Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ylioppilaskokeissa kirjoitetaan tänä syksynä kolme ainetta sähköisesti – HS esittelee, miten kokeet tehdään

Töölöläisabi Sami Hiltusta uudistukset eivät hermostuta. Keväällä 2019 kaikki aineet kirjoitetaan sähköisesti.

Kaupunki
 
Jukka Gröndahl / HS
Sami Hiltunen kirjoittaa nyt syksyllä englannin ja biologian perinteisesti sekä maantieteen sähköisesti.
Sami Hiltunen kirjoittaa nyt syksyllä englannin ja biologian perinteisesti sekä maantieteen sähköisesti. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Fakta

Näin sähköistäminen etenee

 Syksy 2016: filosofia, maantiede, saksa. Kirjoitukset alkavat 12.9., ensimmäinen sähköinen koe 19.9.

 Kevät 2017 psykologia, ranska, yhteiskuntaoppi

 Syksy 2017 elämänkatsomustieto, historia, terveystieto, toinen kotimainen kieli, uskonto

 Kevät 2018 biologia, englanti, espanja, italia, latina, portugali

 Syksy 2018 fysiikka, kemia, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä, venäjä, äidinkieli

 Kevät 2019 matematiikka

Maanantaina 19. syyskuuta Sami Hiltunen avaa läppärinsä ja alkaa kirjoittaa ensimmäistä vastaustaan maantieteen ylioppilaskokeeseen.

Hiltunen on ensimmäistä abivuosikertaa, joka suorittaa osan kirjoituksista sähköisenä. Tätä varten kouluissa ympäri Suomen on harjoiteltu monta vuotta kaikkia katastrofeja varten, mihin mielikuvitus vain taipuu.

Hiltunen ajattelee, että sähköisesti pystytään testaamaan osaamista laajemmin ja monipuolisemmin kuin perinteisellä tavalla. Maantieteen tehtävissä lienee karttaa, diagrammia ja monenlaista taustatietoa sovellettavaksi enemmän kuin aiemmin.

”Kyllähän tässä pitää osata uusia taitoja. Mutta ne ovat taitoja, joista on hyötyä jatko-opinnoissa”, Etu-Töölön lukion abiturientti sanoo.

Hän lisää, että osaa kavereista muutos hermostuttaa. Jotkut kikkailevat aineiden kirjoittamisjärjestyksellä niin, että pystyisivät välttämään sähköisen kokeen kokonaan.

Sähköistäminen alkaa tänä syksynä maantieteestä, saksasta ja filosofiasta. Yhteensä näiden aineiden kirjoittajia on nyt syksyllä 3 078 eli hiukan enemmän kuin vuotta aiemmin.

Lisää aineita tulee asteittain sähköiseksi kevääseen 2019 saakka, viimeisten joukossa äidinkieli ja matematiikka. Ainakin tähän asti kyseessä on ollut siitä merkillinen julkinen tietojärjestelmä, että sen rakennustyöt ovat pysyneet sekä aikataulussa että budjetissa.

Kouluilla on varauduttu sähkökatkoihin, häirintään, laitteiden rikkoutumiseen, vilppiin. Kurssikokeita on jo tehty tosissaan sähköisellä järjestelmällä, joten se on opiskelijoille tuttu. Itse kirjoitusten kaltaista megaoperaatiota on testattu kahdesti valtakunnallisessa harjoituksessa aiemmin ja vielä uudessa kertausharjoituksessa tällä viikolla.

”Kenraaliharjoituksessa keväällä yksikään vastaus ei hävinnyt ja yhdenkään kokelaan suoritus ei keskeytynyt teknisen vian vuoksi”, rehvastelee projektipäällikkö Matti Lattu.

Kokeen tehtävät näyttävät esimerkiksi tällaiselta:

Ote on keväällä 2016 järjestetystä harjoituskokeesta.
Ote on keväällä 2016 järjestetystä harjoituskokeesta.

Helsingissä on valmistauduttu muutokseen kolme vuotta, siis sekä teknisesti että opettelemalla uutta.

”Positiivisella ja rauhallisella mielellä ollaan. Onhan tämä historiallinen hetki”, sanoo opetuspäällikkö Mervi Willman. Hänestä valmistautumisessa isoin merkitys on ollut opettajien työllä, siis sillä että opiskelijoita on rauhoiteltu ja valmennettu uuteen esimerkiksi tekemällä paljon sähköisiä kokeita Abitti-järjestelmällä.

Tämä ei tarkoita, etteikö mikään voisi mennä pieleen, mutta moneen asiaan on varaduttu vielä tiukemmin kuin ennen. Esimerkiksi vilppi on siinä mielessä aiempaa vaikeampaa, että vanha tapa valvoa kirjoituksia ei ole hävinnyt mihinkään, mutta nyt on käytössä lisäksi teknisiä valvontakeinoja.

Miksi suuroperaatioon sitten lähdetään?

Osa syistä on käytännöllisiä: enää ei tarvitse lähettää kymmeniä tuhansia kirjekuoria ensin postissa kouluille, sitten postissa ylioppilastutkintolautakuntaan, sensoreille, taas ylioppilaslautakuntaan. Abiturientin oikeusturva paranee. Koetehtäviin voidaan liittää enemmän lähdemateriaalia ja myös liikkuvaa kuvaa. Esseen editointi valmiiksi on vähemmän tuskaa kirjoitusohjelmalla kuin kynällä ja kumilla.

”Mutta varsinainen syy on pedagoginen”, sanoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.

Toisin sanoen nykyinen sähkötön ylioppilastutkinto koetaan tulppana. Digitekniikan käyttö opiskelussa ei lukiossa kehity vauhdilla niin pitkään, kun pitää samalla valmistautua vanhanmallisiin kirjoituksiin.

Kun sähköistämisestä on selvitty, ylioppilaskirjoituksia uudistetaan seuraavaksi alkamalla mitata suullista kielitaitoa. Sitä seuraavista askelista ei vielä ole tehty päätöksiä, mutta esimerkiksi ryhmässä tehtävä koe ja lupa käyttää jossain tehtävässä internetiä apuna ovat harkinnassa.

Sähköinen ylioppilaskoe muuttaa monta asiaa

Rehtori lataa salatut tehtävät sovittuun aikaan sähköisesti. Häneltä vaaditaan vahvaa tunnistautumista esimerkiksi pankkitunnuksilla. Postitse koululle saapuu salauksen purkamiseen tarkoitettu koodi, oppilaiden tunnistautumiseen tarvittava avainlista ja USB-muisteja.

Oppilaan oman kannettavan tietokoneen lisäksi kokeen voi tehdä lainatulla tai koulun läppärillä. Koneet kytketään koulun suljettuun tutkintoverkkoon. Muistitikuilta niille asennetaan rinnakkainen käyttöjärjestelmä, jonka pitäisi toimia kaikissa koneissa samalla tavalla kokeen ajan. Nettiin ei kokeen aikana pääse eikä uuteen käyttöjärjestelmään pitäisi pystyä tuomaan mitään omia virityksiä.

Kun kokelas kirjoittaa, vastaukset tallentuvat saman tien automaattisesti palvelimelle, varapalvelimelle ja muistitikulle. Samalla siirtyy valvontadataa siitä, mitä muuta koneella tapahtuu. Näin pyritään estämään vilppi. Kirjoitukset järjestetään edelleen useimmiten koulun salissa ja valvojia on paikalla kuten ennenkin.

Sähkökatkoja ja palvelimen rikkoutumista varten on olemassa varajärjestelmä. Jos oppilaan läppäri ei toimi tai temppuilee, tilalle tuodaan varakone ja työ jatkuu samasta kohtaa. Sähläykseen kulunut aika hyvitetään.

Kokeen jälkeen vastaukset lähtevät palvelimelta salattuina ylioppilastutkintolautakuntaan. Kuten ennenkin kokeen arvostelee ensin opettaja ja sitten sensori. Opettaja pääsee vastaukseen käsiksi myös sen jälkeen, kun hän on arvostelunsa antanut. Sensori ei enää näe koulun ja oppilaan nimeä kuten ennen.

Samaan aikaan kokeissa käytettävän järjestelmän kanssa on tehty töitä sähköisen asiointijärjestelmän ja kaikkien ylioppilaiden tiedot sisältävän rekisterin kanssa. Nykyisin ylioppilaskirjoitusten vastauksista pystytään säilömään tulevaisuutta varten alle prosentti. Tulevaisuudessa kaikki jäävät talteen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat