Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Liki puolet ajaa ylinopeutta Helsingin pahimmassa sakkorysässä – katso kotikulmiesi tilanne poliisin tutkatiedoista

Tapaninvainion Kirkonkyläntiellä liki puolet autoilijoista ajaa ylinopeutta – missä ovat Helsingin piittaamattomimmat autokuskit? Poliisin data paljastaa sikailijat ja pyhimykset.

Kaupunki
 
Tältä näyttävät Helsingin sakkorysät
Tältä näyttävät Helsingin sakkorysät
Tapaninkylässä, Kirkonkyläntien ja Santerlantien risteyksen alueella ajetaan suhteellisesti eniten ylinopeutta. Toimittaja: Kalle Koponen, kuvaus: Kalle Koponen, leikkaus: Esa Syväkuru
Fakta

Seitsemän kilometrin ylinopeus tuo pian rikesakon

 Ylinopeussakkojen raja laskee lokakuussa yhdellä kilometrillä tunnissa. Poliisi jakaa ylinopeudesta huomautuksen, jos ajettu tuntinopeus on 3–6 kilometriä yli sallitun nopeuden.

 Rikesakko tulee jatkossa, jos nopeutta on 7–20 kilometriä yli sallitun tuntinopeuden. Suuremman päiväsakon saa, jos nopeutta on liikaa 21 kilometriä tunnissa tai enemmän.

 Huomautusten ja sakkojen rajat ovat samoja kaikilla nopeusrajoituksilla.

Tapaninvainio/Jätkäsaari. Helsingin suhteellisesti pahimman ylinopeussakkorysän kupeessa kasvaa ruusunmarjoja ja mäntyjä.

Viereisellä bussipysäkillä mainostetaan hedelmänmakuista nikotiinipurukumia. Ohi kävelee verkkaisesti kulkevia eläkeläismummoja kävelysauvoineen.

Vaaran tunne loistaa poissaolollaan, mutta HS:n poliisilta saamien tietojen perusteella täällä Tapaninvainiossa sijaitsevan Kirkonkyläntien ja Santerlantien risteyksen ohi ajavista autoista lähes 45 prosenttia ajaa ylinopeutta. Osuus on selvästi suurempi kuin missään muualla Helsingissä.

”Hurja lukema”, sanoo Helsingin poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Alueella saa rajoitusten mukaan ajaa 30 kilometrin tuntivauhtia, mutta moni ajaa huomattavasti kovempaa, sanoo risteyksen lähistöllä asuva kahden lapsen äiti Inka Mikkonen.

Ville Männikkö
Kirkonkyläntien ja Santerlantien risteyksen vieressä asuva Inka Mikkonen toivoo, että seudulla ajettaisiin nykyistä hitaammin.
Kirkonkyläntien ja Santerlantien risteyksen vieressä asuva Inka Mikkonen toivoo, että seudulla ajettaisiin nykyistä hitaammin.

”Kyllä tästä aika kovaa ajetaan. Nyt kun lapset eivät vielä toistaiseksi itse pääse liikkumaan, niin ei tarvitse pelätä sydän kurkussa. Kun itse palaan töihin ja he jäävät jonkun toisen hoitoon, asia voi ruveta huolestuttamaan”, 10-kuukautista Nelliä ja 3-vuotiasta Sasua lastenrattaissa työntävä Mikkonen sanoo.

”Tässä päästellään varmasti helposti 50 kilometriä tunnissa. En usko, että kovin moni autoilija edes tietää, että tässä on kolmenkympin rajoitus.”

HS:n poliisilta saama data kertoo, missä poliisi on tänä vuonna saanut eniten kuljettajia kiinni ylinopeudesta. Data on peräisin autoista, jotka tekevät nopeusvalvontaa nopeustutkan ja digitaalisen kameran avulla.

Kamera räpsähtää, jos auton kuljettaja ajaa kolme kilometriä yli sallitun tuntinopeusrajoituksen. Kolmenkympin alueella kamera kuvaa siis kaikki 33 kilometriä tunnissa ja sitä kovempaa ajavat kuljettajat.

Datan perusteella poliisi jakaa ylinopeudesta huomautuksia ja sakkoja suhteellisesti eniten juuri Kirkonkyläntien kaltaisilla teillä, joiden nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Nopeusrajoituksista päättää kaupunki.

”Tietenkin kolmenkympin rajoitus on matala. Kaupungin nopeusrajoitusstrategia, jossa asuinalueiden nopeusrajoitukset viedään 30:een tai 40:een kilometriin tunnissa, on tuottanut erinomaista tulosta. Kun nopeudet ovat matalalla ja niitä valvotaan, on törmäyksen sattuessa mahdollisuus pysyä hengissä”, Pasterstein sanoo.

Voit tutkia poliisin nopeusvalvontatilastoja Helsingin eri alueilta täältä:

Myös Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen sanoo, että 30 kilometrin tuntinopeus on asuinalueilla huomattavasti esimerkiksi 50 kilometrin tuntinopeutta turvallisempi.

”Kolmenkympin vauhdissa auto on pysähtynyt sekunnissa, kun viidessäkympissä kuljettaja ei ole vielä ehtinyt aloittaa edes jarruttamista. Ero on suorastaan fataali”, Valtonen sanoo.

Määrällisesti ylinopeudesta jäädään Helsingissä useimmiten kiinni siellä, missä liikkuu eniten autoja. Siis Koskelantien, Tuusulanväylän ja Lapinlahden sillan kaltaisissa paikoissa.

Ville Männikkö
Jätkäsaaressa asuvan Jevgenia Jessinan mielestä Helsingissä ajetaan rauhallisesti, jos vertaa moneen muuhun paikkaan maailmassa. ”Eniten minua ärsyttävät täällä Jätkäsaaressa polkupyöräilijät”, hän sanoo.
Jätkäsaaressa asuvan Jevgenia Jessinan mielestä Helsingissä ajetaan rauhallisesti, jos vertaa moneen muuhun paikkaan maailmassa. ”Eniten minua ärsyttävät täällä Jätkäsaaressa polkupyöräilijät”, hän sanoo.
Ville Männikkö
Jätkäsaaressa sijaitsevassa Tyynenmerenkadun ja Suezinkadun risteyksessä mitataan suhteellisesti toiseksi eniten ylinopeuksia Helsingissä.
Jätkäsaaressa sijaitsevassa Tyynenmerenkadun ja Suezinkadun risteyksessä mitataan suhteellisesti toiseksi eniten ylinopeuksia Helsingissä.

Poliisin autoista tekemä nopeusvalvonta on huomattavasti peltipoliiseja tehokkaampaa.

Helsingissä valvonta-autojen ohi ajavista autoista noin seitsemän prosenttia ajaa ylinopeutta. Jos mukaan ottaa tolppavalvonnan, osuus putoaa noin prosenttiin. Liikutettavan kameravalvonnan teho on lisännyt sen käyttöä. ”Olemme todenneet, että saamme nostettua sen avulla kuljettajien tuntemaa kiinnijäämisriskiä. He muuttavat käyttäytymistään, kun tuntevat, että ylinopeudesta voi jäädä kiinni.”

Helsingillä on kaksi poliisia, jotka tekevät päätyönään nopeuksien automaattivalvontaa.

Poliisin valvomat paikat valikoituvat esimerkiksi sattuneiden onnettomuuksien ja asukkaiden palautteen perusteella. ”Pyrimme tietenkin valvomaan koko kaupunkia, ja mielestäni tilastoista näkee, että näin on tehtykin”, Pasterstein sanoo.

Ylinopeuksista huolimatta Pasterstein kiittelee Helsingin liikennekulttuuria pääosin hyväksi.

”Helsinki on tosi turvallinen paikka liikkua. Siitä kertoo jo sekin, ettei Helsingin tieliikenteessä kuollut kukaan marraskuun ja elokuun välisenä aikana.”

Pastersteinin mielestä liikenneturvallisuuden parantaminen lähtee ennen kaikkea kaupunkisuunnittelusta.

”Annetaanko kuljettajille mahdollisuus ajaa ylinopeutta, ja annetaanko eri kulkumuodoille edes mahdollisuutta törmätä toisiinsa? Kaikki lähtee aina liikennesuunnittelijan pöydältä. Turvallisuudella on tosin aina hintansa. Se maksaa joko euroja tai menetettyä aikaa.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat