Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

”Vessaan näkee vain kahvion nurkasta”, puolustautuu haukutun Leppävaaran uimahallin suunnittelija

”Tämä on vähän tällaista optimointia, kun vanhaan tehdään. Ihan täydellistä siitä ei saa”, sanoo peruskorjatun Leppävaaran uimahallin suunnittelusta vastanneen yrityksen arkkitehtiosaston johtaja.

Kaupunki
 
Leppävaaran uimahallin kahviosta pystyi näkemään miesten wc-tiloihin. Nyt ikkunaan on laitettu näköeste. Kuva on lukijan ottama.
Leppävaaran uimahallin kahviosta pystyi näkemään miesten wc-tiloihin. Nyt ikkunaan on laitettu näköeste. Kuva on lukijan ottama.

Paljastavat wc-tilat, vaikeasti tavoitettava kiuas ja kummallisen pienet säilytyslokerot. Vastikään peruskorjatun Leppävaaran uimahallin erikoiset suunnitteluratkaisut ovat herättäneet siinä määrin ihmetystä, että asia poiki valtuustoaloitteenkin.

Fakta

Kova kasvu kävijämäärissä

 Professori Osmo Lapon suunnittelema Leppävaaran uimahalli valmistui vuonna 1969.

 Peruskorjattu uimahalli avautui lähes kolmen vuoden kiinniolon jälkeen vuodenvaihteessa.

 Peruskorjaus ja uuden maauimalan rakentaminen maksoivat yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

 Ennen remonttia uimahallissa kävi noin 150 000 ihmistä vuosittain. Vuodenvaihteen jälkeen hallissa ja maauimalan puolella on käynyt kaikkiaan jo noin 350 000 kävijää.

HS uutisoi Espoon kaupunginvaltuutettu Jukka Kilven (ps) aloitteesta tiistaina.

Uimahallin uudistushankkeessa pää-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelu oli konsultointi- ja suunnitteluyritys Pöyryn vastuulla. Pöyryn arkkitehtiosaston johtajan Pekka Pennasen mukaan perimmäinen selitys oudoiksi soimatuille suunnitteluratkaisuille on se, että uudistusprojektissa mentiin vanhan ehdoilla.

Hän huomauttaa, että uusitut miesten wc-tilat ovat samanlaiset kuin edeltäjänsä.

”Siinä ei ole muutettu mitään. Ne vessat ovat ihan samalla paikalla kuin ennenkin”, Pennanen sanoo.

”Ei niistä aiemmin valitettu, mutta ehkä nyt katsotaan tarkemmalla silmällä kuin ennen”, hän pohtii vielä.

Näköyhteys käymälään – ei sentään mihinkään yksittäiseen wc-koppiin – syntyy Pennasen mukaan siitä, että alkuperäisessä uimahallissa vessojen suunniteltiin olevan käytettävissä myös allasalueen puolelta.

”Kävimme tämän ratkaisun tilaajan [Espoon kaupunki] kanssa läpi, ja he olivat sitä mieltä, että sillä jatketaan, koska se on ennenkin toiminut.”

Wc-ratkaisu ei Pennasen mielestä ole edes tarjonnut missään vaiheessa varsinaisia onnenpäiviä mahdollisille tirkistelijöille. Tiirailijan kun pitää asemoida itsensä tarkasti, jotta näköyhteys vessaan avautuu.

”Eihän sinne oikeasti näe kuin kahvion toisen kerroksen nurkasta, jos haluaa katsoa. Eihän sieltäkään tietenkään saisi nähdä – se on ihan totta.”

Käsienpesua tai muuta wc-toimintaa ei pitäisi päästä näkemään enää kahvion nurkastakaan, koska uimahallipäällikkö Ari Jaakkolan mukaan ongelmakohtaan on jo laitettu näköeste.

Mikä on sitten suunnittelijan selitys miesten puolen isomman saunan kiukaalle, jonka on kritisoitu olevan liian kaukana löylynheittäjästä?

”Siinä pitää olla aikamoinen heittomestari, että saa veden osumaan kiukaalle, se on niin kaukana lauteista”, kuvaili valtuustoaloitteen tehnyt Jukka Kilpi.

”Tässä on taustalla se, että eihän vanhassa uimahallissa ollut otettu mitään esteettömyyshommia huomioon. Nyt on otettu, mikä on tärkeä juttu ja ihan oikein. Siihen oven eteen on tehty liikuntaesteiselle paikka ja jätetty sen vuoksi lauteita pois”, Pennanen kertoo.

Koska löylyhuoneen koko pidettiin remontissa ennallaan, piti lisätila tehdä lauteita poistamalla ja siirtämällä. Negatiivisen palautteen vuoksi lauteet siirretään lähiaikoina jälleen lähemmäs kiuasta, mikä Pennasen mukaan ”huonontaa vähän esteettömyyspykälää”.

”Tämä on vähän tällaista optimointia, kun vanhaan tehdään. Ihan täydellistä siitä ei saa.”

Kolmantena murheenkryyninä Leppävaarassa ovat liian pieniksi koetut säilytyslokerot. Niiden suhteen Pennanen vierittää vastuun täysin rakennuttajalle.

Pukuhuoneet piti Pennasen mukaan varustaa alun perin normaalikokoisilla säilytyskaapeilla. Rakennuttajapuolelta tuli kuitenkin kesken projektin vaatimus, että kaappeja on saatava lisää.

”Jos tilaa ei saa kasvattaa ja kaappien määrää pitää lisätä, niin eihän siinä yhtälössä ole muuta mahdollisuutta kuin tämä.”

Uimarit ovat epäilleet säilytyslokeroiden olevan liian pieniä etenkin talvisin, kun ihmisillä on päällään paksuja vaatteita. Pennanen ehdottaa ratkaisuksi ongelmaan sitä, että uimareille annettaisiin mahdollisuuksien mukaan käyttöön kaksi kaappia.

Kimmo Räisänen / HS
Leppävaaran uimahalli avautui pitkän remontin jälkeen vuodenvaihteessa.
Leppävaaran uimahalli avautui pitkän remontin jälkeen vuodenvaihteessa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat