Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Haaga, Maunula, Pirkkola, Torpparinmäki – näin Helsingin yleiskaava nakertaisi Keskuspuistoa

Helsingin uusi yleiskaava etenee kaupunginhallitukseen lähiviikkoina. Keskuspuiston puolustamiseksi kerätyn adressin on allekirjoittanut 16 000 ihmistä.

Kaupunki
 
Näin Keskuspuistoa raivattaisiin
Näin Keskuspuistoa raivattaisiin
Valmisteilla olevassa Helsingin yleiskaavassa ehdotetaan talorivistöjen rakentamista Keskuspuiston länsilaidalle. HS näyttää miten puisto saattaisi kaventua Pirkkolan urheilupuiston kohdalla.
Fakta

Yleiskaava

 Helsingin uusi yleiskaava tähtää siihen, että Helsingissä asuu vuonna 2050 noin 870 000 asukasta.

 Kaava etenee kaupunginhallituksen käsittelyyn luultavasti vielä syyskuussa. Lopullisesti sen hyväksynnästä päättää valtuusto.

 Uusia asuntoja pyritään rakentamaan muun muassa kaupunkibulevardeille. Bulevardeilla tarkoitetaan sisääntuloteiden muuttamista asuinkaduiksi. Uutta asuinaluetta ollaan rakentamassa myös Malmin lentokentälle. Lisäksi yleiskaavaehdotus tiivistäisi Helsinkiä runsaalla täydennysrakentamisella.

Piittaamatonta luonnonraiskaamista vai visionääristä kaupunkisuunnittelua? Näistä ääripäistä kiistellään nyt Helsingissä, kun kaupunki valmistelee uutta yleiskaavaa, joka osoittaa rakentamista myös Keskuspuistoon.

Toisaalta yleiskaava nakertaa monien kaupunkilaisten pyhäksi kokemaa yhtenäistä luontoaluetta, mutta toisaalta asumisen kalleuden kanssa painiva Helsinki kaipaa kipeästi uusia rakentamispaikkoja kantakaupungin tuntumasta.

Keskuspuistoon kajoaminen jakaa mielipiteitä niin puolueiden välillä kuin niiden sisälläkin. Puiston puolustamiseksi on perustettu myös kovaääninen Keskuspuiston puolesta -ryhmä.

Helsingin kaupunginhallitus ottaa yleiskaavan käsittelyynsä luultavasti vielä syyskuussa. HS kokosi keskuspuiston puolustajien suurimmat huolenaiheet kartalle.

1. Tuhoutuuko Haaganpuro?

Hämeenlinnanväylän vieressä luikerteleva Haaganpuro on sitkeä sissi. Urbaanista ympäristöstään huolimatta puro on ihmisten avustuksella onnistunut säilymään niin kiinnostavana, että Pirkkolan eteläpuoliselle puro-osuudelle nousee taimenia. Tämä on hyvin poikkeuksellista näin lähellä kaupunkia.

Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Hämeenlinnanväylä ympäristöineen halutaan kuitenkin muuttaa niin kutsutuksi kaupunkibulevardiksi – siis tiiviisti rakennetuksi asuinkaduksi. Se mahdollistaisi asuinkorttelien rakentamisen Keskuspuistoon ja periaatteessa vaikka puron päälle.

Tulevaisuudessa Keskuspuisto saattaisi siis näyttää Haaganpuron kohdalla tältä:

 

Käytännössä Haaganpuron kohtalo jäisi kuitenkin avonaiseksi, vaikka yleiskaavaehdotus hyväksyttäisiinkin nykymuodossaan. Yleiskaavaan merkityt pikselit (eli yläpuolella olevassa kartassa näkyvät keltaiset neliöt) eivät nimittäin suoraan tarkoita sitä, että kyseisille alueille rakennettaisiin yhtään taloa.

Yleiskaava on rakentamisen mahdollistaja, tarkemmista rakentamissuunnitelmista päätetään vasta asemakaavavaiheessa. Lisäksi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta kirjasi yleiskaavaa käsitellessään pöytäkirjaan, että Haaganpuron taimenkannan säilyminen on varmistettava jatkovalmistelussa.

Luonnonsuojeluaktiiveilla ei kuitenkaan ole kirjauksen todelliseen merkitykseen suurta luottoa. Sisääntuloteiden bulevardisointi on yksi yleiskaavan keskeisistä keinoista saada Helsinkiin uusia asuntoja, joten Keskuspuistoon rakentamista pidetään hyvin todennäköisenä.

Virtavesien hoitoyhdistyksen mukaan puron suojeluyritykset tulevat tuskin riittämään, jos sen lähelle rakennetaan asuintaloja. Yhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen pelkää, että rakentaminen ja asuminen kuormittaisivat puroa niin paljon, etteivät taimenten elinolosuhteet säilyisi.

2. Katkeaako Keskuspuisto Maunulanpuistossa?

Keskuspuisto on pitkä ja kaitaluinen, ja valmisteilla oleva yleiskaava on kaventamassa puiston uumaa entisestään. Yksi keskuspuiston puolustajien ongelmallisimmaksi kokemista kohdista sijaitsee Maunulanpuistossa Maunulan Uurnalehdon paikkeilla.

Lintuperspektiivistä katsottuna Keskuspuisto näyttää levittäytyvän Maunulanpuistossa lähes kilometrin levyisenä vihreänä plänttinä. Lähempää tarkasteltuna puisto on kuitenkin puolet kapeampi, koska uurnalehto ulottuu puiston keskiviivaan asti.

Jäljelle jäävästä puistoalueesta yleiskaavaehdotuksen mahdollistama rakentaminen voisi viedä vielä lähes puolet. Näin ollen puisto voisi kaventua alla olevan kuvan esittämällä tavalla alle 300 metrin levyiseksi luikareeksi.

 

Keskuspuiston puolesta -ryhmään kuuluva Maija Hakanen sanoo pelkäävänsä, että puistosta tulee Maunulassa vain harva tienvarsipusikko, josta on kadonnut todellinen metsäntuntu.

Myös Helsingin yleisten töiden lautakunta on pitänyt Maunulanpuiston kaventamissuunnitelmia ongelmallisena. Lautakunta totesi viime keväänä yleiskaavasta antamassaan lausunnossa, ettei kapeneva yhteys enää tarjoa ”luonnonvaraiselle metsäkasvillisuudelle ja -linnustolle ja muulle eläimistölle turvaa”. Keskuspuisto toimii kotina useille uhanalaisille lajeille.

On kuitenkin otettava huomioon, että jo nyt suuri osa aivan Hämeenlinnanväylän viereisestä Keskuspuistosta on meluista ja saasteista tienvarsipusikkoa, jonka arvo eläimille ja ihmisille on vähäinen.

Kaupunkisuunnitteluviraston kannan mukaan moottoritien varteen rakennettavat talorivistöt saattaisivatkin siis tuhoamisen sijaan suojella Keskuspuistoa.

3. Pääseekö Pirkkolassa kohta enää hiihtämään?

Yleiskaava kaventaisi keskuspuistoa radikaalisti myös Pirkkolan urheilupuiston kohdalta. Jos rakentaminen ulotettaisiin yleiskaavaehdotuksen sallimien rajojen ulkoreunoille, puistoa jäisi jäljelle vain muutaman sadan metrin levyinen alue. Tilanne konkretisoituu alla olevassa kuvassa:

 

Luonnonsuojelijoiden lisäksi tämä on huolestuttanut muun muassa Helsingin liikuntalautakuntaa. Lautakunta ilmoitti keväällä yleiskaavaehdotuksesta laatimassaan lausunnossa, että Keskuspuiston kaventaminen kaventaisi myös alueen liikuntamahdollisuuksia. Keskuspuistoa mainostetaan Suomen suosituimmaksi arkiliikuntapaikaksi, jossa liikutaan jopa kaksi miljoonaa kertaa vuodessa.

Liikuntalautakunnan mukaan yleiskaavan suunnitelmien toteutuminen tarkoittaisi sitä, ettei kaikkia alueen nykyisiä toimintoja voitaisi säilyttää. Esimerkiksi hiihtoladuille ei yleiskaavaehdotuksessa jää lautakunnan mukaan riittävästi tilaa. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan tämä ei ole totta.

Liikuntalautakunnan päätöksen jälkeen kaupunkisuunnittelulautakunnan poliitikot ovat vielä viilanneet yleiskaavaa ja poistaneet joitain rakentamismerkintöjä sekä Pirkkolasta että Maunulanpuistosta. Keskuspuiston kapeuden kannalta ongelmallisimpia kohtiin ei kuitenkaan puututtu.

”Lähtökohtana mielestäni tulee olla se, että yhtenäiset viherverkostot kaupungissamme ovat mahdollisimman leveitä”, sanoo liikuntalautakunnan puheenjohtaja Riku Ahola (vas).

4. Onko Keskuspuiston nakertaminen edes tarpeellista?

Keskuspuiston ympärille levittäytyvien kaupunginosien kaupunginosayhdistyksistä ja muista kaupunkilaisaktiiveista muodostettu Keskuspuiston puolesta -ryhmä on vastustanut ärhäkästi kaikkea Keskuspuistoon suunniteltua rakentamista. Ryhmän keräämä ”Keskuspuistoa ei saa supistaa” -adressi on saanut jo 16 000 allekirjoitusta.

Maija Hakanen huomauttaa, että pahimpien kipukohtien lisäksi Keskuspuiston reunoja aiotaan näykkiä sieltä täältä. ”Yhteensä uutta rakentamista suunnitellaan noin 50 hehtaaria”, Hakanen sanoo.

Hakanen nostaa esimerkiksi Torpparinmäen, johon ollaan suunnittelemassa yli kymmentä hehtaaria asumista ja Laakson, johon saatettaisiin myös kohta perustaa useita hehtaareja asuintontteja. Käytännössä Torpparinmäki muuttuisi näin:

 

Hakanen uskoo, että poliitikot voivat edelleen perua Keskuspuistoa koskevat kaavoitussuunnitelmat.

”Usein kysytään, että minne Helsinkiin tarvittavat asunnot sitten sijoitetaan, jos Keskuspuistoon ei saa koskea. Mutta uusia alueita ei oikeasti tarvita. Yleiskaavan kaavavaranto on tällä hetkellä kaksinkertainen todelliseen tarpeeseen nähden. Näin ollen Keskuspuisto voidaan jättää rauhaan”, Hakanen sanoo.

Kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Ahon mukaan Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardin poistaminen yleiskaavasta tarkoittaisi, etteivät kaavan tavoitteet toteutuisi.

”Kyse ei ole vain pikselien poistosta. Sillä olisi vaikutusta koko liikennejärjestelmään”, Aho sanoo.

Ahon mukaan muutos olisi niin suuri, että kaava pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Keskuspuiston puolesta -ryhmä on väittänyt, että näin ei tarvitsisi tehdä.

Kommentti: Keskuspuisto uhkaa vihreitä

Helsingin kaupunginvaltuuston puolueista Keskuspuiston leikkaaminen sattuu kipeimmin ympäristöpuolueena profiloituneiden vihreiden kannattajiin.

Puolueessa vallitsee skitsofreeninen tilanne. Vihreät on ollut valmis hyväksymään Keskuspuiston leikkaamisen, koska vaihtokaupassa saadaan nykyjohdon himoitsemia kaupunkibulevardeja ja tiivistä kaupunkirakennetta.

Perinteisiä vihreitä arvoja kannattaville puolueen urbanistisiiven tekemä kauppa on kuitenkin kuin puukko selkään. Siitäkin huolimatta, että kaupungin tiivistämiseen pyrkivällä yleiskaavalla on kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Vihreät poliitikot korostavat mielellään, että puolue on onnistunut neuvotteluissa vähentämään Keskuspuistoon suunniteltua asuntokaavoitusta. Innokkuudesta paistaa läpi pelko siitä, että Keskuspuistossa kytemään lähtenyt risukasa polttaa vielä puolueen näpit.

Politiikassa on kyse ajoituksesta. Yleiskaavasta päätetään syksyllä ja jo keväällä järjestetään kunnallisvaalit, joissa vihreille on povattu jopa Helsingin suurimman puolueen asemaa. Toteutuuko profetia? Se riippuu muun muassa siitä, kuinka suuri on Keskuspuiston hinta.

Tausta: Keskuspuisto on jo satavuotias

Keskuspuistoa pidetään jo yli sadan vuoden ikäisenä. Arkkitehti Bertel Jung teki vuonna 1911 ehdotuksen Helsingin Keskuspuistoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman vuonna 1914. Vielä Jungin aikaan keskuspuisto oli kuitenkin huomattavasti pienempi.

Aluksi se käsitti vain Kaisaniemen, Hakasalmen, Hesperian ja Eläintarhan alueet sekä Reijolan metsämaiden eteläosan. Kaupungin halki kulkevaksi metsävyöhykkeeksi Keskuspuisto muuttui vasta myöhemmin. Nykymuoto virallistettiin vuoden 1978 osayleiskaavassa. Sen jälkeen Keskuspuiston rajat ovat säilyneet kutakuinkin ennallaan.

Sami Kero HS
Jos yleiskaavaehdotus hyväksytään, Keskuspuisto saattaa tulevaisuudessa kaventua Pirkkolan urheilupuiston kohdalla alle kolmensadan metrin levyiseksi.
Jos yleiskaavaehdotus hyväksytään, Keskuspuisto saattaa tulevaisuudessa kaventua Pirkkolan urheilupuiston kohdalla alle kolmensadan metrin levyiseksi.
Jukka Gröndahl / HS
Matti Arponen ja Kai Lyytinen virittivät huhtikuussa Keskuspuistoon huomionauhaa, josta voisi nähdä mistä kohtaa puistoa oltaisiin kaavoittamassa uuteen käyttöön.
Matti Arponen ja Kai Lyytinen virittivät huhtikuussa Keskuspuistoon huomionauhaa, josta voisi nähdä mistä kohtaa puistoa oltaisiin kaavoittamassa uuteen käyttöön.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat