Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

260 miljoonalla kaksi kilometriä siltaa ja raitiotie – Kopterivideo näyttää, miten Suomen pisin silta yhdistäisi Kruununvuorenrannan Helsingin keskustaan

Valtuusto päättää tänään uudesta jättisillasta. Kruunuvuorenrannan isä Pekka Korpinen haluaa yhä tiivistää Helsinkiä.

Kaupunki
 
Tältä näyttää Kruunusiltojen reitti ilmasta käsin katsottuna
Tältä näyttää Kruunusiltojen reitti ilmasta käsin katsottuna
HSTV:n ilmakuvavideo näyttää, mistä pitkään kaavaillut Kruunusillat kulkisivat Helsingissä. Liki kahden kilometrin mittainen siltojen sarja on yksi kaupungin suurimmista lähitulevaisuuden hankkeista. Kuvaus: Mika Ranta, grafiikka: Uolevi Holmberg.
Tästä on kyse

Valtuusto päättää jättisillasta keskiviikkoiltana

 Kruunusiltojen hankesuunnitelmasta päätetään Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkoiltana.

 Siltojen ja Hakaniemestä Kruunuvuorenrantaan ulottuvan raitiovaunuyhteyden rakentaminen maksaisi arviolta 259 miljoonaa euroa.

 Uudelle asuinalueelle tehdään asuntoja 12 500 ihmiselle.

 Kruunuvuorenrannan on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä. Alueelle tulee omistus-, hitas-, asumisoikeus ja vuokra-asuntoja.

Keskiajalla Laajasalon Kruunuvuorenrantaan tuli hämäläisiä metsästäjiä ja 1600-luvulla helsinkiläisiä porvareita. 1700-luvulla niemelle saapui ruotsinkielisiä upseereita, 1800-luvulla herrasväkeä, 1930-luvulla saksalaisia mökkeilijöitä, 1940-luvulla suomalaisia kommunisteja ja lopulta 1950-luvulla amerikkalaisia öljy-yhtiöitä.

Mutta oikeasti kaikki muuttui vasta 1990-luvulla, jolloin paikalle asteli Helsingin silloinen kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen.

Korpinen halusi muuttaa alueen asunnoiksi. Ja rakentaa asukkaille raitiovaunusillan kantakaupunkiin.

Nyt Kruunuvuorenrannan kaavoitus etenee vauhdikkaasti ja kaupunginvaltuutetut päättävät keskiviikkona, rakennetaanko Hakaniemen ja Kruunuvuorenrannan jättimäinen siltayhteys.

Korpinen, 71, astelee Kruunuvuorenrannan kallioille, katselee meren yli Tuomiokirkolle ja hyräilee vähän.

”Tämähän on suorastaan kohottavaa”, hän sanoo.

Pitkään kestäneen hajauttamispolitiikan jälkeen Helsinkiä on alettu viime vuosikymmeninä tiivistää.

Lähiöiden sijaan uusia asuntoja pyritään nykyään keskittämään entistä voimakkaammin kantakaupungin tuntumaan, raideliikenteen varteen. Trendi on siis sama kuin monissa maailman suurissa kaupungeissa.

Oikeasti muutoksen takana on ollut koko kaupungin poliittinen koneisto virkamiehineen, mutta julkisessa keskustelussa kehitys henkilöityi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vahvasti Korpiseen.

Ville-Veikko Kaakinen / HS
Pekka Korpinen pitää merkittävänä, että Kruunusiltojen avulla työmatkapyöräilijöille syntyy uusi reitti, joka kulkee kaukana autotiestä.
Pekka Korpinen pitää merkittävänä, että Kruunusiltojen avulla työmatkapyöräilijöille syntyy uusi reitti, joka kulkee kaukana autotiestä.

Jos kerrannaisvaikutuksia katsotaan, vuonna 2007 eläköityneen Korpisen uran merkittävin päätös oli Vuosaaren sataman perustaminen. Päätös vapautti vanhoja satamia asuntorakentamiselle. Kalasatama, Jätkäsaari ja Keski-Pasila ovat kaikki Korpisen lapsia. Ja niin on Kruunuvuorenrantakin.

Kruunuvuorenrannan rakentaminen mahdollistui 1990-luvun lopulla, kun kaupunki savusti keskeisellä paikalla toimineet öljy-yhtiöt ulos. Hyvä rakennusmaa lähellä kantakaupunkia oli jo silloin niin kortilla, ettei Kruunuvuorenrantaan enää Korpisen mukaan voitu olla koskematta.

Taistelusta tuli kuitenkin pitkä.

”Öljy-yhtiöillä oli Helsingissä lobbaustoimisto, joka pyrki estämään sataman siirron, mutta lopulta kaupunginvaltuusto hyväksyi sen”, Korpinen sanoo.

Nyt päätöksestä nauttii myös Suomen kansantalous. Kalasatamassa, Keski-Pasilassa, Jätkäsaaressa ja Kruunuvuorenrannassa tapahtuvalla rakentamisella on merkittävä rooli, kun Suomen taloutta kiskotaan ylös ahdingostaan.

Vielä nyt Kruunuvuorenranta näyttää kuitenkin siltä, kun paikalle olisi pudotettu muutama keskimääräistä kookkaampi pommi.

Lähemmäksi Herttoniemeä, niin kutsutulle Gunillankalliolle rakennetuissa taloissa asutaan jo, mutta suurin osa alueen maasta on edelleen joko metsää, louhetta tai soraa.

Muutos tulee kuitenkin olemaan nopeaa. Tänä vuonna on tarkoitus aloittaa 900 asunnon rakentaminen. Lopullisesti alueen pitäisi olla valmis vuoteen 2030 mennessä.

Kruunuvuorenrantaan suunnitellaan kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja noin 12 500 ihmiselle. Kouluja rakennetaan kaksi, päiväkoteja ja kauppoja useita.

Ränsistyvien huviloiden alue Kruunuvuorenrannan pohjoisosassa on tarkoitus säilyttää virkistysalueena. Romahtamispisteessä olevat huvilat puretaan.

”Onhan tämä aivan ainutlaatuinen paikka Helsingissä. Aarniometsää ja kauniita silokallioita. Ilta-aurinko paistaa rantaan”, Korpinen sanoo.

Lähdetään kävelemään kohti paikkaa, johon Kruunusillat yhdistyisivät. Korpinen kannattaa ristiriitaisen vastaanoton saanutta siltahanketta edelleen. Kahden kilometrin sillat ja keskustasta Laajasaloon ulottuva raitiotie maksavat yhteensä noin 260 miljoonaa euroa.

”Niiden taloudellinen kannattavuus on huono, mutta kaupungin kasvulle hanke on strategisesti tärkeä. Sillat yhdistävät Kruunuvuorenrannan psykologisesti kantakaupunkiin. Pitää myös muistaa, että silta nostaa kaupungin tonttien arvoa Kruunuvuorenrannassa”, Korpinen sanoo.

Arvostelu kohdistuu lähinnä kahteen asiaan: Massiivinen silta muuttaa peruuttamattomasti muun muassa Kulosaaren merimaisemia. Ja jos silta kuitenkin rakennetaan, sille ei pääse ajamaan henkilöautoilla.

Neljännesmiljardin maksava hanke palvelee yksinomaan joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Kaksi viime mainittua liikkumismuotoa ovat vieläpä sillalla melkoisen alttiita Suomen säälle.

Ville-Veikko Kaakinen / HS
Kruunuvuorenrannan rakentaminen mahdollistui 1990-luvun lopulla, kun kaupunki savusti keskeisellä paikalla toimineet öljy-yhtiöt ulos. Helsingin silloinen kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen olisi halunnut jo muuttaa alueen asunnoiksi.
Kruunuvuorenrannan rakentaminen mahdollistui 1990-luvun lopulla, kun kaupunki savusti keskeisellä paikalla toimineet öljy-yhtiöt ulos. Helsingin silloinen kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen olisi halunnut jo muuttaa alueen asunnoiksi.

Korpisen visioissa Kruunuvuorenrannan rakentaminen leviää myös viereiselle Santahaminan sotilassaarelle.

”Puolustusvoimat on tätä kovasti vastustanut, mutta jossain vaiheessa mahdoton muuttuu mahdolliseksi”, Korpinen sanoo.

Asuntopulan kanssa painivalle Helsingille Santahamina on erityisen houkutteleva kohde kokonsa ja sijaintinsa vuoksi.

”Se on samankokoinen kuin nykyinen kantakaupunki. Ja kantakaupunkiinkin on saatu mahtumaan muutama talo.”

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laatima, mallinnukseen perustuva havainnekuva Kruunuvuorenrannasta etelästä käsin.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston laatima, mallinnukseen perustuva havainnekuva Kruunuvuorenrannasta etelästä käsin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat