Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Villisikakolareita Vantaalla ja vilaus kärsästä Kannelmäessä – Joko villisiat ovat levittäytymässä Helsinkiin asti?

Kannelmäkeläinen Briitta Koskilehto luuli pihassa rapistellutta eläintä ensin naapurin kissaksi, mutta kärsän nähtyään hänen epäilyksensä kääntyivät villisikaan

Kaupunki
 
Martti Palokas / Vantaan riistanhoitoyhdistys
Villisika jäi auton alle ja kuoli Lahdenväylällä Vantaalla myöhään sunnuntai-iltana 14. elokuuta. Myös henkilöauton keula vahingoittui pahasti, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.
Villisika jäi auton alle ja kuoli Lahdenväylällä Vantaalla myöhään sunnuntai-iltana 14. elokuuta. Myös henkilöauton keula vahingoittui pahasti, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Kuva: Martti Palokas / Vantaan riistanhoitoyhdistys
Fakta

Villisiat Suomessa

 Villisikojen vaellus kaakkoisrajan yli Etelä-Suomeen alkoi voimistua 1970-luvulla. Kannan koko on nykyisin 1 000–1 300 eläintä.

 Lajin metsästysaika muuttui tänä vuonna 1. maaliskuuta lähtien. Nykyisin porsaatonta villisikaa saa metsästää Suomessa ympäri vuoden, mutta vuotta nuoremman jälkeläisen seurassa kulkeva villisikanaaras on aina rauhoitettu.

 Villisikasaaliit ovat olleet kasvussa, ja nykyisin kaadetaan satoja sikoja vuodessa.

Lähde: Suomen riistakeskus

Polkupyörää kotinsa pihassa Helsingin Kannelmäessä lukitsemassa ollut Briitta Koskilehto havahtui erikoiseen rapinaan viime viikolla. Ensin hän epäili, että sepeliä paritalon aidan juuressa mylläsi naapurin kissa, mutta tällä kertaa vierailija olikin uusi tuttavuus.

Koskilehto kertoo nähneensä rapistelijan noin puolentoista metrin päästä. Hän uskoo eläimen olleen villisika, mitä tukevat erityisesti havainnot kärsästä ja tummasta turkista.

”En ensin tajunnut, mikä se on. Ajattelin, että ei tuo ole kissa eikä koira, ja kaiken lisäksi se on vielä niin ruma”, Koskilehto muistelee pohtineensa.

”Kun rupesin juttelemaan sille, niin hyvin nopeasti se otti ritolat.”

Tilanne alkoi ja loppui hetkessä toissa maanantaina alkuillasta, joten Koskilehto ei ehtinyt valokuvata Runonlaulajanpolun päästä kohti Mätäojaa kirmannutta eläintä. Toistaiseksi ei siis ole olemassa vahvistettua tietoa siitä, teutaroiko vain kymmenisen kilometrin päässä Helsingin keskustasta todellakin villisika.

Koskilehto arvioi eläimen koon perusteella, että vierailija oli nuorehko lajinsa edustaja.

Ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta kertoo, että Uudellamaalla on kyllä villisikoja, mutta pääkaupungin rajojen sisällä niistä ei ole toistaiseksi tehty havaintoja.

”Villisiat ovat kuitenkin liikkuvia eläimiä, joten on se ihan mahdollista”, Pakarinen sanoo.

Helsinkiä lähin villisikapopulaatio asuu Sipoossa. Pakarinen pitää todennäköisenä, että sieltä voi tulla satunnaisia yksilöitä ainakin Östersundomiin Helsingin puolelle, vaikka ilmoitukset puuttuvatkin.

Vantaalla vahvistettuja havaintoja on puolestaan tehty enenevissä määrin, eikä onnettomuuksittakaan ole selvitty. Tuorein tapaus on toissa sunnuntailta, jolloin villisika jäi henkilöauton alle Lahdenväylällä Vantaan Kuninkaanmäessä. Kolarista ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta villisika kuoli.

Vantaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Martti Palokkaan mukaan Lahdenväylää oli ylittämässä myös toinen villisika, joka onnistui välttämään törmäyksen.

”Viime vuonna 28. syyskuuta samassa paikassa jäi yhdellä kertaa auton alle kaksi villisikaa”, Palokas kertoo.

Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen Suomen riistakeskuksesta kertoo, että tuoreimmassa eli maaliskuussa tehdyssä maalaskennassa Sipoon villisikapopulaation kooksi arvioitiin 23 yksilöä.

”Sen jälkeen on tullut kaiken järjen mukaan jonkin verran lisäystä, koska porsaitahan ne tekevät vuosittain”, Eronen toteaa.

Suomen riistakeskuksenkaan tiedossa ei ole havaintoja, jotka kielisivät villisikojen levittäytymisestä Helsinkiin asti. Esimerkiksi nuoren, uutta elintilaa etsivän villisian siirtyminen Sipoosta kohti urbaanimpaa ympäristöä ei ole kuitenkaan mikään mahdottomuus.

”Se ei ole matkallisesti mikään ongelma, vaikka on kaupunkia ja muuta välissä. Villisiathan pystyvät kulkemaan kymmeniä ja satojakin kilometrejä, jos ne haluavat lähteä liikenteeseen”, Eronen kertoo.

Sekä riistapäällikkö Eronen että ympäristötarkastaja Pakarinen ovat sitä mieltä, että Helsingin seudulla ei ole vielä käynnissä varsinaista villisikojen kaupunkilaistumista – tulevaisuus voi olla sitten asia erikseen. Esimerkiksi Berliinissä elää jo tuhansia citysikoja.

”Se vaatii kesyyntymistä ja ehkä myös kesyttämistä”, Pakarinen sanoo.

”Esimerkiksi Keskuspuistossa voisi olla sellaista ympäristöä Helsingissä, missä villisiat pärjäisivät, jos populaation antaisi muodostua”, Eronen puolestaan arvioi.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat