Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Mistä löytyisi vainaja? Lääketieteellinen tarvitsee ruumiita mutta niitä ei ole

Helsingin yliopiston lääke­tieteellinen tiedekunta tarvitsee lukuvuoden aikana opintoihin kymmenkunta ruumista.

Kaupunki
 
Akseli Valmunen / HS
Lääketieteen kandidaatti Tuomas Lumikarin (vas.) mielestä digitaaliset oppimateriaalit ovat hyviä, mutta myös käytännön harjoittelua tarvitaan. ”Tuntumaa kudokseen ei saa kuin preparoimalla ja dissekoimalla”, hän toteaa. Vieressä avustava opettaja Aleksi Almenoksa.
Lääketieteen kandidaatti Tuomas Lumikarin (vas.) mielestä digitaaliset oppimateriaalit ovat hyviä, mutta myös käytännön harjoittelua tarvitaan. ”Tuntumaa kudokseen ei saa kuin preparoimalla ja dissekoimalla”, hän toteaa. Vieressä avustava opettaja Aleksi Almenoksa. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Fakta

Näin testamenttaat ruumiisi

 Suomessa ruumiin voi testamentata kaikille yliopistoille, joissa on lääketieteen opetusta, eli Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistoille.

 Pyydä ruumiinluovutustestamentti yliopistolta, jolle haluat kuoltuasi ruumiisi luovuttaa.

 Helsingin yliopistosta testamentin ja tietoa asiasta voi pyytää preparaattori Matti Auerilta puhelimitse 029 412 7304 tai sähköpostilla matti.auer@helsinki.fi.

 Kun olet tehnyt testamentin, kerro siitä läheisillesi.

Helsingin yliopiston lääketieteellisellä tiedekunnalla on jatkuva pula ruumiista.

Vainajia tarvitaan koko ajan lääketieteen anatomian opintoihin ja sen dissektio-opetukseen eli ruumiinavaukseen.

Ylitarjontaa oppimateriaalista ei ole.

”Kyllä meillä on koko ajan pulaa ruumiista, että saadaan vuoden kurssi täyteen”, sanoo preparaattori Matti Auer Helsingin yliopistolta. Lukukauden aikana tarvitaan kymmenisen ruumista.

Dissektiokurssilla tutustutaan ihmisen anatomiaan käytännössä. Helsingin yliopistossa opiskelijat tekevät dissektioita Ruskeasuon kampuksella.

Dissektion avulla opiskelija voi itse tekemällä hankkia ihmisruumiista sellaista konkreettista kokemusta, mitä ei kirjoista tai tietokoneista saa.

”Kuvissa kaikki näyttää samanlaiselta, mutta tässä tulee esille esimerkiksi yksilöiden variaatio”, perustelee vainajien käyttöä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan anatomian opettaja Suvi Viranta-Kovanen.

”Kyllähän nykyään käytetään digivainajiakin, mutta ei se ole sama asia. Niitä voi käyttää rinnakkain, mutta kokonaan se ei voi korvata opetusta. En voi kuvitellakaan, että kirurgi harjoittelisi pelkästään diginä, vaan kyllä leikkaamista pitää harjoitella käytännössä”, preparaattori Auer sanoo.

Vainajan omaiset saattavat empiä ruumiin luovuttamista, koska miettivät, kohdellaanko vainajaa kunnioittavasti.

Anatomian opettaja Viranta-Kovanen vakuuttaa, että valmistavalla luennolla käsitellään opiskelijoiden kanssa vainajan kunnioittamista ennen leikkaussaliin menoa. Vainajien yksilöllisyyttä kunnioitetaan niinkin, että opiskelijat ja opettajat eivät tiedä heidän henkilötietojaan.

Lääketieteen opiskelijat tekevät ensimmäisen ruumiinavauksen vajaan vuoden opiskelun jälkeen. Dissektio on varsinkin ensimmäisillä kerroilla opiskelijoille tunteita herättävä ja vaativa tilanne.

Usein moni opiskelija ei ole aiemmin nähnyt kuollutta ihmistä.

Lisäksi balsamoinnissa käytetyn formaldehydin haju saa jotkut opiskelijat voimaan pahoin. Balsamointiainetta tarvitaan bakteerien tappamiseen, jotta ruumiiden käsittely on turvallista.

Joskus ruumiinluovutustestamentin tehnyt vainaja ei kelpaa opetuskäyttöön vaarallisen tarttuvan taudin takia.

Joskus ruumiin käytön estävät omaiset, joille tieto vainajan tekemästä ruumistestamenttauksesta tulee täytenä yllätyksenä.

Jos ruumiinsa testamenttaa opetuskäyttöön, pitää hyväksyä ja tiedostaa, että kuoleman jälkeen sitä leikataan ja siitä otetaan myös käsin esille esimerkiksi hermoja, verisuonia ja elimiä.

Tästä olisi hyvä kertoa läheisille etukäteen, koska vasta kuoleman hetkellä asiasta saatu tieto saattaa järkyttää.

Toinen omaisien kannalta tärkeä tieto on se, että opetuskäyttöön luovutetun ruumiin tuhkaus ja hautaaminen siirtyvät noin vuoden, puolentoista päähän. Nämä asiat hoitaa yliopisto.

”Vainaja on meillä lukukauden ajan, ja tämä on ymmärrettävästi joillekin omaisille vaikea asia”, preparaattori Auer sanoo.

Joskus siunaustilaisuuksia pidetään Ruskeasuon kampuksen kappelilla ennen tuhkausta sen jälkeen kun ruumis on balsamoitu.

Virtuaalidissektio vai vainaja opetukseen?

Tänä syksynä linjataan, jatkuuko lääketieteen opiskelijoiden anatomian dissektio-opetus vainajilla.

Suomen viiden lääketieteellisen yliopiston dekaanit kokoontuvat tällä viikolla puimaan selvitysryhmän ehdotuksia anatomian dissektio-opetuksen jatkosta.

Nyt joissain tiedekunnissa kaikki opiskelijat osallistuvat dissektio-opetukseen, ja joissain tiedekunnissa vain osa opiskelijoista. Myös dissektio-opetuksen tuntimäärät vaihtelevat eri tiedekunnissa varsin paljon.

Yksi suunnitelma on, että anatomian dissektio-opetus keskitettäisiin johonkin yliopistoon ja muutoin anatomian opetuksessa käytettäisiin virtuaalisia materiaaleja.

”Tämä asia on juuri keskustelun alla”, sanoo lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien puheenjohtaja Matti Lehto, joka työskentelee Tampereen yliopistossa.

Esillä on ollut myös, että vainajien käytöstä anatomian opetuksessa luovuttaisiin ja siirryttäisiin digioppiin eli käyttämään niin sanottua virtuaalidissektiolaitetta.

Lehdon mukaan laitteen haittapuoli leikkauslistojen kanssa painiskeleville yliopistoille on sen kuusinumeroinen hankintahinta ja viisinumeroiset vuosittaiset ylläpitokustannukset.

Helsingin yliopistossa virtuaalidissektiolaite on ollut käytössä vasta vajaan vuoden.

”Laitteen etu on, sitä voi hyödyntää opetuksessa integroiden. Eli ei niin, että opiskellaanpa nyt kaikki luut ja niiden nimet, vaan siten, että kun on esimerkiksi korvatautijakso, niin opiskellaan siihen liittyvä korva-, nenä-, ja kurkkuanatomia.”

Vainajien ruumiinavausta pidetään lääketieteen opiskeluun kuuluvana riittinä.

”Sitä se tietyssä mielessä onkin, mutta jos se on sitä enemmän kuin sisällön oppimista, herää kysymys, mikä sen tarkoitus on”, Lehto sanoo.

Vaikka anatomian dissektio-opetus siirtyisi digitaaliseksi, vainajia yhä tarvitaan ja käytetään lääketieteen koulutuksessa.

Lupa- ja valvontavirasto Valvira myönsi syksyllä 2013 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kirurgian koulutuskeskukselle toimiluvan käyttää vainajia oikeuslääketieteellisten ja lääketieteellisten ruumiinavausten yhteydessä – kirurgien ja hoitajien jatkokoulutusta ja yliopiston lääketieteen opetustoimintaa varten.

”Idea on, että opetellaan se anatomia, mikä on merkityksellistä kulloisessakin hoitotapahtumassa eli kirurgisessa toimenpiteessä”, Lehto sanoo.

”Opetus siis poikkeaa radikaalisti siitä kun dissekoidaan ja otetaan täysin anatomisesta lähtökohdasta ruumiista esille vaikkapa hermoja, verisuonia, jänteitä, luita ja aivojen rakenteita.”

Helsingin yliopiston anatomian opettaja Suvi Viranta-Kovanen on huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan vainajien käyttö anatomian opetuksessa lopetettaisiin ja siirryttäisiin vain kirja- ja virtuaalimaailmaan.

”Olisi kurjaa, että tulisi lääkärisukupolvi, jolle ei ole edes tarjolla tällaista anatomian kurssia.”

Akseli Valmunen / HS
Anatomiaa opiskellaan myös muovimalleilla.
Anatomiaa opiskellaan myös muovimalleilla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat