Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Terrori-iskut ja zikavirus ajavat ulkomaalaisia matkaajia Helsinkiin – hotellit pullistelevat ratkeamispisteessä

Helsingin ajankohtaisimmat matkailuvaltit ovat epämukavia, mutta niin se vain on. Helsinki hyötyy maailman turvattomuudesta.

Kaupunki
 
Liisa Takala
Dieter Schott (oik.) arvostaa sitä, että kongressikaupungissa voi turvallisesti myös seikkailla. Aamiaista saksalainen nautti Bob Morrisin ja Sebastian Haumannin seurassa.
Dieter Schott (oik.) arvostaa sitä, että kongressikaupungissa voi turvallisesti myös seikkailla. Aamiaista saksalainen nautti Bob Morrisin ja Sebastian Haumannin seurassa. Kuva: Liisa Takala
Fakta

Hotellibuumi jatkuu

 Helsingissä oli viime vuonna runsaat 9 000 hotellihuonetta ja niissä yli 17 000 petipaikkaa. Määrä on kasvanut edellisvuodesta jonkin verran.

 Viime aikoina Helsingissä on avattu muun muassa Bulevardin Indigo, Pienen Roobertinkadun Lilla Robert sekä Fabianinkadun F6. Meilahdessa on uusi Cumulus.

 Kaupunkiin on rakenteilla tai suunnitteilla liki kymmenen uutta majoitusliikettä.

 Kertaheitolla uutta tarjontaa tulee, kun Clarion avaa Jätkäsaaressa syksyllä yli 400 huoneen hotellitornin. Kalasatamaankin kaavaillaan hotellia.

 Seudulle tähyää myös Marriott-ketju.

Kruununhaka

Terrori-iskuja. Zikavirus. Helsingin ajankohtaisimmat matkailuvaltit ovat epämukavia, mutta niin se vain on. Helsinki hyötyy maailman turvattomuudesta.

Tammi–kesäkuussa kaupungissa yöpyi enemmän ulkomaisia matkailijoita kuin kenties koskaan.

Jo viime vuosi oli Helsingin matkailulle kaikkien aikojen paras, ja tänä vuonna ulkomaalaisia on yöpynyt kaupungin hotelleissa sitäkin enemmän.

Kesäkuussa ulkomaisten yövieraiden määrä nousi edellisvuodesta 12 prosenttia.

Matkaajien hurja kasvu vuoden 2013 aallonpohjasta havainnollistuu tässä grafiikassa:

Iso osa vierailijoista tulee tänne kongresseja varten. Epävarmuus maailmalla lisää kongressijärjestäjien mielenkiintoa turvallisena pidettyä Helsinkiä kohtaan, myöntää Helsingin kongressipäällikkö Kaiju Pitkänen.

”Vilkasta on ollut. Kyselyjä tulee koko ajan, mutta kaikkihan eivät tietenkään kerro, mitä siellä taustalla on.”

Internetiä hallinnoiva Icann-järjestö siirsi kesäkuisen kokouksensa pikavauhtia Panamasta Helsinkiin. Taustalla oli zikavirus. Tällä viikolla Helsingissä kokoontuu muun muassa noin 600 kaupunkihistorian tutkijaa.

He tulivat kaupunkiin aivan suunnitellusti, eivät pakoon.

”Mutta jos kokous olisi pidetty Istanbulissa, olisin seurannut turvallisuustilannetta ja päättänyt osallistumisesta vasta sen perusteella”, sanoo puistojen ja puutarhojen historiaan erikoistunut Åsa Klintborg Ahlklo.

Torstaiaamuna tukholmalaistohtori esitelmöi kollegoilleen leikkipuistoista. Matka Kaisaniemenkadun Cumulus-hotellista yliopistolle taittuu jalan muutamassa minuutissa, ja siksi myös saksalainen Dieter Schott voi viipyä hotellin aamiaispöydässä tavallista kauemmin.

”Istanbuliin matkustamista olisin harkinnut kaksi kertaa”, Schott sanoo. ”Täällä voi huolettomammin vaeltaa kaupungilla ja ajella raitiovaunuilla.”

Aamiaisseuralainen, skotti Bob Morris taas suhtautuu pelottavuuksiin paljon nähneen tyyneydellä.

Morris kertoo työskennelleensä takavuosikymmeninä paljon muun muassa Pohjois-Irlannin levottomassa Belfastissa.

”Ei sitä koskaan voi tietää, missä tapahtuu ja mitä”, tuumii myös seurueen nuorempi saksalainen Sebastian Haumann.

Huomaamattaan Haumann tulee sanoneeksi juuri sen, miksi kongressimarkkinointitoimisto Finland Convention Bureaun vetäjä Mervi Toivonen arastelee turvallisuuden korostamista.

Turvallisuus on liian hauras asia myyntivaltiksi.

”Se on meidän valttimme, mutta se on myös asia, joka muuttuu nopeasti”, Toivonen sanoo. ”Emme me halua kasvaa sillä, että jossain muualla tapahtuu pahoja asioita.”

Silti Toivonenkin tunnustaa, että esimerkiksi terrori-iskut toimivat kongressimarkkinoilla Suomen ja Helsingin hyväksi:

”Tilanne maailmalla on ajanut siihen, että kongressijärjestäjien on pakko alkaa miettiä vaihtoehtoja. Mutta kyllä Suomea myy myös uutuusarvo.”

Kuluneena kesänä Helsinki on pullistellut kongresseja siihen malliin, että hotellit ovat hetkittäin olleet ratkeamispisteessä. Esimeriksi lisääntymistieteilijöiden Eshre-kongressi toi Helsinkiin heinäkuussa noin 9 000 vierasta. Hotellihuoneita oli kesäkuussa 9 226.

Vaikka kaupunkiin on viime vuosina avattu useita hotelleja, kapasiteetti on kasvanut kysyntään nähden vähän. Kaupunkiin ei välttämättä mahdu kahta suurta kokousta yhtä aikaa.

Vasta Jätkäsaaren Clarion tuo avautuessaan merkittävästi uutta tarjontaa, useita satoja uusia huoneita.

Tämän kesän suosio ei kuitenkaan kerro siitä, millaiset kokousjärjestäjien tunteet ja pelot ovat juuri nyt. Tilaisuudet varataan vuosia etukäteen, ja tämän päivän kongressit on myyty jo kauan ennen pakolaiskriisiä tai vaikkapa Pariisin terrori-iskuja.

Iskut karkottivat BBC:n mukaan Pariisista alkuvuoden aikana noin miljoona matkailijaa. Kongressimatkailu reagoi turistimatkailua hitaammin, mutta:

”Myös tulevat vuodet näyttävät hyvältä”, Toivonen sanoo.

Kongressivieras ja etenkin tiedekongressivieras on taloudellisesti ottaen toivottu vieras. Koska hän seurustelee paikallisten kollegojensa kanssa, vierailu sataa välillisesti muidenkin matkailuelinkeinon laariin.

”Tiedekongressit tuovat Suomelle tunnettuutta turismin lisäksi myös tieteen kautta”, Mervi Toivonen sanoo.

”Ne ovat erinomainen tilaisuus esitellä Suomen tiedeosaamista, joka on maailman huippua.”

Kesäkuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisissä lähes puolet nukkujista oli työmatkalla.

Liisa Takala
Åsa Klintborg Ahlklo esitelmöi torstaina kansainvälisessä kaupunkihistorioitsijoiden kongressissa. Helsinkiin oli Tukholmasta helppo tulla.
Åsa Klintborg Ahlklo esitelmöi torstaina kansainvälisessä kaupunkihistorioitsijoiden kongressissa. Helsinkiin oli Tukholmasta helppo tulla.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat