Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Espoo etsii itseään Espoo-päivässä – kaupunkien brändääminen tulee Suomeen vauhdilla

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Espoo-tarinan toivotaan parantavan kaupungin palvelujen laatua.

Kaupunki
 
Mitä on espoolaisuus?
Mitä on espoolaisuus?
Espoo-päivässä pohdittiin Espoon identiteettiä. Kaupunki on kasvanut ja muuttunut viime vuosikymmeninä kovaa vauhtia. Mutta mitä espoolaiset itse ajattelevat kaupungistaan? Toimittaja: Lari Malmbeg, kuvaus ja leikkaus: Esa Syväkuru

Minkälainen on Espoo? Siihen kysymykseen Espoon kaupunki haluaa nyt kuumeisesti vastauksen.

Matinkylän Isossa Omenassa kiertää lauantaiaamuna kaupungin palkkaama nuori mies kysymyspatteri taulutietokoneessaan. Kaupunkilaisille esitetään suuria kysymyksiä: Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Espoosta? Kerro lyhyesti tarinasi yhdestä parhaista hetkistä Espoossa! Mikä on sinulle tärkein kaupunkikeskus Espoossa?

Ympärillä juhlitaan kaupungin tärkeintä juhlapäivää, niin kutsuttua Espoo-päivää. Kaupunginosat täyttyvät tapahtumista. On tulennielijöitä, avoimia ovia, kulttuuria ja urheilua. Mutta ilmeisesti myös kalvava epäilys identiteetistä?

”Haluamme luoda Espoolle tarinan, jonka avulla kaupungin muutosta voidaan johtaa”, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo.

Espoolla ei Mäkelän mukaan kuitenkaan ole menossa suurta identiteettikriisiä. Kyselyllä on tarkoitus kerätä tietoa kaupunkilaisten mieltymyksistä. Ensimmäisen kerran verkonkin kautta levitettävä kysely tehtiin neljä vuotta sitten. Myöhemmin toiveista, haaveista ja pettymyksistä koostetaan Espoolle strategia, niin kutsuttu Espoo-tarina.

Nykyisen tarinatalouden aikana menestystä tavoitteleville yrityksille kirjoitetaan tarina, jonka toivotaan houkuttelevan työntekijöitä ja kuluttajia sitoutumaan yrityksen tavoitteisiin. Kyse on brändäyksestä, ja yrittäjähenkinen Espoo kulkee tätä polkua suomalaisten kaupunkien sarjassa etujoukoissa.

Mäkelä sanoo, että Espoo-tarinan tarkoitus on ennen kaikkea parantaa kaupungin palvelujen laatua, mutta myöntää, että tämä tapahtuu nimenomaan selkeyttämällä Espoon tavoitteita. Toiveena on, että yksinkertaistettu viesti auttaisi työntekijöitä ja kaupunkilaisia sisäistämään paremmin sen, mitä ollaan tekemässä.

”Olemme huomanneet, että onnistumme parhaiten niissä asioissa, joihin saamme asukkaat mukaan”, Mäkelä sanoo.

Mutta mikä espoolaisille sitten on tärkeää? Neljä vuotta sitten toteutetussa kyselyssä espoolaiset korostivat varsinkin lähiluonnon merkitystä.

Kauppakeskus Isossa omenassa HS:n haastattelemat espoolaiset vahvistavat edellisen kyselyn tuloksia.

”Turvallisuus. Ja meri”, Ison Omenan palvelutorille lapsiensa kanssa tullut Riika Silventoinen sanoo.

”Luonto”, sanoo ystäviensä kanssa kirjaston aulassa seisoskeleva Set Jaakola.

”Täällä on paljon muitakin ulkopaikkakuntalaisia, joten tänne oli helppoa tulla. Ystäviä on löytynyt työpaikalta ja harrastuksista”, Rovaniemeltä Espooseen muuttanut Antti Brunni sanoo.

Kritisoitavaakin kuitenkin on. Espoo on liian hajautunut, sanoo Harriet Bäckström.

”Toivoisin, että täällä olisi kunnollinen keskusta jossain”, Bäckström sanoo.

Paikkabrändäämiseen erikoistuneen Finnish place branding -yrityksen toimitusjohtaja Sari Klinga ei ole yllättynyt Espoon tarinavetoisesta ajattelusta. Kaupunkien brändääminen on tullut Suomeen tohinalla. Esimerkiksi Vantaa ja Helsinki ovat viime vuosina pyrkineet aktiivisesti uudistamaan brändiään.

”Ulkomailla isot kaupungit ovat jo pitkään uhranneet rahaa ja resursseja brändiajatteluun”, Klinga sanoo.

Kaupunkien välisen kilpailun koventuessa kaupunkibrändistä tulee kaupungeille samanlainen työkalu kuin yrityksillekin: sen avulla voidaan erottautua kilpailijoista ja helpottaa kaupunkilaisten identifioitumista omaan alueeseensa.

Klinga huomauttaa kuitenkin, että pääkaupunkiseudun kaupunkibrändien kilpailussa on monesta muusta metropolialueesta poiketen yksi erityispiirre.

”Suuren maailman pääkaupunkiseudut pyrkivät yleensä brändäytymään yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Suomessa tällainen alueajattelu ei vielä ole kovin kehittynyttä”, Klinga sanoo.

Sami Kero / HS
Riika Silvennoinen tuli Espoo-päivänä Ison Omenan palvelutorille poikansa Oliverin kanssa. Silvennoiselle Espoo merkitsee turvallisuutta.
Riika Silvennoinen tuli Espoo-päivänä Ison Omenan palvelutorille poikansa Oliverin kanssa. Silvennoiselle Espoo merkitsee turvallisuutta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat