Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Risteyksien kaaharit pelottavat joka puolella Helsinkiä – lukijat kertovat, missä Helsingissä hölmöillään liikenteessä

Kysely tuotti runsaasti tietoa paikoista, joissa ongelma on sama kuin HS:n aiemmin jutussaan mainitsemalla Musiikkitalon kulmalla.

Kaupunki
 
TIMO HÄMÄLÄINEN
Ruoholahden metroaseman edusta on yksi HS:n lukijoiden esiin tuomista Helsingin vaaranpaikoista.
Ruoholahden metroaseman edusta on yksi HS:n lukijoiden esiin tuomista Helsingin vaaranpaikoista. Kuva: TIMO HÄMÄLÄINEN

Missä päin pääkaupunkiseutua on hengenvaarallisia risteyksiä? Lähes kaikkialla, kertovat Helsingin Sanomien lukijat.

Pyysimme lukijoilta kertomaan vaaranpaikoista. Vastaajia oli yli 50, mutta monet luettelivat viestissään useita paikkoja. Vastaukset hajosivat voimakkaasti eri puolille kaupunkia, ainoastaan Lauttasaarentie ja Munkkiniemen puistotie mainittiin useasti.

Kysely tuotti runsaasti tietoa paikoista, joissa ongelma on sama kuin HS:n aiemmin jutussaan mainitsemalla Musiikkitalon kulmalla: pyöräilijät rynnivät ajoväylän yli, vaikka heidän kuuluisi väistää.

Moni mainitsi myös risteyksiä, jossa suojatietä ylittävät jalankulkijat ovat ajorataa suuremmassa vaarassa sitä seuraavalla pyöräkaistalla, koska pyöräilijät eivät jarruta.

Toiset kertoivat autoilijoista, jotka eivät kunnioita suojatietä - tai risteyksistä, joissa väistämissäännöt tuntuvat olevan kaikille liian sekavia tai näkyvyys huolellisellekin liian huono.

Esimerkiksi Mikko Peltola mainitsi erikseen kiertoliittymät, joissa autoilijat harvoin muistavat väistämissääntöjä.

”Viime viikolla pitkällä fillarilenkillä ajoin yhteensä 18 kiertoliittymästä ja ongelmia oli yhteensä 13 pyörätien jatkeella. Vantaalla bussi ei väistänyt lainkaan, taksi meinasi ajaa päälle ja useassa paikassa tuli autoilijalle täytenä yllätyksenä että pyöräilijää pitäisi väistää.”

Osa vastaajista halusi kiinnittää huomiota suomalaiseen liikennesuunnitteluun noin yleensä. Tai kuten Alankomaista kotoisin oleva Marcel Messing arvelee: ongelmia tulee, kun Suomessa kävelijöitä ja pyöräilijöitä kohdellaan yhtenä ryhmänä eikä eroteta selkeästi eri väylille.

Reitti Baanalle

Useat vastaajat kertovat, että Musiikkitalon kulman lisäksi muuallakin Sanomatalon ja Musiikkitalon lähellä on vaaranpaikkoja. Esimerkiksi Emma Salonen kertoo, että Baanaa kohti kulkevat pyöräilijät eivät huomioi kävelijöitä ja kävelijät toikkaroivat pyörätiellä holtittomasti.

”Myös Rautatieasemalta Sanomatalolle johtava risteys on ihan älytön, siinä saa jalankulkija väistää autoja ja pyöriä vuorotellen suojatiellä, vaikka sitten pysähtyen keskelle ajorataa kun pyöräilijä jatkaa matkaansa Sanomatalon ohi oikealle kohti Postitaloa pyörätietä pitkin.”

Linnankoskenkatu

Elli Jokinen sanoo, että kadulla on useita suojateitä, joiden ylittäjiä on vaikea nähdä pysäköityjen autojen vuoksi.

”Autoilija joutuu lähes pysähtymään nähdäkseen mahdolliset tietä ylittävät jalankulkijat ajoissa. Linnankoskenpuistosta tulee usein lapsia ja lastenvaunuja työntäviä aikuisia.”

Kuunaripolku

Matti Meri raportoi, että Jollaksessa kaksi lasta oli jäädä auton alle, koska liikennesäännöistä ei välitetä.

”Moottoriajoneuvolla ajo on liikennemerkillä kielletty. Silti väylällä ajetaan kaikenlaisilla moottoriajoneuvoilla. Poliisi ei piittaa.”

Lauttasaarentien mäki

Liisa Viljakaisen mukaan pyöräilijät laskevat täysillä kohti Lauttasaaren siltaa, vaikka matkalla on bussipysäkkejä ja risteys sekä usein myös lapsia liikenteessä.

”Ihme, ettei vakavia onnettomuuksia ole tapahtunut. En uskalla kävellä kadun sitä puolta.”

Otaniementien ja Miestentien risteys

Juha Leppä toivoisi merkkiä muistuttamaan pyöräilijän väistämisvelvollisuudesta myös Espooseen.

”Helsingin suunnasta tulevat työmatkapyöräilijät kääntyvät suojatielle taakseen katsomatta vain suuntamerkkiä näyttäen. Tapiolan suunnasta tulevat laskettelevat ajoradan yli luottaen siihen, että autoilijat väistävät.”

Mäntymäentien ja Paavo Nurmen tien risteys

Petri Mäkinen tuntee Helsingissä useita paikkoja, joissa pyöräilijät ajavat kuin heillä olisi aina etuajo-oikeus.

”Varsinkin pimeän aikaan oopperan suunnasta tulevat tummiin pukeutuneet valottomat pyöräilijät ovat suosikkejani. Miten 500 euron pyörään ei ole varaa ostaa lamppua?”

Kevyen liikenteen väylä Oulunkylän aseman kohdalla

Kari Seppänen kertoo yhdestä monia pyöräilijöitä hämmentävästä paikasta.

”Ko. kohdassa on ajoradassa mutka, joka mahdollisesti hämää pyöräilijää vaikka pyöräilijä on väistämisvelvollinen.”

Suojatie Ruoholahden metroaseman edessä

Otso Björklund kertoo, että tässä pyöräilijät ajavat usein päin punaisia, vaikka pyöräkaistalla on ihan omat valonsa.

”Pyöräilijät eivät useinkaan varo jalankulkijoita, kun pyöräkaistan yli menee suojatie.”

Suojatie Eläintarhan huoltoaseman takana Veturitiellä

Veli Matti Helminen kuvaa millaisia vaaratilanteita syntyy välillä paikassa, jossa on rinnan kolme autokaistaa yhteen suuntaan alamäessä ja raitiotiet.

”Pienet koululaiset ja pyöräilijät saattavat joutua vaaratilanteeseen, kun autot ja ratikat tulevat vauhdilla mäkeä alas. Onneksi osa autoilijoista on fiksuja ja hidastaa.”

Jakokunnantien ja Osuuskunnantien risteys

Rea Harviainen kertoo vaarallisesta risteyksestä Pakilasta: aiempien poikkikatujen kohdalla on kolmiot, mutta Osuuskunnantietä ajavilla etuajo-oikeus. Monet pyöräilijät tulevat silti Jakokunnantietä risteykseen vauhdilla.

”Itä-Pakilan suunnasta tulevat autoilijat siis "pelastavat" jarruttamalla ohikiitäviä pyöräilijöitä joka päivä. Toisinaan autoilija opetuksen vuoksi tööttää. Toisinaan ohiajava pyöräilijä pui silloin nyrkkiä aivan kuin hän ei tietäisi itse liikkuvansa väärin.”

Mannerheimintie Kansallismuseon kohdalla

Laura Peltonen kuvailee, että pyöräilijät ajavat jalkakäytävällä museon puolella, vaikka toisella puolella tietä kulkisi pyörätie.

”Itse kuljen koiran kanssa jalkakäytävillä antaen sen olla pitkässä hihnassa jos tilaa on, koska jos huomaan jalankulkijan, ehdin kutsua sen tarvittaessa lähelleni - kun taas pyöräilijä joka ei jalkakäytävälle edes kuulu, voikin tulla nopeasti ja äänettä kohdalle. Siinä on kaikki osapuolet vaarassa törmäyksessä.”

Kanneltien risteys

Hakuninmaalla kallioleikkaus estää autoilijaa näkemästä Kanneltien yli viilettävää pyöräilijää, kertoo liian monesti hätäisesti jarruttamaan joutunut Irene Soinio-Laaksonen.

”Lähestyessään Kanneltietä pyöräilijällä on edessään pitkä, ihana alamäki. Ennen Kanneltien ylitystä pyöräilijää kuitenkin kehotetaan ihan oikealla stop-liikennemerkillä pysähtymään. Valitettavasti vain ani harva pyöräilijä noudattaa tätä liikennemerkkiä.”

Pekka Ahola on huolissaan reunakivistä, joiden muoto antaa autoilijoille virheellisen kuvan, että alle viiden metrin päähän suojatiestä sopisi pysäköidä. Ahola kuvasi koulun edessä suojatietä perjantaina ja kuvaushetkellä kaikki autot kiisivät suojatielle pysähtymättä, ohi viereen pysäköidyn auton.

”Itse hetkeä ennen pysähdyin ja kas kummaa, sieltähän tuli rouva suojatietä pitkin täysin näkymättömissä pakettiauton takaa.”

Munkkiniemen puistotien ja Laajalahdentien risteys

Leena Juusela kertoo, että pyöräilijät ajavat usein hiljentämättä ajoradan yli. Osa ei edes vilkaise sivulleen.

”Autoille on 30 kilometrin nopeusrajoitus, mutta se ei ilmeisesti koske pyöräilijöitä. Ihme, ettei kukaan ole kuollut.”

Eino Leinon kadun ja Topeliuksenkadun risteys

Matti Kuronen kertoo, että risteys on rikollisen vaarallinen ja kaipaisi kolmiota pyöräilijöille.

”Autoilijan on pakko katsoa vasemmalle vinoristeykseen saapuvia autoja ja samalla voi kaksipyöräinen ohjus ajaa oikealta puolelta alle.”

Iivisniemen silta

Katriina Ekko kertoo, että Iivisniemen sillan päissä olevat alamäet ja jyrkät kurvit rantaraitille ovat vaarallinen paikka Espoon Haukilahdessa. Vaahterapöheikkö estää näkyvyyden, vauhdit ovat kovia ja Ekko kertoo jo todistaneensa paikalla onnettomuutta.

”Siltaa alas ajava pyöräilijä ei näe vasemmalta tulevaa toista pyöräilijää ja sama toisin päin. Näkyvyys on huono, vauhdit alamäessä hurjia ja kevyttä liikennettä vilisemällä. Lapsia pyöräilemässä, koiria ja lenkkeilijöitä sekä kuntopyöräilijöitä...tai kiireisiä työmatkalaisia.”

Yliopistonkadun ja Mikonkadun kulma

Teemu Seppä arvelee, että kovin monella risteykseen tulevista autoilijoista, pyöräilijöistä, jalankulkijoista ja raitiovaunun kuljettajista ei ole selvää käsitystä siitä, miten sääntöjen mukaan tulisi toimia.

”Yksityiskohtana mainittakoon, että tuossa kohtaa ei ole suojatietä, vaikka se lienee suosituin reitti kulkea Rautatientorin suunnalta Senaatintorille päin.”

Mannerheimintien valottomat suojatiet

Tyttärensä ajo-opettajana toiminut Pasi Vuokko kertoo useista vaaranpaikoista kantakaupungissa ja pitää esimerkiksi raitiovaunuja koskevia väistämissääntöjä autoilijalle kohtuuttomina. Mannerheimintielle hän toivoisi myös johdonmukaisuutta.

”Leveällä ja vilkkaalla kadulla, jossa valtaosa suojateistä on valo-ohjattuja, valottomat suojatiet ovat suuri riski. Edes lumettomaan ja valoisaan aikaan suojatiet tulevat autoilijoille yllätyksinä.”

Tupasaarentien ja Itäväylän risteys

Riitta Palojoki kertoo, että pyöräilijät tupsahtavat autoilijan eteen suoraan koirapuiston puskien takaa.

”Monta hengenvaarallista tilannetta kun tulevat puskista kovaa ja ajavat suojatien yli.”

Salmisaarenkadun risteys

Pekka Tapaninen kertoo, että risteys on monelle autoilijalle liian vaikea.

”Kun tullaan Ruoholahden hallista Länsiväylän suuntaan stop-merkki on 30 metriä ennen risteystä. Autoilijat edelleen luulevat, että merkin vaikutus loppuu, kun ajaa merkin ohi.”

Gotlanninkatu

Hannu Niemi kertoo, että Itäkeskukseen Näkövammaisten palvelukeskuksen Iiriksen naapuriin avattu uusi katu on alueella liikkuville näkövammaisille suuri turvallisuusongelma. Hän sanoo, että sokeita ja heikkonäköisiä ei huomioitu lainkaan katua suunnitellessa.

”Suojatie sijaitsee Marjaniementiellä Itäväylän sillalla ja niin meluisassa ympäristössä, ettei näkövammainen mitenkään pysty kuuntelemalla saamaan selville turvallista hetkeä ylittää katu.”

Eteläinen Hesperiankatu

Paula Kokkonen kertoo kahdestakin ongelmapaikasta samalla kadulla. Mannerheimintietä ajavat kuin liikennevalot eivät koskisi heitä, mikä saattaa vaaraan Hesperiankadulta risteykseen tulevan. Toinen hankala kohta on Runeberginkadun länsipuolella oleva pyörätie.

”Pensasaidan takaa tullaan useista aukoista pyörätielle yllättäen ja kännykkään keskittyen tai koirat edellä. Vakituisesti tietä käyttävät osaavat varoa, mutta satunnaiset kulkijat ovat ongelmissa. Aukkoihin kannattaisi ryntäämisen estämiseksi laittaa ’kiertopuomit’, joita on jossain muuallakin.”

Tikkurilantie

Jyrki Happo kertoo, että numerojen 95–99 kohdalla sattui kuluneella viikolla pyöräilijän ja autoilijan välinen onnettomuus Hän ei ihmettele tätä, vaan toivoisi turvaksi näköesteiden poistamista, parempia suojatiemerkintöjä, stop-merkkiä pihasta tuleville ja korotettua ulosajoa pihoista.

”Kohta on pyöräilijälle vaarallinen erityisesti länteen ajaessa, koska puskan takaa pihasta autot ajavat suoraan kadunvarteen odottamaan pääsyä Tikkurilantielle autojen sekaan.”

Benjamin Suomela
HS:n kysely tuotti runsaasti tietoa paikoista, joissa ongelmana on, että pyöräilijät rynnivät ajoväylän yli, vaikka heidän kuuluisi väistää.
HS:n kysely tuotti runsaasti tietoa paikoista, joissa ongelmana on, että pyöräilijät rynnivät ajoväylän yli, vaikka heidän kuuluisi väistää.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat