Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maalämpö voi tuottaa merkittävät säästöt kerrostalossa asujille – helsinkiläinen taloyhtiö säästi yli 10 000 euroa vuodessa

Töölöläisessä taloyhtiössä on käytetty kaukolämmön sijasta maalämpöä jo yli neljä vuotta.

Kaupunki
 
Emilia Kangasluoma / HS
Kivelänkatu 1b vaihtoi kaukolämmöstä maalämpöön yli neljä vuotta sitten. Säästöt ovat merkittäviä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas esittelee dataa Rototecin myyntijohtajalle Juuso Piiroselle.
Kivelänkatu 1b vaihtoi kaukolämmöstä maalämpöön yli neljä vuotta sitten. Säästöt ovat merkittäviä. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Kajas esittelee dataa Rototecin myyntijohtajalle Juuso Piiroselle. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

”10 prosentin tuotto sijoitetulle pääomalle. Mistä sellaista nykyisin edes saa?” kysyy Jari Kajas, jonka töölöläistaloyhtiössä on yli neljä vuotta käytetty kaukolämmön sijasta maalämpöä – ensimmäisenä asuinkerrostalona kantakaupungissa.

Lämmityskulujen säästöt ovat vuosittain 40 prosentin luokkaa: kun identtinen naapuritaloyhtiö maksoi vuonna 2014 kaukolämmöstään noin 13 000 euroa, maksoi Kivelänkatu 1b:n yhtiö lämmöstään lähes 5 000 euroa vähemmän. Tarkemmat tiedot löytyvät taloyhtiön verkkosivuilta (linkki).

Taloon haluttiin kuitenkin myös jäähdytys. Julkisivun melkein kokonaan peittävästä, poikkeuksellisen hyvin kasvavasta villiviinistä on vain pieni apu.

”Sisäänkäynnin yläpuolella on joka kerroksessa yksiö, ja vain tämä etelänpuoleinen ikkuna. Niissä oli ennen jäähdytystä kesäisin jopa 30 asteen kuumuus”, taloyhtiön puheenjohtaja Kajas sanoo ja osoittaa ikkunajonoa Kivelänkadulta.

Nyt jokaisessa talon 19 asunnon eteisessä on puhallinkonvektori. Kajas laittaa oman asuntonsa laitteen päälle kaukosäätimellä. Asuntoon alkaa virrata 15-asteista ilmaa. Vielä elokuun lopulla viilennysvaikutus tuntuu hetkessä.

”Jos laite on päällä koko kuukauden, sen käyttö maksaa noin kolme euroa”, Kajas sanoo.

Jäähdytys toteutettiin maalämpöpumpun avulla. Tällöin jäähdytys parantaa VTT:n tutkimuksen mukaan koko lämpöpumppujärjestelmän hyötysuhdetta 5–10 prosenttia, sanoo maalämpökaivoja ja niiden porauksia tuottavan Rototecin myyntijohtaja Juuso Piironen.

”Kallio on erittäin hyvä laturi, se on tietynlainen akku”, Piironen sanoo.

”Asuntojen lämpöä siirtyy viilennyksessä kallioon, joka lämpenee. Tämä tehostaa lämmön tuottamista talvella”, komppaa Kajas.

Jos taloyhtiö olisi jäänyt kaukolämmön asiakkaaksi ja viilennys tehty kaukojäähdytyksellä, olisi järjestelmään liittyminen maksanut taloyhtiön saaman alustavan tarjouksen perusteella yhteensä noin 70 000 euroa, sillä liittymissopimuksen päälle kaukolämpövaihdin olisi pitänyt joka tapauksessa uusia. Lisäksi vuosittainen perusmaksu olisi ollut 5 000 euroa ja käyttömaksu noin 2 000 euroa.

”Nyt säästämme jäähdytyksessä tuon 7 000 ja lämmityksessä noin 5 000 euroa vuosittain”, Kajas sanoo.

Yhteensä taloyhtiö säästää siis Kajaksen mukaan vuodessa 12 000 euroa 120 000 euron sijoituksella. Maalämpö maksoi 63 000 euroa, kun alkuperäisestä investointikustannuksesta poistetaan valtion 15 prosentin energia-avustus. Talon sisäinen viilennysjärjestelmä puhaltimineen maksoi 57 000 euroa. Se rakennettiin sähkönousuremontin yhteydessä.

”Jos talon sisäistä viilennysjärjestelmää ei lasketa mukaan, koska se olisi kaukoviilennyksessä rakennettu samanlaiseksi, maalämpöön tehty sijoitus oli itse asiassa plussalla jo ensimmäisenä vuonna. Investoinnit kaukoviilennykseen ja -lämpöön olisivat olleet 7 000 euroa kalliimmat.”

Maalämpösijoitus oli niin onnistunut, että Kivelänkatu 1b:n yhtiökokous uskalsi laskea vastiketta heti toiselle järjestelmän käyttövuodelle.

Kuulostaa melkein liian hyvältä. Onko näin, erikoistutkija Juha Jokisalo Aalto-yliopiston konetekniikan laitokselta?

”Kuulostaa kieltämättä varsin onnistuneelta kohteelta, siellä on varmasti kaikki mennyt puikkariin.”

Maalämpö on havaittu Jokisalonkin tekemissä tutkimuksissa selvästi kaukolämpöä kannattavammaksi vaihtoehdoksi. Asuinkerrostalojen maalämpöpumpuista on kuitenkin vielä sen verran vähän kokemusta, että vertailudataa sijoitusten kannattavuudesta todellisissa kohteissa ei juuri ole.

HS kysyi Helsingin rakennusvalvontavirastolta vuosina 2011–2016 myönnettyjen maalämpökaivojen toimenpidelupien määrää. Yhteensä niitä on 68, joista alle kymmenen on myönnetty kerrostaloille. Lista ei kata uudisrakennuksia, joissa mahdollinen toimenpidelupa sisältyy rakennuslupaan. Koko Suomessa asennettiin viime vuonna noin 9 000 maalämpöpumppua.

Helsingissä maalämpö on siis edelleen hyvin harvinaista ja Kivelänkatu 1b:n ratkaisu on asuinkerrostalolle edelleen poikkeuksellinen.

Sekin oli lähellä jäädä toteutumatta. Helsingin maanalainen yleiskaava esti aluksi energiakaivojen poraamisen, sillä suunnitellun Pisara-radan Töölön-aseman varaus oli liian lähellä taloyhtiön tonttia. Lopulta etäisyyttä asemavaraukseen jäi tarpeeksi eli 35 metriä ja kaivot sai porata.

Erityisesti Helsingin kantakaupungissa on paljon kiinteistöjä, joille maalämpökaivojen poraaminen ei maanalaisten teknisten varausten takia yksinkertaisesti ole mahdollista. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen ihmettelee silti Helsingin asuinkerrostalojen verkkaista siirtymistä maalämpöön.

”Vaikka maalämpöpumppujen kannattavuus on hyvä, Helsingissä kaukolämpö on edelleen aika halpaa. Tämä vaikuttaa taloyhtiöiden halukkuuteen tehdä isoa investointia.”

Kaukolämmön hinta on kuitenkin noussut ympäri Suomen useita kymmeniä prosentteja viimeisen kahdeksan vuoden aikana, myös Helsingissä. Kaukolämmön hinnan arvioidaan edelleen kasvavan.

Toinen syy on, että isoille taloyhtiöille ei ole vielä samanlaista pumpputarjontaa kuin pientaloille. Toisaalta viime aikoina erityisesti poistoilmalämpöpumppujen suosio on kasvanut. Poistoilmalämpöpumppu pienentää kaukolämmön oston jopa puoleen entisestä ja mahdollistaa kalliimmassakin kaukolämmössä pysymisen.

”Tämä markkina on kasvanut hyvin nopeasti viimeisen kolmen–neljän vuoden aikana”, Hirvonen sanoo.

Voi myös olla, etteivät Helsingin maalämpömarkkinat koskaan kasva esimerkiksi Tukholman veroisiksi. Tutkija Juha Jokisalon mukaan ilmavesilämpöpumput ovat maalämpöpumppujen ohella erittäin kilpailukykyisiä.

”Suuret, kerrostaloihin sopivat ilmavesilämpöpumput ovat kehittyneet voimakkaasti. Niissä on iso keskitetty ulkoyksikkö, jolla lämpö rakennukseen tuotetaan. Porauslupiin liittyviä rajoitteita niillä ei ole. Ne ovat maalämmön ohella toinen, jonka voi ennustaa yleistyvän lähivuosina.”

 

Tukholma on Helsinkiä jopa 20 vuotta edellä

Tukholman ympäristöhallinto sai jo vuosina 2004–2010 yli tuhat ja jopa 1 700 maalämpökaivon poraushakemusta vuodessa. Siihen verrattuna Helsingin rakennusvalvontaviraston yhteensä 68 toimenpidelupahakemusta vuosina 2011–2016 on mitättömän pieni luku.

Tukholmassa merkittävä osa hakemuksista koskee isoja maalämpöjärjestelmiä, ja niistäkin moni sijaitsee nimenomaan kantakaupungissa, jossa kaukolämpöverkko on tiheä. (Lähde: Statens energimyndighet)

Tukholman kaupunki myös tukee maalämmön yleistymistä vuokraamalla katualueita maalämpökaivojen käyttöön, sanoo Rototecin myyntijohtaja Juuso Piironen. Tällöin pienitonttisetkin taloyhtiöt voivat useimmiten hankkia maalämpöjärjestelmän.

Esimerkiksi Töölön Kivelänkadulla on Jari Kajaksen mukaan naapuritalo, joka olisi kiinnostunut maalämmöstä, mutta ei voi sitä hankkia, koska tontti on liian pieni.

Suomessa ja Ruotsissa ei ole lämpöpumppujen suhteen kannattavuuseroja, sanoo Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

”Kyse on vain siitä, että markkina on niin paljon edellä. Pumput ovat paljon tutumpia, tarjontaa on enemmän ja ennen kaikkea tietoa on enemmän. Laitteitten toimivuuteen luotetaan ja investointi uskalletaan tehdä.”

Emilia Kangasluoma / HS
Kivelänkatu 1b:n sisäpihan nurmen alla on neljä maalämpökaivoa, jotka ulottuvat noin 220 metrin syvyyteen.
Kivelänkatu 1b:n sisäpihan nurmen alla on neljä maalämpökaivoa, jotka ulottuvat noin 220 metrin syvyyteen.
Emilia Kangasluoma / HS
Jari Kajas esittelee As Oy Kivelänkatu 1b:n maalämpöpumppujärjestelmän osia talon teknisissä tiloissa.
Jari Kajas esittelee As Oy Kivelänkatu 1b:n maalämpöpumppujärjestelmän osia talon teknisissä tiloissa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat