Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helsinki vähentää sijaisten käyttöä päiväkodeissa, kouluissa ja terveysasemilla – syynä kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimus säästää laskennallisesti Helsingin henkilöstömenoista yli 60 miljoonaa euroa.

Kaupunki
 
Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Tästä on kyse

Tarkoituksena parantaa yritysten hintakilpailukykyä

 Hallitus sopi työmarkkinoiden kanssa alkukesästä, että palkansaajien työehtoja heikennetään, työaikaa pidennetään ja työnantajien ja työntekijöiden maksuosuuksia muutetaan niin, että yritysten kansainvälinen hintakilpailukyky paranisi.

 Sen uskotaan parantavan yritysten kannattavuutta ja luovan siten työpaikkoja.

 Sopimusta kutsutaan kilpailukykysopimukseksi (kiky).

 Sopimuksessa on yritysten lisäksi mukana myös julkisen puolen työnantajia ja palkansaajia.

Helsinki vähentää ensi vuonna sijaisten ja vuokratyövoiman käyttöä esimerkiksi kouluissaan, päiväkodeissaan ja terveysasemillaan. Sijaisten käytön vähentyminen johtuu maanantaina hyväksytystä kilpailukykysopimuksesta.

Kilpailukykysopimus leikkaa julkisen sektorin palkansaajien lomarahoista määräajaksi 30 prosenttia. Samalla sopimus myös laskee muun muassa työnantajan eläkemaksuja sekä pidentää palkansaajien työaikaa 24 tunnilla vuodessa.

”Kun henkilöstön työaika pitenee, niin sen pitäisi näkyä sijaisten määrissä, niitä ei enää tarvitse yhtä paljon”, sanoo Helsingin rahoitusjohtajan virkaa sijaistava Matti Malinen.

Sijaisia käytetään Helsingissä paljon muun muassa kaupungin suurissa virastoissa, kuten sosiaali- ja terveysvirastossa, opetusvirastossa sekä varhaiskasvatusvirastossa.

Esimerkiksi noin 16 000 ihmistä työllistävä sosiaali- ja terveysvirasto (sote-virasto) käyttää tänä vuonna erilaisiin sijaisuuksiin noin 62 miljoonaa euroa. Se vastaa noin 8 prosenttia koko viraston henkilöstömenoista.

Sote-viraston hahmotelmien mukaan kilpailukykysopimuksen työaikaa pidentävä osuus tarkoittaa heidän kohdallaan noin 10 miljoonan säästöä henkilöstömenoissa. Mahdollista siis on, että sote-virasto nipistää kuudenneksen sijaisiin ja vuokratyövoimaan käyttämästään rahasta.

”En pysty sanomaan, että se suoraan lähtee sieltä pois. Tämä vaikuttaa työvuorojärjestelyihin ja vähentää sitä kautta esimerkiksi sijaisten ja vuokratyön käyttöä”, sanoo sote-viraston päällikkö Juha Jolkkonen.

”Henkilöstömenoista se säästö otetaan pois, niin ei voi olla, että kilpailukykysopimuksen takia palveluita karsitaan.”

Kilpailukykysopimus tarkoittaa Helsingin alustavien laskelmien mukaan noin 3,5 prosentin säästöä Helsingin henkilöstömenoihin.

”Kaupungin kokonaismenoissa se on reilut 60 miljoonaa”, virkaa sijaistava rahoitusjohtaja Malinen sanoo.

Malinen sanoo, että kyse on vasta alustavasta laskelmasta, joka tarkentuu vielä myöhemmin syksyllä.

Käytännössä sopimus ei tuo kaupungille näin suurta säästöä, sillä esimerkiksi lomarahojen leikkaaminen pienentää myös palkansaajien verotettavia tuloja. Tämä taas johtaa siihen, että työntekijät maksavat vähemmän veroja ja kaupunki saa vähemmän verotuloja.

”Lyhyellä aikavälillä sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin sekä verotuloihin on neutraali, sillä henkilöstömenosäästöt ja pienentyneet verotulot kumoavat toisensa”, Malinen sanoo.

”Jos sopimus parantaa työllisyystilannetta, niin pidemmällä aikavälillä sen vaikutus on erittäin myönteinen myös kuntatalouteen.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat