Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Asuinpaikka Helsingissä ratkaisee, pääseekö lapsi sirkus- tai sellotunnille

Tuore selvitys osoittaa, että yhteiskunnan tukema taiteen perusopetus ei ole tasapuolista kaikille.

Kaupunki
 
Hannes Heikura / HS
Lasten mahdollisuudet opiskella taidetta eroavat toisistaan Helsingin sisällä. Kuva on Itä-Helsingin musiikkiopistosta Roihuvuoresta vuodelta 2008.
Lasten mahdollisuudet opiskella taidetta eroavat toisistaan Helsingin sisällä. Kuva on Itä-Helsingin musiikkiopistosta Roihuvuoresta vuodelta 2008. Kuva: Hannes Heikura / HS
Fakta

Helsingissä koulut yksityisiä

 Taiteen perusopetus tarkoittaa lapsille ja nuorille tarkoitettua eri taiteenalojen opetusta vapaa-ajalla. Opetus perustuu lakiin ja opetushallituksen asettamiin opetussuunnitelman perusteisiin.

 Musiikki ja tanssi ovat Helsingissä suosituimpia aloja, niitä seuraavat Helsingissä kuvataide, sirkus ja teatteri.

 Helsingissä oppilaitokset ovat yksityisiä, muualla Suomessa on myös paljon kuntien omia taiteen perusopetusta tarjoavia oppilaitoksia. Yleensä opiskelu maksaa, mutta oppilaitokset saavat usein tukea valtiolta tai kaupungilta.

Helsingin Kulosaaren lapsista ja nuorista liki 40 prosenttia saa kouluajan ulkopuolella opetusta jollain taiteenalalla.

Jakomäessä vastaava prosentti on vähän yli kolme.

Siinä ääripäät. Helsingin tuore selvitys taiteen perusopetuksesta osoittaa, että lasten ja nuorten mahdollisuudet oppia jotain taiteenalaa riippuvat asuinalueesta.

”Meidät yllätti, että erot ovat näin suuria”, kulttuurijohtaja Stuba Nikula kertoo.

Taiteen perusopetus on yhteiskunnan tiukasti säätelemää ja rahoittamaa. Järjestelmän idea on, että kulttuuri tuodaan kaikkien lasten ja nuorten ulottuville.

Lasten osallistumisaste taideharrastuksiin on usein matalin Helsingin köyhimmillä alueilla, mutta eroja ei vielä selitä pelkästään vanhempien kyky maksaa lukukausimaksuja. Osallistumiseen vaikuttavat vahvasti myös tarjonnan määrä ja matka harrastamaan.

Nämäkään eivät jakaudu tasan. Jos katsotaan vaikka kaupungin itse maksamia avustuksia oppilaitoksille, Itä-Helsinki saa vähemmän kuin muut. Näin on, vaikka idässä nuorison osuus väestöstä on suuri.

”Tämä ei ole lähipalvelua, vaikka tämän pitäisi sitä olla”, Nikula summaa.

Uutinen jatkuu taulukon jälkeen.

Selvitys osoittaa myös muunlaista epätasa-arvoa. Taiteen perusopetukseen osallistuvista yhä vain vajaa kolmannes on poikia. Osuus on vielä paljon pienempi teatterissa, tanssissa ja sirkuksessa. Vieraskielisiä lapsia ja nuoria on taiteen perusopetuksessa vähän suhteessa heidän osuuteensa väestöstä.

Jos katsotaan taiteenaloja, yhteiskunta tukee harrastettua musiikkia aivan eri luokan summilla kuin muita.

Selvityksessä on ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Kaupunki ideoi niitä parhaillaan lisää yhdessä oppilaitosten kanssa.

Ensiksikin selvitys ehdottaa, että taiteen perusopetus pitäisi tuoda useamman saataville. Siis tarpeeksi lähelle, esimerkiksi päiväkodin, peruskoulun tai nuorisotalon tiloihin tai jopa osaksi koulupäivää.

Matalan kynnyksen toimintaa ja ryhmätoimintaa haluttaisiin lisätä. Toimintaa tuotaisiin etenkin niille alueille, joilla sitä on niukasti. Tässä otettaisiin myös väestömuutokset huomioon. Poikia ja maahanmuuttajalapsia pitäisi houkutella mukaan lisää.

Toiseksi selvityksessä ehdotetaan, että oppilaitoksien mahdollisuuksia toimia pitäisi parantaa esimerkiksi tarjoamalla niille sopivia tiloja ja koulujen välistä tasapuolisuutta pohtia. Näin taloudellisesti ahtaalle joutuneet oppilaitokset eivät joutuisi nostamaan lukukausimaksujaan taivaisiin.

Koska oppilaitokset ovat Helsingissä yksityisiä, kaupunki ei suoraan voi määrätä niitä vaikka perustumaan haarakonttoria toisaalle kaupunkiin. Kulttuurijohtaja Nikula ei myöskään ehdota, että Helsinki joidenkin muiden suomalaiskaupunkien tapaan perustaisi omia oppilaitoksia yksityisten rinnalle.

Sen sijaan hän katsoo, että kaupungin oppilaitoksille myöntämät avustukset ovat avainasemassa. Avustusjärjestelmän iso remontti on jo tulossa poliittiseen päätöksentekoon tänä syksynä.

”Sitten on erikseen se kysymys, millä budjetilla tätä tehdään. Jos tätä tehdään nykyrahalla, muutoksia tehdessä pitää ottaa jostain muualta pois.”

Kaupunki käyttää taiteen perusopetukseen noin 5,5 miljoonaa vuosittain. Mahdollisista muutoksista puhutaan käytännössä vasta vuoden 2018 talousarvion kohdalla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat