Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Roope Lempiäinen opiskelee Skypen välityksellä, koska koulujen sisäilma tekee hänet sairaaksi

HS kertoi keväällä sisäilmaongelmien kanssa kamppailevista oppilaista. Heidän tilanteensa ei ole juurikaan parantunut.

Kaupunki
 
Sami Kero / HS
12-vuotias Roope Lempiäinen on hyvä koulussa, mutta äitiä huolettavat hänen mahdollisuutensa oppia uutta seitsemännellä luokalla ja siitä eteenpäin.
12-vuotias Roope Lempiäinen on hyvä koulussa, mutta äitiä huolettavat hänen mahdollisuutensa oppia uutta seitsemännellä luokalla ja siitä eteenpäin. Kuva: Sami Kero / HS

Vihaiset äidit osoittavat mieltä

 Helsingissä järjestetään tiistaina mielenosoitus terveen sisäilman puolesta. Vihaisiksi äideiksi ristitty ryhmä kutsuu väkeä osoittamaan mieltään Kansalaistorille kello 18 syyskuun 6. päivänä.

 Joukko haluaa kiinnittää huomiota lapsen oikeuksiin – siis sekä sisäilmasta sairastuneiden lasten että parhaillaan sisäilmaongelmille altistuvien.

Astmaa sairastava Roope Lempiäinen kulkee aamuisin vanhalle alakoululleen Ylästöön. Sieltä hänen ja toisen vantaalaispojan pitäisi ottaa yhteys oppitunnille Martinlaakson kouluun Skypen kautta. Tosin tietokoneet puuttuvat vielä.

Näin voi sujua vakavasti sisäilmasta sairastuneen koululaisen elämä pääkaupunkiseudulla.

HS kirjoitti keväällä kahdesta kuudetta luokkaa päättävästä pojasta, Arttu Kurenniemestä Espoossa ja Roope Lempiäisestä Vantaalla. Kummankin 12-vuotiaan perheet jännittivät vielä, kuinka lasten käy, kun he siirtyvät seitsemännelle.

Selvitimme tilanteen nyt. Kumpikin on yläkoulussa – tavallaan – mutta pojille turvallista koulurakennusta koko pääkaupunkiseudulta ei ole löytynyt.

Roopen koulupaikka varmistui elokuussa

Monet Roope Lempiäisen koulunkäyntiin liittyvät käytännön asiat ratkesivat viime tipassa ennen syyslukukauden alkua – tai ovat yhä auki.

”Tämä oli paras tarjolla olevista mahdollisuuksista”, sanoo Roopen äiti Päivi Lempiäinen. Vantaalta ei löytynyt yhtäkään sisäilmaltaan tervettä yläkoulua.

Vanhemmat alkoivat selvittää asiaa jo vuosi sitten. He kokevat, että kaupunki ei ole hyväksynyt tilanteen vakavuutta.

Vielä keväällä viranomaiset edellyttivät, että Roopen on ensin testattava useita yläkouluja. Kokeilut päätettiin lopettaa, kun poika pettymyksekseen alkoi oireilla melkein heti. Sama toistui Espoossa ja Helsingissä.

Koska koulunkäyntitapa selvisi vasta elokuussa, ensimmäiset viikot tuoreet yläkoululaiset ovat pyöritelleet paljon peukaloitaan. Oppikirjoista on saapunut vasta osa. Kaikki poikien opettajat eivät vielä viime viikollakaan tienneet olevansa poikien opettajia.

Skypetunneilla opiskelua valvoo vierellä avustaja. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan tunneille pojat menevät kuudesluokkalaisten mukana, joskin he tekevät osin eri tehtäviä. Fysiikan, kemian ja Roopen kovasti odottaman kotitalouden suorittamistapa on yhä avoinna, Martinlaaksossa hän ei ainakaan pysty koulun sisäilman vuoksi oleskelemaan.

Hyvääkin on: Roope harrastaa yhä aktiivisesti urheilua, tapaa kavereitaan, on kesällä ollut oireeton.

”Olemme päässeet eteenpäin pienin askelin”, Päivi Lempiäinen sanoo. Hänellä on suuri huoli siitä, miten Roope saa oppia. Kun olisi edes yksi sopiva koulurakennus sairastuneille lapsille järkevän matkan päässä.

Rio Gandara / HS
Arttu Kurenniemi perheineen etsii jälleen uutta kotia. Juuri nyt turvallisin koulu on verkossa.
Arttu Kurenniemi perheineen etsii jälleen uutta kotia. Juuri nyt turvallisin koulu on verkossa.
Arttu joutuu taas muuttamaan

Espoolaisessa Kurenniemen perheessä on toistaiseksi luovuttu myrkyttömän koulun etsimisestä. Arttu kävi keväällä alaluokkia loppuun kotona skypen kautta. Tätä ennen perhe on muuttanut useita kertoja etsien sisäilmaltaan terveen kodin ja koulun yhdistelmää.

Arttu on herkistynyt homeiden lisäksi monille kemikaaleille ja ilmansaasteille, minkä vuoksi Espoon parhaatkaan koulut eivät ole hänelle sopivia. Hänellä on hengitysoireita, migreeniä, neurologisia oireita sekä oireita ihossa, vatsassa ja nivelissä ja hän saa herkästi vakavia infektioita kuten keuhkokuumeen.

Arttu suorittaa nyt yläasteen opintoja verkossa Feenix-nettikoulussa. Feenix on kokonaan yksityisesti rahoitettu eli virallisen Suomen silmissä hänet on otettu kotiopetukseen.

”Hän haluaisi käydä tavallista koulua niin kuin kuka tahansa tavallinen poika. Mutta nyt se ei vain ole pitkään aikaan realistinen vaihtoehto”, äiti Eeva Kurenniemi kertoo.

Kesällä perhe on ollut hirsimökillä maalla. Arttu on uinut, liikkunut ulkona metsässä, päässyt myös kokeilemaan airsoft-asettaan kuten hän keväällä kovasti toivoi.

Kotona toipuminen sen sijaan on pysähtynyt. Syy lienee juuri selvinnyt: homekoira kävi perheen vuonna 2013 valmistuneessa kerrostaloasunnossa ja merkkasi sekä asunnon ulkoseinän että lattian. Perheellä on edessä siis jälleen kerran muutto eikä perhe siksi ole alkanut käydä raskaita neuvotteluita opetuksen erityisjärjestelyistä Espoon kanssa.

”Jos Arttu saa toipua tarpeeksi puhtaassa ympäristössä, jos puhdas koulu löytyy uuden asuinpaikan läheltä, jos uudessa koulussa muut oppilaat eivät käytä hajusteita. Siis jos kaikki tähdet ovat täysin oikeassa asennossa, Artun haave paluusta kouluun voi vielä toteutua”, Kurenniemi sanoo.

Myrkylliset koulut -sarja poiki kymmeniä palautteita

HS kirjoitti keväällä pääkaupunkiseudun sairaista kouluista.

Sarja poiki kymmeniä palautteita. Ylivoimaisesti suurin osa palautteen antajista halusi kertoa jostain koulusta, päiväkodista tai muusta rakennuksesta, jonka ongelmista juttusarjassa ei ollut erikseen mainittu. Monet kokivat, että ongelmaa oli vähätelty tai asioista suorastaan valehdeltu. Moni sairastunut kertoi joutuneensa taloudellisesti ahtaalle tai että oikean diagnoosin saaminen oli ollut pitkän tien takana.

Kerroimme keväällä, että pelkästään Helsinki on kolmen viime vuoden aikana tehnyt 59 koulussa tutkimuksia sisäilmaongelmien vuoksi ja myös löytänyt vaurioita.

Lista ei kerro koko totuutta edes yhdestä kaupungista. Osassa listalle päätyneistä kouluista korjaustarpeet ovat pieniä tai jo hoidettu kuntoon. Toisaalta joissain kouluissa tutkimukset ovat alkaneet jo kolmen vuoden aikarajausta aiemmin tai pulmat tulleet ilmi vasta jutun julkaisun jälkeen. Esimerkiksi Töyrynummella koulu meni kesällä remonttiin sädesienen vuoksi hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Kuntaliitto laskee korjauksia vaativien koulujen määräksi koko Suomessa tuhat, OAJ koulujen ja päiväkotien yhteensä 2000. THL arvioi, että valtakunnallisesti sisäilmaongelmia esiintyy vähintään neljänneksessä koulurakennuksia. Joissain tutkimuksissa prosentiksi arvioidaan jopa 60.

Toisaalta moni palautteen antaja kertoi uusista tavoista, joilla ongelmiin halutaan puuttua: onnistuneista korjauksista, aiempaa paremmista tutkimusmenetelmistä tai toimivammista ilmaputsareista väliaikaiseksi avuksi.

Pysyvämmästä yrityksestä ratkaista ongelmaa käy esimerkiksi nyt syksyllä Pudasjärvellä avattu Suomen suurin hirsikoulu. Pienempiä hirsikouluja on rakenteilla monella muullakin paikkakunnalla, mutta hirsikoulujen rakentaminen saattaa pian muuttua turhan kalliiksi parhaillaan päätettävänä olevien uusien energiatehokkuusmääräysten vuoksi.

Jo vakavasti sairastuneiden lapsien koulunkäynti on monessa kunnassa ratkaistu lopulta niin, että lapset päätyvät kotikouluun ja vaille ikäistensä seuraa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat