Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Träskändan puolustajat keräävät nimiä kartanon kunnostamiseksi ja avaamiseksi

”On vaan niin suuri sääli, että rakennus rapistuu”

Kaupunki
 
Rapistuva Träskändan kartano oli aikanaan hulppeiden juhlien pitopaikka
Rapistuva Träskändan kartano oli aikanaan hulppeiden juhlien pitopaikka
Träskändan kartanon tuleva käyttö on yhä auki. Toistaiseksi kartanorakennus on suljettu, mutta HS pääsi vierailemaan sisätiloissa kesällä 2015. Kartanon juhlahetkistä kertoo Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää. Toimittaja: Satu Pajuriutta, kuvaus ja leikkaus: Arttu Luhtala

Pitkään tyhjillään olleen Träskändan kartanon kohtalo puhuttaa taas Espoossa.

Joukko espoolaisia asukasaktiiveja haluaa, että rakennuksen rapistuminen lakkaa ja että komeasta talosta tulisi olohuone monenlaiseen toimintaan.

Järvenperässä kauniilla puistoalueella sijaitseva kartano on perustettu 1700-luvulla, ja sen kuuluisin omistaja oli pioneeri Aurora Karamzin (1808–1902), joka muistetaan sosiaali- ja diakoniatyön pioneerina ja seurapiirikaunottarena. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta.

”Nythän rakennukseen ei pääse. Kartano pitää saada kuntalaiskäyttöön, jotta ihmiset pääsevät rakennukseen kokemaan sen historiallisen miljöön”, sanoo asukasaktiivi Laura Laakkonen.

Hän on yhdessä Jari Kujalan kanssa polkaissut käyntiin nimien keruun ja kuntalaisaloitteen Träskändan kartanon kunnostamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Nimiä kerätään sekä paperilomakkein että kuntalaisaloite.fi-palvelun kautta.

Aloitteella tähdätään valtuustokäsittelyyn. Se edellyttäisi, että kaksi prosenttia äänioikeutetuista espoolaisista allekirjoittaa aloitteen. Tavoitteena on 5 500 nimen kerääminen mahdollisimman pian.

”Träskändan ympärillä oleva kartanopuistohan on hienossa kunnossa, kun kaupunki ylläpitää sitä. Puiston lisäksi on vielä luonnonsuojelualue siinä yhteydessä. On vaan niin suuri sääli, että rakennus rapistuu”, Laakkonen harmittelee.

Kartano on ollut tyhjillään vuodesta 2005. Sitä ennen se toimi vanhainkotina. Suojeltu rakennus vaatii remonttia.

”Siellä voisi olla vaikka kahvila, ravintola, yhdistystoimintaa, kulttuuria ja opetustoimintaa”, maalailee Laakkonen.

Aloitteen tekijöiden mukaan kartano pitäisi pian korjata Aurora Karamzinin perintöä kunnioittaen.

”Se on iso rakennus ja sisällä on hyvin erilaisia tiloja. Näen, että siellä olisi mahdollisuus hyvin monenlaiseen erilaiseen toimintaan”, Laakkonen sanoo.

”Rakennuksessa voisi pitää konsertteja ja pihalla ulkoilmakonsertteja ja lasten kulttuurikeskus Pikku-Auroran kanssa voisi tehdä yhteistyötä.”

Aloitteen mukaan kartanon omistus ja hallinnointi pitää säilyttää kaupungilla.

”Kuten Villa Elfvik, joka on kunnostettu ja jossa on kuntalaisille hienoa toimintaa”, Laakkonen vertaa Laajalahden luonnonsuojelualueen laidalla sijaitsevaan luontotaloon.

Vielä viime syksynä oli suunnitteilla, että Espoo vuokraisi historiallisen paikan Forenom Majoituspalvelut Oy:lle. Espoon kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti kuitenkin viime lokakuussa palauttaa asian valmisteluun.

Huhtikuussa 2016 Träskändan kartanon vuokrauskilpailutus keskeytettiin, koska Forenom Majoituspalvelut Oy:n laskelmat kartanon peruskorjaus- ja muutoskustannuksista poikkesivat olennaisesti kaupungin arviosta. Kaupungin Rambol Finland Oy:llä teettämän kustannusarviolaskelman mukaan peruskorjaus- ja muutostyöt olisivat maksaneet 5,35 miljoonaa euroa. Forenomin mukaan kaupungin kunnostustöille varaama 3,0 miljoonaa euroa olisi riittänyt koko remonttiin.

Arttu Luhtala / HS
Järvenperässä sijaitseva Träskändan kartano on ollut tyhjillään vuodesta 2005. Kartano perustettiin 1700-luvulla ja siellä asui 1800-luvulla sosiaali- ja diakoniatyön pioneeri Aurora Karamzin.Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta.
Järvenperässä sijaitseva Träskändan kartano on ollut tyhjillään vuodesta 2005. Kartano perustettiin 1700-luvulla ja siellä asui 1800-luvulla sosiaali- ja diakoniatyön pioneeri Aurora Karamzin.Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta.
Arttu Luhtala / HS
Kartanon päärakennuksen päädyssä on symmetrinen muotopuutarha, joka on Aurora Karamzinin peruja.
Kartanon päärakennuksen päädyssä on symmetrinen muotopuutarha, joka on Aurora Karamzinin peruja.
Arttu Luhtala / HS
Träskändan kartanon ala-aulassa on tammiparketti. Puiset pariovet johtavat saliin, josta on näkymä puutarhaan. Puukaiteissa on koristeellisia yksityiskohtia.
Träskändan kartanon ala-aulassa on tammiparketti. Puiset pariovet johtavat saliin, josta on näkymä puutarhaan. Puukaiteissa on koristeellisia yksityiskohtia.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat