Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsingin nopeusrajoituksia saatetaan laskea – ”Liikennekulttuuri on selvästi muita Pohjoismaita jäljessä”, sanoo liikenne­suunnittelupäällikkö

Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkosen mukaan Helsinki ei laske ajonopeuksia ”kiusatakseen autoilijoita”.

Kaupunki
 
Tältä näyttävät Helsingin sakkorysät
Tältä näyttävät Helsingin sakkorysät
Tapaninkylässä, Kirkonkyläntien ja Santerlantien risteyksen alueella ajetaan suhteellisesti eniten ylinopeutta. Toimittaja: Kalle Koponen, kuvaus: Kalle Koponen, leikkaus: Esa Syväkuru

Helsinki saattaa päättää nopeusrajoitusten laskemisesta vielä tämän syksyn aikana.

Kaupunki tarkastelee paraikaa katujen ajonopeuksia niin sanotun nopeusjärjestelmätyön yhteydessä. Työ on toistaiseksi virkamiesvalmistelussa. Poliittiseen päätöksentekoon asia on tarkoitus saada vielä tämän syksyn aikana.

Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen ei ota vielä kantaa siihen, miten työ vaikuttaa nopeusrajoituksiin. Mahdollista joka tapauksessa on, että työ johtaa nopeusrajoituksien laskuun ainakin osassa kaupunkia.

Jos poliitikot päätyvät siihen, että nopeusrajoituksia on syytä laskea, niitä lasketaan sitä mukaa kuin teitä saadaan kunnostettua uusiin nopeuksiin sopiviksi, Putkonen sanoo.

”Tämä on nyt siis työn alla, enkä osaa sanoa vielä sen lopputulosta.”

Edellisen kerran vastaava uudistus tehtiin vuonna 2004.

HS uutisoi keskiviikkona, että Helsingissä jäädään suhteellisesti eniten kiinni ylinopeudesta alueilla, joilla on matalat, 30 kilometrin tuntinopeuden sallivat, nopeusrajoitukset. Uutinen poiki palautteita, joiden mukaan Helsingin nopeusrajoitukset ovat monin paikoin liian alhaiset.

Putkosen mielestä kaupungin nopeusrajoitukset ovat kohdillaan.

”Ei me nopeusrajoituksia lasketa kiusataksemme autoilijoita. Tarkoituksemme on parantaa liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuus on monen tekijän summa. Liikennesuunnittelu on siinä yksi tärkeä kulmakivi, mutta sen lisäksi tarvitaan autoilijoiden ymmärrystä siitä, miten turvallisuutta lisätään”, Putkonen sanoo.

”En sanoisi, että meillä on nopeusrajoituksia, joita ei pitäisi olla. Sellaisia tilanteita saattaa olla, ettemme ole saaneet rakennettua katua uudestaan nopeusrajoituksen mukaiseksi. Kaupungilla on rajalliset taloudelliset mahdollisuudet parantaa katuja.”

Helsinki käyttää vuosittain kolme miljoonaa euroa nykyisen katuverkon parantamiseen. Tällä rahalla muokataan esimerkiksi teitä ja katuja siihen kuntoon, että ne vastaavat nopeusrajoituksia.

Käytännössä kyse on siitä, ettei esimerkiksi 30 kilometrin tuntinopeuden sallivalla kadulla ole houkuttelevaa ajaa sallittua nopeutta kovempaa.

Putkosen mielestä katuverkon parantamiseen pitäisi saada lisää rahaa.

”Ei voi olla niin, että liikenneturvallisuutta parannetaan vain liikennemerkillä. Meidän nopeusrajoitusjärjestelmämme toimeenpano hidastuu, jos emme saa rahaa katujen kunnostamiseen kolmenkympin kadun oloiseksi.”

Myös asenteissa on Putkosen mielestä parannettavaa. Helsinkiläisten pitäisi huomioida toisensa liikenteessä nykyistä paremmin, hän sanoo. Putkonen ottaisi liikenteessä toimimisesta oppia muiden Pohjoismaiden pääkaupungeista.

”Ihmisten keskinäinen kunnioitus voisi olla täällä parempaa. Esimerkiksi suojatietä pitäisi kunnioittaa enemmän.”

”Täällä pitäisi myös ymmärtää, että kanssaliikkujat ovat tärkeitä ja heitä pitäisi huomioida. Näissä asioissa meillä on opittavaa esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon ja Reykjavikiin verrattuna.”

Liikennesuunnittelupäällikön mielestä suurin osa helsinkiläisistä liikkuu varsin asiallisesti.

”Suurin osa helsinkiläisistä noudattaa liikennesääntöjä hyvin, mutta sitten on törkeitä yksittäistapauksia. Ne ratkaisevat sen, kuinka turvallista täällä on. Vielä on yksittäistapauksia, esimerkiksi autoilijoita, joilla on liian raskas kaasujalka”, Putkonen sanoo.

Rio Gandara / HS
Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkosen mielestä suurin osa helsinkiläisistä liikkuu varsin asiallisesti.
Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkosen mielestä suurin osa helsinkiläisistä liikkuu varsin asiallisesti.
Sirpa Räihä / HS
Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.
Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat