Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Suvilahden kaasukello voi yhä räjähtää – jättiremontin jälkeen sen valtaavat nuoriso ja livemusiikki

HS:n Rio Gandaran ainutlaatuinen kuvasarja kertoo, miltä Helsingin nuorten ja Elmun tuleva areena näyttää nyt. Tällä hetkellä Suvilahden kaasukelloon ei räjähdysvaaran vuoksi saa viedä edes kännykkää.

Kaupunki
 
Räjähtävästä myrkkytynnyristä tulee areena Helsingin nuorille
Räjähtävästä myrkkytynnyristä tulee areena Helsingin nuorille
Helsingin Suvilahden kaasukello on lähes Rooman Pantheonin kokoinen. Toistaiseksi se on räjähdysvaarallinen myrkkypesä, mutta 2020 siellä soi musiikki. Toimittaja: Kaisa Hakkarainen, kuvaus: Rio Gandara, leikkaus: Kristiina Marttinen.
Fakta

Myrkkyjä kaasutehtaalla

 1910 aloittanut Suvilahden tehdas teki kivihiilestä kaasua. Alueen maaperää tasoitettiin kaasugeneraattorin kuonalla.

 Ennen kelloon säilömistä kaasusta poistettiin naftaleenia, rikkivetyä ja syanidiyhdisteitä.

 Kaasun tuotannossa syntyi myös kivihiilitervaa ja ammoniakkia.

 Ammoniakista tehtiin Suvilahdessa lannoitetta sekä ainoana kaasulaitoksena maailmassa leivonnassakin käytettyä hirvensarvisuolaa.

 Kaasulaitos suljettiin vuonna 1994.

Lähteet: Kiinteistölautakunta, Suvilahden rakennushistoriaselvitys /Arkkitehtitoimisto Schulman Oy

Suvilahti

Jos nyt olisi pakko oleskella Helsingin Suvilahden kaasukellon sisällä, olisi puettava päälle seuraavat varusteet: moottoroitu hengityssuoja, turvakengät, huomioliivi, kypärä, haalari ja viiltohansikkaat. Sitä paitsi kellossa haisee.

Neljän vuoden kuluttua kellossa soi: Suvilahden kaasukelloista löytyy korvaavat tilat nuorten toimintakeskus Hapelle, Gloria-Areenalle sekä Elmun Nosturille. Sitä ennen edessä on yhdeksän miljoonan euron siivous. Kuvan alla kerrotaan, mitä myrkkyjä kaasukellon uumenissa piilee.

Rio Gandara / HS
Kaasukellon terässäiliössä on teleskooppimainen rakenne, jonka avulla se nousi kaasun määrän mukaan ylös ja alas. Nyt säiliön ruostunut katto on alimmassa asemassaan.
Kaasukellon terässäiliössä on teleskooppimainen rakenne, jonka avulla se nousi kaasun määrän mukaan ylös ja alas. Nyt säiliön ruostunut katto on alimmassa asemassaan.

Ihmisiän kestänyt kaasun varastointi on jättänyt tiilikelloon monenlaisia haitta-aineita ja myrkkyjä.

”Kreosoottipikeä, rasvoja ja kaikennäköistä muuta”, sanoo puhdistus- ja purku-urakasta vastaava Raimo Järvinen Helsingin kiinteistövirastosta. Kreosootti- eli kivihiilipiki päästää ilmaan syöpää aiheuttavia PAH-yhdisteitä.

Kellon maaperän puhdistuksesta kiinteistövirastossa vastaava Johanna Hytönen mainitsee PAH-yhdisteiden lisäksi erikseen naftaleenin ja bentseenin.

”Se on se bentseeni, joka täällä haisee”, sanoo projektipäällikkö Joni Nyyssönen maaperäurakkaan palkatusta Ekokem-yhtiöstä. Maan päällä lepäsi yli 80 vuoden ajan metallisäiliö, josta kaasu juoksi kaupungin katuvaloihin ja kaasuliesiin. Nyt säiliössä näyttää tältä:

Rio Gandara / HS
Joni Nyyssönen esittelee terässäiliötä, jonka sisään ei saa räjähdysvaaran vuoksi viedä edes kännykkää. Letkut johtavat haihtuvia yhdisteitä maasta ulkona sijaitseviin kontteihin puhdistettaviksi.
Joni Nyyssönen esittelee terässäiliötä, jonka sisään ei saa räjähdysvaaran vuoksi viedä edes kännykkää. Letkut johtavat haihtuvia yhdisteitä maasta ulkona sijaitseviin kontteihin puhdistettaviksi.

Säiliön pohjasta uppoaa maahan kymmeniä reiällisiä putkia, joiden kautta haihtuvia yhdisteitä imetään ulkopuolella oleviin kontteihin puhdistettaviksi.

Tiiliverhous on sekin imenyt myrkkyjä, ja julkisivua peittää asbestipitoinen maali. Pinnoite ei sinänsä ole vaarallista, mutta:

”Se on isolta osin rapistunut, joten se joudutaan ottamaan pois”, Järvinen sanoo. ”Se menee asbestityöksi.” Pinta on alkanut irtoilla itsestään, mutta turvallisuussyistä sitä on irrotettu viime aikoina myös tarkoituksella.

Räjähdysvaaran vuoksi kaasukellon sisään ei nyt saa viedä edes kännykkää. Koska myös vesikatto on eristämistä varten purettava ja uusittava, ei rakennelmassa juuri tervettä kohtaa ole.

Kellon ulkopuolelle myrkyt eivät yllä, vakuuttaa Eija Lehmusoksa HKR-rakennuttajasta.

”Ne eivät kulkeudu esimerkiksi ilmassa mihinkään. Koko alue olisi suljettu, jos sellaista vaaraa olisi.”

Terässäiliöön leikatulla oviaukolla Nyyssösen hiilivetymittari näyttää lukemaa 0,0 ppm:

Rio Gandara / HS
Joni Nyyssönen kuljettaa kaasukellossa käydessään mukanaan mittaria, joka näyttää haihtuvien hiilivetyjen määrän ilmassa. Säiliön ovella lukema on 0,0.
Joni Nyyssönen kuljettaa kaasukellossa käydessään mukanaan mittaria, joka näyttää haihtuvien hiilivetyjen määrän ilmassa. Säiliön ovella lukema on 0,0.

”Tila on alipaineinen ja tuuletettu”, Nyyssönen sanoo.

Eikö silti olisi järkevämpää vain sinetöidä säiliö kuin maksaa yhdeksän miljoonaa sen siivoamisesta?

Se ei käy. Suvilahti on ”valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö”, joka täytyy pitää kunnossa. Kylmilleen jätettynä kello rapistuisi entisestään. Ulkovaipan korjaamiseen piiskaa uhkasakko.

Pakon edessä Helsingin kaupunki yrittää lyödä kokonaisen kärpäsparven:

Kärpänen numero yksi: Nuorten tilatarpeet.

Tiiliseen kaasukelloon tulee kaksi salia, 500 hengen vahvistetun musiikin black box sekä 600 hengen monitoimisali. Yläsali tulee kaupungin nuorisotoimen käyttöön. Kaasukellon ja muiden tilojen rakentaminen maksaa siivousurakan jälkeen noin 15 miljoonaa.

Jo nyt näkee, että kello on valtavan kaunis. Kupolin alla hengittää lähes Rooman Pantheonin kokoinen tila. Kuvatekstistä selviävät molempien mitat.

Rio Gandara / HS
Kaasukellon halkaisija on 41,5 metriä ja kupoli nousee 38 metriin. Rooman Pantheonin halkaisija ja korkeus ovat noin 43 metriä.
Kaasukellon halkaisija on 41,5 metriä ja kupoli nousee 38 metriin. Rooman Pantheonin halkaisija ja korkeus ovat noin 43 metriä.

Terässäiliötä aletaan purkaa kaasukellon sisältä lokakuussa.

Kärpänen numero kaksi: Säästö vuokramenoissa.

Kun kaasukello valmistuu, sekä kulttuurikeskus Gloria että nuorten toimintakeskus Happi menevät kiinni. Niiden nykyiset tilat on vuokrattu ulkopuolisilta.

Kärpänen numero kolme: Elävän musiikin yhdistys.

Elmulle on pitkään etsitty uutta tilaa, koska sen on luovuttava nykyisestä toimitilastaan Nosturista. Nyt se saanee 3 000 hengen salin tiilisen kaasukellon viereisen teräskellohäkkyrän yhteyteen.

Lisäksi Elmu käyttää tiilikellon alempaa salia.

Kaupungin on määrä taata Elmulle 12 miljoonan euron laina. Elmu kerää 8 miljoonaa euroa yksityistä rahaa.

Elmu jakaisi nuorisotoimen kanssa myös tiilikellossa olevia tiloja. Sekä Elmun puheenjohtaja Jyri Forsström että Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio odottavat Suvilahteen pääsyä innoissaan.

Kärpänen numero neljä: Telakkaranta.

Kun Elmu lähtee Nosturista, kaupunki voi esisopimuksensa mukaisesti myydä Telakkarannan rakennusyhtiö Skanskalle.

Kaupunki saa rahaa ja uusia asuntoja.

Rio Gandara / HS
Peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös Suvilahden Pantheonin eli kaasukellon vesikatto.
Peruskorjauksen yhteydessä uusitaan myös Suvilahden Pantheonin eli kaasukellon vesikatto.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat