Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Itiksen julkisivu halutaan suojella ”muistutuksena 1980-luvusta” – teräshäkkyröistä uhkaa viritä miljoonariita

Kaupunki
 
Sami Kero / HS
Itiksen Tallinnanaukion puoleinen julkisivu halutaan suojella.
Itiksen Tallinnanaukion puoleinen julkisivu halutaan suojella. Kuva: Sami Kero / HS

Helsinkiläisen Itiksen ostoskeskuksen julkisivusta voi poikia miljoonariita. Erimielisyyttä kauppakeskuksen ja Helsingin kaupungin välillä ruokkii se, että Helsingin kaupunginhallitus määräsi maanantaina Itiksen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Kauppakeskuksen huonossa kunnossa olevat teräksiset julkisivut joutuivat väännön kohteeksi viime vuonna. Silloin Itis sai Helsingin kaupungilta rakennusluvan vuonna 1984 valmistuneen, vanhimman osansa julkisivuremontille.

Tilanne kuitenkin mutkistui nopeasti, kun merkittävä joukko rakennusperintöä vaalivia päättäjiä alkoi vaatia julkisivujen ja kauppakeskuksen muidenkin osien suojelua.

Maanantainen päätös tarkoittaa, että Itiksen rakentamista säätelevä asemakaava pitäisi nopeasti muuttaa. Se mahdollistaisi myös suojelupäätöksen. Käytännössä ripeä työtahti tarkoittaisi, että uusi asemakaava olisi valmis vuoden tai puolentoista vuoden kuluessa.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) toivoo nyt hyvää yhteistyötä rakennuksen omistajan eli Itiksen kanssa.

”Omistajan kannalta prosessi ei ole ollut mukavin mahdollinen, koska Itis oli jo saanut rakennusluvan ja tuli viivytys, mutta nyt pitäisi toimia mahdollisimman hyvin yhteistyössä”, Sinnemäki sanoo.

Itiksen kiinteistöpäällikkö Jani Kiistala sitä vastoin kuulostaa heti rakennuskieltopäätöksen jälkeen pettyneeltä. Hän sanoo, että jos kaupunki haluaa suojella julkisivun, niin on toimittava.

”Mutta asemakaavan teon jälkeen kunta on velvollinen maksamaan ennallistamisen”, Kiistala sanoo.

Itiksen kiinteistöpäällikkö Kiistala on neuvotellut lakimiehen kanssa, ja Itiksen näkemys on, ettei teräshäkkyröiksikin mainittujen julkisivurakenteiden kunnostaminen ole omistajan vastuulle kuuluvaa kunnossapitoa vaan erityisiä toimia, jotka olisivat kiinteistönomistajan kunnossapitovastuun ulkopuolella.

Kyse voi Kiistalan mukaan olla jopa miljoonaan euroon nousevasta kunnostusurakasta. Arvio perustuu hintaan, jonka julkisivun teräsrakenteiden purku ja uuden julkisivun teko sekä fasadin kunnostus ja suunnittelukulut olisivat aiheuttaneet alkuperäisen suunnitelman mukaan.

”Kustannusarvio on tarkka, koska meillä oli neuvoteltu urakka, joka oli jo allekirjoitettu urakoitsijan puolesta. Odotimme vain rakennuslupaa”, Kiistala sanoo.

Sen sijaan arviota julkisivun ennallistamisen kustannuksista ei ole.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Sinnemäen näkemys on, että Itiksen kunto on rakennuksen omistajan vastuulla.

”Ei ole sellaista arviota, että tämä menisi veronmaksajien piikkiin. Joissain tapauksissa on olemassa valtionavustuksia, mutta ei tässä tapauksessa”, Sinnemäki sanoo.

Sinnemäki siloittelee mahdollista erimielisyyttä ja korostaa, että kauppakeskuksesta on määrä jäädä jälkipolville muistutus 1980-luvusta. Helsingissä ei Sinnemäen mukaan ole juuri mitään suojeltuja rakennuksia 1980-luvulta.

”Itis on yksi kohteista, joissa ei arkisilmällä ehkä näe suojeltavaa, mutta jos suhtaudumme kaikkeen niin, meille ei jää jäljelle mitään 1980-luvusta”, Sinnemäki sanoo.

Rakennuskiellolla on määrä estää rakennelmien pilaaminen remontilla ennen suojelupäätöksen valmistumista. Myös Uudenmaan ely-keskus on asettanut hankkeelle toimenpidekiellon.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat