puolille kaupunkia oli kokoontunut kaksi isoa joukkoa, toiset maahanmuuton vastustajia, toiset muun muassa anarkistien koolle kutsumasta Vapaus pelissä -tapahtumasta.

Poliisi, joka yritti pitää ryhmiä erillään, joutui kahnaukseen Vapaus pelissä -tapahtuman osallistujien kanssa. Kiviä alkoi lentää. Sitten poliisi teki jotakin, jota Huhtela saa yhä selittää. Se ampui mielenosoittajia kohti seitsemän laukausta FN-303 paineilma-aseella.

Laitetta, josta Suomi kohahti, on ollut tuomassa Suomeen juuri Huhtela.

FN-303 on ollut yksi keskeinen keskustelunaihe itsenäisyyspäivästä lähtien.

Poliisiksi Huhtela on poikkeuksellisen aktiivinen Twitterissä. Siellä hän muun muassa puolustaa poliisin uutta paineilma-asetta ja toistelee, että lakipykäliin nojaten se ”ei ole ase, vaan voimankäyttöväline”.

Huhtela sanoo ymmärtävänsä, miksi poliisi on saanut aiheesta voimakasta kritiikkiä.

”FN-303 on kieltämättä provosoivan näköinen. Sille porukalle, jota kohtaan välinettä käytettiin, syntyi sellainen olo, että heitä on ammuttu. Heidän tunnettaan me emme pysty jälkeenpäin mitenkään muuttamaan.”

Huhtelan mukaan suurin ongelma oli se, että poliisi luotti liikaa ennakkotiedotukseen ja oletti ihmisten tietävän itsenäisyyspäivän aikaan, millaisesta välineestä on kyse. Kun se ei ollut selvillä, poliisin olisi pitänyt pystyä vielä paremmin selittämään jälkeenpäin välineen käytön syitä.

Itse käyttöä Huhtela pitää edelleen perusteltuna. Hän näet uskoo, että parempi tekniikka itse asiassa vähentää vahinkoja.

”Vielä 15 vuotta sitten olisimme joutuneet turvautumaan mellakkatilanteessa lähinnä fyysiseen voimaan ja teleskooppipamppuun. Silloin samassa tilanteessa olisi taatusti tullut paljon enemmän vammoja.”

Uutenavuotena tilanne Suomessa oli ehkä kireimmillään.

Sosiaalisessa mediassa velloivat huhut turvapaikanhakijoista, monet niistä keksittyjä. Jotkut pelkäsivät turvapaikanhakijoiden seksuaalista ahdistelua.

Seuraavana päivänä poliisilla oli käsissään uusi kohu. Julkisuuteen tiedotettiin, että Helsingissä turvapaikanhakijoista koostunut ryhmä olisi pyrkinyt joukolla häiritsemään naisia seksuaalisesti ja varastamaan heidän omaisuuttaan – samalla tavalla kuin Saksan Kölnissä oli uutenavuotena tapahtunut.

Sitten Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoi brittilehti The Telegraphin haastattelussa, ettei Suomessa ole koskaan ollut tämän kaltaista seksuaalista häirintää uudenvuoden iltana.

Poliisi sai lausunnoista paljon kielteistä huomiota, ja sen epäiltiin toimivan heikoin tiedoin sekä liioittelevan tilannetta.

Lopulta poliisin yhteenvedossa ilmoitettiin, että uudenvuoden tapahtumista oli tehty 15 rikosilmoitusta.

Huhtela muotoilee sanansa tapauksesta tarkkaan.

”Miten tämän sanoisi niin, etteivät ihmiset tule sanomaan, että tuo on rasisti. Uudenvuoden tapahtumat olivat tietyllä tavalla herätys sekä viranomaisille että näille miehille [turvapaikanhakijoille]. Tajusimme, että nyt puuttuvat tietyllä tavalla säännöt siitä, mitä Suomessa saa tehdä. Uskon, että tuolloin onnistuimme luomaan ne pelisäännöt. Sen jälkeen tämmöisistä asioista ei ole hirveästi tarvinnut puhua.”

Talvella ihmisten liike Eurooppaan ja myös Suomeen alkoi vähentyä. Helsingissäkin tilanne rauhoittui. Mielenosoituksia on yhä paljon, mutta ne ovat pienempiä.

”Paikalla saattaa olla kymmenkunta ihmistä. Tässä tapauksessa niiden periaatteellinen merkitys on varsinaista tapahtumaa isompi. Meidän pitää tietenkin reagoida jokaiseen mielenilmaukseen”, Huhtela sanoo. Yksi asia Huhtelaa tapahtumissa yhä vaivaa, ja siihen hän toivoo ratkaisua. Tuo asia on vihapuhe.

”Meillä on vihapuheelle ja rasismille nollatoleranssi.”

Epäselvempää on, mitä nollatoleranssi – tai edes vihapuhe – tarkoittaa. Huhtela ei kerro, missä vaiheessa mielenosoituksissa on menty vihapuheen puolelle, vaan tyytyy sanomaan, että vähintään sen rajalla on käyty usein.

Samalla hän myöntää, että poliisin on löydettävä selkeä linja vihapuheeseen puuttumiseen. Huhtela ei silti usko, että ratkaisu olisi mielenosoitusten keskeyttäminen.

”Tällä hetkellä on järkevämpää hoitaa nämä tilanteet jälkikäteen. Olemme vielä kaukana siitä pisteestä, että alkaisimme estää kokonaisia mielenosoituksia.”

Vaikka tilanne Helsingissä on rauhoittunut, on joillekin jäänyt tapahtumista jäljelle epäluottamus poliisia kohtaan.

Tuorein esimerkki nähtiin viime viikonloppuna, kun poliisi keskeytti Dallapénpuistossa voimakeinoilla konsertin, joka oli osa anarkistien Musta Kallio -tapahtumaa.

”Meille tuli lähistöllä asuvilta ihmisiltä todella paljon valituksia siitä, miten he eivät pysty nukkumaan ollenkaan puistosta tulevan metelin takia”, Huhtela sanoo.

”Siinä eivät olleet perusoikeudet enää ollenkaan balanssissa, joten tapahtuma oli pakko keskeyttää.”

Tilanne kärjistyi niin, että poliisi käytti voimaa: paikallaolijoita vastaan käytettiin paprikasumutetta ja etälamautinta.

Ilta-Sanomien haastattelemien silminnäkijöiden mukaan poliisin kaasutuksesta kärsivät monet sivulliset, ja etälamauttimen käytön väitettiin kohdistuneen poistujiin. Poliisin mukaan lamautinta käytettiin, koska poliisin päälle oli tilanteessa hyökätty fyysisesti.

Sosiaalisen median aikakaudella tilanteista tulee heti julkisia, ja poliisin kertomus tapahtumista on usein kovin niukka. Tätä Huhtela yrittää muuttaa, muun muassa Twitterissä.

Huhtelan mukaan poliisi jää tapahtumista väännettäessä helposti kakkoseksi, koska paikallaolijat kuvaavat nykyään tapahtumat Youtube-videoille. Niillä tilanne saadaan hänestä esitettyä haluttaessa vain yhdestä näkökulmasta.

Siksi poliisi on ottamassa käyttöön univormuun kiinnitettäviä vartalokameroita, joilla voidaan tulevaisuudessa todentaa tapahtumien kulkua muuten kuin sanallisesti.

”En väitä, etteivätkö ihmiset ole oikeasti voineet kokea sitä, mitä sanovat. Ongelma on se, että me ihmiset näemme sen, mitä haluamme nähdä.”

Huhtelan mukaan poliisin pitää pystyä olemaan entistä avoimempi tiedottaakseen paremmin tapahtumista, voimankäytön syistä ja myös mahdollisista virheistä. Muutoksen hitaudesta hän syyttää sitä, että poliisilaitoksen kaltainen vanha ja kankea organisaatio ei muutu hetkessä.

”Kyllä me oikeasti haluamme olla avoimia.”

Lopulta kuluneen vuoden melskeestä saattoi olla myös hyötyä. ”Näin jälkeenpäin oli mielestäni hyvä, että se [uudenvuoden] kohu tapahtui. Se oli varmasti osaltaan luomassa turvallisempaa kaupunkia, kun pöly oli laantunut.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat