Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Käpylän takapihoille kaavaillaan sataa miniomakotitaloa – voisiko poikkeuksellisella idealla lievittää koko Helsingin asuntopulaa?

Arkkitehti Olli Enne toivoisi, että minitaloja saisi tulevaisuudessa rakentaa Ruotsin malliin ilman asemakaavamuutosta.

Kaupunki
 
Sami Kero HS
Jos poliitikot hyväksyvät kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaehdotuksen, Länsi-Käpylän takapihoille saisi 110 miniomakotitaloa.
Jos poliitikot hyväksyvät kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaehdotuksen, Länsi-Käpylän takapihoille saisi 110 miniomakotitaloa. Kuva: Sami Kero HS
Fakta

Helsinki tiivistyy

 Helsinkiin valmisteilla olevassa uudessa yleiskaavassa varaudutaan siihen, että kaupungissa asuisi vuonna 2050 jo 860 000 ihmistä. Helsingissä on nyt noin 630 000 asukasta.

 Asukasluvun kasvaessa tarvitaan paljon uusia asuntoja. Helsinki suunnittelee esimerkiksi rakentavansa uuden asuinalueen Malmin lentokentälle ja kaavoittavansa sisääntuloväylien varret niin kutsutuiksi kaupunkibulevardeiksi. Kolmasosa uusista asunnoista on kuitenkin tarkoitus rakentaa vanhojen asuinalueiden sisään täydennysrakentamalla.

 Monet täydennysrakennuskohteista ovat kerrostaloja, mutta myös omakotitaloalueita pyritään tiivistämään. Länsi-Käpylään suunnitteilla olevien miniomakotitalojen kaavoittamisen sijaan kaupunki pyrkii kuitenkin useimmiten kaavoittamaan nykyisille omakotitaloille lisärakennusoikeutta tai pilkkomaan väljästi rakennettuja tontteja uusia taloja varten.

Länsi-Käpylän omakotitaloalueella on syyskuisena arki-iltana niin hiljaista, että alueen on vaikea uskoa olevan juuri nyt kuuma asuntopoliittinen puheenaihe. Näin kuitenkin on.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut alueelle asemakaavaehdotuksen, joka ehdottaa, että väljästi rakennettujen tonttien takapihoille tehtäisiin 110 uutta miniomakotitaloa. Suurin osa mökeistä olisi noin 40 neliön kokoisia.

Se on poikkeuksellinen idea. Asuntopulan kanssa tuskaileva kaupunki on nyt valmis entistä rohkeampiin kokeiluihin uusien rakentamiskohteiden löytämiseksi.

”Meidän pihalla se saattaisi tulla tuonne”, Ilmattarentiellä asuva Stenka Christiansen sanoo ja osoittaa tontin takaosassa sijaitsevaa punaista varastorakennusta. (Viereisessä kuvassa Christiansen seisoo rakennuksen edessä vaimonsa Kristiinan ja tyttärensä Stellan kanssa.)

Katsotaanpa. Tämä tässä on Länsi-Käpylä, ensimmäisten asukkaiden pitkälti omin käsin 1920-luvun puolivälissä pystyttämä asuinalue.

Alueen tonteilla on noin 130 pientaloa, mutta tontit ovat niin suuria, että nykyisen kaltaisella suunnittelupolitiikalla taloja kaavoitettaisiin tällaiselle alueelle helposti tuplamäärä. Uudenlaiset miniomakotitalot salliva asemakaava olisi eräänlainen välimallin ratkaisu, jossa yhdistetään kaupungin tiivistämiseen pyrkivä täydennysrakentaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen suojeluun.

Jos tiistaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksytty asemakaavaehdotus menee myöhemmin syksyllä läpi myös kaupunginvaltuustossa, saattaa Länsi-Käpylä joskus tulevaisuudessa näyttää tältä:

Käytännössä edessä on kuitenkin vielä monta mutkaa ennen kuin kaikki 110 uutta yksikerroksista miniomakotitaloa syntyvät. Asemakaava on ainoastaan mahdollistava. Lopulta miniomakotitalojen rakentaminen riippuu siitä, haluavatko kaupungilta tontteja vuokraavat omakotitalojen omistajat rakentaa niitä.

Länsi-Käpylän asemakaavan laatinut arkkitehti Marjaana Yläjääski kertoo, että alueen asukkaat ovat itse toivoneet mahdollisuutta rakentaa tonteilleen miniomakotitaloja. Minitaloille nähdään monia käyttötarkoituksia. Ne voisivat majoittaa esimerkiksi opiskelijoita tai vanhuksia, jotka haluavat asua lastensa läheisyydessä.

Stenka Christiansen pitää ideaa hyvänä. Hänen perheelleen vuokralle laitettavan minitalon rakentaminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, mutta tulevaisuudessa tilanne saattaa muuttua.

”Kyllä alueita pitää saada kehittää. Jos vain Käpylän ilme säilyy, niin suuri osa meistä varmasti kannattaa tätä”, Christiansen sanoo.

Naapurikorttelissa asuva Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tuuli Kunnas kertoo, että juuri näkymien muutos on kirvoittanut alueen asukkaissa joitakin vastalauseita kaupunkisuunnitteluviraston kaavailuille. Siitäkin huolimatta, että minitalot pitää rakentaa alkuperäistä ympäristöä kunnioittaen, pääosin nykyisten talous- ja varastorakennusten paikoille.

”Mutta yleisesti ottaen suhtaudumme tähän positiivisesti. Ainoa mitä olemme tässä vastustaneet on se, että kaava vaatii, että taloihin on jätettävä kymmenen neliömetriä varastotilaa. Se on aika paljon 40 neliön asunnossa”, Kunnas sanoo.

Yläjääski muistuttaa, että varastotilan voi osoittaa vaihtoehtoisesti myös tontin päärakennukseen.

”Varastotilaa on oltava esimerkiksi pyöriä varten. Muuten tonteille alkaa helposti nousta erilaisia epämääräisempiä suojia”, Yläjääski sanoo.

Rio Gandara / HS
Kristina Christiansen, Stenka Christiansen ja tytär Stella Christiansen asuvat Helsingin Käpylässä. He voisivat harkita minitalon rakentamista joskus tulevaisuudessa.
Kristina Christiansen, Stenka Christiansen ja tytär Stella Christiansen asuvat Helsingin Käpylässä. He voisivat harkita minitalon rakentamista joskus tulevaisuudessa.

Mutta olisiko miniomakotitaloista laajemminkin Helsingin asuntopulaa lievittämään? Siitä ollaan ainakin kahta eri mieltä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim pitää miniomakotitaloja mielenkiintoisena, mutta marginaalisena ilmiönä. Minitaloja kaavaillaan tällä hetkellä Länsi-Käpylän lisäksi myös Meilahden huvila-alueelle, mutta muita tämän kaltaisia suunnitelmia ei kaupunkisuunnitteluvirastossa ole.

Veltheim epäilee, etteivät miniomakotitalot kiinnostaisi suuria massoja.

”Tukholmassa saa rakentaa alle 25 kerrosneliömetrin asuntoja ilman kaavamuutosta. Mutta käsittääkseni sielläkään ei ole syntynyt minkäänlaista buumia”, Veltheim sanoo.

Miniomakotitaloja Suomessa tunnetuksi tehnyt arkkitehtiopiskelija Olli Enne on toista mieltä. Hänen Yksiö puutarhassa -niminen yrityksensä suunnittelee 50 neliön minitaloja. Enteen itselleen Korsoon rakentama talo näyttää tältä:

Mika Ranta / HS
Olli Enne on suunnitellut ja rakennuttanut itselleen yksiön kokoisen talon.
Olli Enne on suunnitellut ja rakennuttanut itselleen yksiön kokoisen talon.

Enne kertoo olevansa vakuuttunut, että Suomessa on kiinnostusta miniomakotitaloihin.

”Pääkaupunkiseudun omakotitonteille mahtuisi 60 000–70 000 tällaista taloa. Tilannetta helpottaisi, jos Suomessakin karsittaisiin pienten rakennusten sääntelyä Ruotsin malliin”, Enne sanoo.

Hänkin kuitenkin myöntää, että miniomakotitaloihin liittyy myös ongelmia, päällimmäisenä niiden hinta. Enteen suunnittelemien yksiöiden lähtöhinta on 125 000 euroa, mutta kustannukset voivat nousta rakennuspaikan myötä huomattavastikin.

Enne sanoo, että hintaa saataisiin painettua alaspäin, jos minitaloja ei suunniteltaisi ja rakennettaisi yksittäin, vaan suurempana joukkona tai aluerakennusprojekteina.

Tausta: Länsi-Käpylässä kiteytyy kaupunkisuunnittelun suuri muutos

Länsi-Käpylään suunnitteilla olevat muutokset kertovat kaupunkisuunnittelun suurten ideologioiden muutoksesta.

Kun Länsi-Käpylä rakennettiin 1920-luvulla, eurooppalaisessa kaupunkisuunnittelussa oli vallalla hajakeskittämistä ihannoinut puutarhakaupunkiaate. Teollistuminen ja kaupungistuminen olivat tehneet kaupungeista saasteisia ja ahtaita paikkoja, joissa asuttiin ahtaasti ja epämukavasti, ja joissa levisi tuberkuloosin kaltaisia vaarallisia sairauksia.

Tilalle haluttiin väljästi rakennettuja puistomaisia kaupunkeja ja kaupunginosia, joissa asukkaat asuisivat erillään kaupungin vitsauksista.

Nyt ajat ovat kuitenkin toiset ja hajauttamisen sijasta Helsingissä pyritään taas kaupungin tiivistämiseen. Länsi-Käpylän kaavaehdotus on linjassa Helsinkiin valmisteilla olevan uuden yleiskaavan kanssa. Tuberkuloosin pelko on kaukaista historiaa, nyt pyritään siihen, että mahdollisimman suuri osa voimakkaasti kasvavan kaupungin asukkaista asuisi lähellä toisiaan ja raideliikennettä.

Pyrkimystä perustellaan sekä taloudellisilla että ekologisilla argumenteilla. Vallalla olevien kaupunkitaloustieteen teorioiden mukaan tiivis rakentaminen johtaa niin kutsuttuihin kasautumisetuihin. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun ihmisiä on pienessä tilassa paljon, heidän välisistä kohtaamisista syntyy innovaatioita ja heidän palvelemisekseen perustetaan palvelualan yrityksiä. Toisaalta tiiviissä kaupungissa on myös helpompi elää ilman ympäristöä kuormittavaa yksityisautoa.

Tiivistämisellä on melko laaja kaupunkipoliitikkojen tuki, mutta se aiheuttaa monin paikoin myös vastarintaa. Yleiskaavaehdotuksen palautteista nähdään, että ihmiset eivät useinkaan toivo, että heidän oman kotinsa lähiympäristöä muokattaisiin.

Tälläkö asuntopula ratkeaa? Arkkitehtiopiskelija esittelee rakentamansa minitalon
Tälläkö asuntopula ratkeaa? Arkkitehtiopiskelija esittelee rakentamansa minitalon
Vantaan Korsoon on noussut yksiön kokoinen omakotitalo, jossa on kaksi kerrosta, paikka saunalle ja huoneen verran säilytystilaa. Kuvaus: Mika Ranta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat