Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Onko Jussi Pajusen suosikki parempi kuin kokeneemmat naiset? Vertaile itse ”supervirkamieheksi” havittelevien ansioluetteloita

Helsinki valitsee pian kansliapäällikön eli ”supervirkamiehen”, jonka pitäisi olla täysin erillään poliittisista virkanimityksistä. Ironista on, että päällikkönimitys on politisoitunut äärimmilleen.

Kaupunki
 
Lehtikuva ja HS
Sami Sarvilinna, Ritva Viljanen ja Tuula Saxholm
Sami Sarvilinna, Ritva Viljanen ja Tuula Saxholm Kuva: Lehtikuva ja HS

Helsingin oikeuspalveluita johtava Sami Sarvilinna, 48, on nousemassa Helsingin selkeästi vaikutusvaltaisimmaksi virkamieheksi ohi kokeneempien ehdokkaiden.

HS hankki Sarvilinnan, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd), 57, sekä kolmanneksi vahvimmaksi hakijakandidaatiksi nostetun, nykyisen kansliapäällikön Tuula Saxholmin, 54, hakemukset. Hakemuksiin voi tutustua yksityiskohtaisesti täältä.

Hakemusten perusteella Viljanen on johtajakokemukseltaan selvästi kokenein hakija tehtävään. Henkilöiden ominaisuuksia voi verrata esimerkiksi alla olevasta taulukosta.

Juttu jatkuu taulukon alla.

”Henkilökohtaisesti en voisi olla kannattamatta näistä hakijoista Viljasta tehtävään. Kun laittaa ansioluettelot rinnakkain niin ero Viljasen ja Sarvilinnan välillä on valtava”, sanoo vasemmistoliiton valtuustoryhmää johtava Veronika Honkasalo.

”Viljanen on johtanut Helsingissä aivan erilaista organisaatiota kuin Sarvilinna. Lisäksi hänellä on kokemusta myös sisäministeriön ja Väestörekisterikeskuksen johtamisesta. Minulle ei ole epäselvää, etteikö Viljanen olisi paljon, paljon Sarvilinnaa pätevämpi”, Honkasalo jatkaa.

Samaa mieltä on myös keskustaa Helsingin kaupunginhallituksessa edustava Terhi Peltokorpi.

”Viljasen johtajakokemus on hakijoista aivan ylivertainen ja hän on toiminut esittelijänä kaupunginhallituksessa. Silläkin on merkityksensä, sillä kansliapäällikkö tulee olemaan kaupunginhallituksen esittelijä”, Peltokorpi sanoo.

”Kun ajatellaan Helsingin roolia Suomen pääkaupunkina, niin on tärkeää, että kansliapäälliköllä on hyvät suhteet valtioon.”

Vasemmistoliiton Honkasalon mielestä ”pahasti politisoitunut rekrytointiprosessi” on harmillinen myös hakijoiden kannalta.

”Jos tehtävään esitettäisiin mieshakijoita huomattavasti vähemmän ansioitunutta naista, niin siitä nousisi huomattavasti suurempi haloo”, Honkasalo sanoo.

Kansliapäällikköä ei kuitenkaan valita pelkän ansioluettelon perusteella. Kansliapäälliköksi eli Helsingin virkamiesten ylimmäksi johtajaksi ja tulevan pormestarin oikeaksi kädeksi haki kaikkiaan 23 henkilöä. Nyt hakurumba on aivan loppusuoralla ja valinta on tarkoitus tehdä 28. syyskuuta.

Ansioluettelon ja johtamiskokemuksen lisäksi valintaan vaikuttavat myös muun muassa ryhmien tekemät haastattelut ja hakijoille tehdyt psykologiset testit. Niiden perusteella kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) on tehnyt kokonaisarvion, jonka perusteella Sarvilinna on ”soveltuvin” hakija tehtävään.

Helsinkiläisten kannalta valitettavaa on, ettei psykologisten testien tuloksista tiedetä mitään. Tästä syystä Pajusen kokonaisarvion sisältöä on mahdotonta arvioida puolueettomasti.

Helsinkiläisten ainoaksi vaihtoehdoksi jää luottaa tai olla luottamatta siihen, että koripallosta kiinnostunut lakimies on vähäisemmästä johtajakokemuksestaan huolimatta sienestävää apulaiskaupunginjohtajaa parempi valinta kansliapäälliköksi.

Maanantaina kaupunginhallituksen enemmistö oli Pajusen kokonaisarvion takana.

Sarvilinnan valintaa kannattivat kokoomuksen, vihreiden, perussuomalaisten ja Rkp:n ehdokkaat. Sdp, vasemmistoliitto ja keskusta pitivät Helsingin sivistystoimen nykyistä apulaiskaupunginjohtajaa Viljasta Sarvilinnaa ansioituneempana ehdokkaana tehtävään. Päätöstiedotteeseen voi halutessaan tutustua tarkemmin täältä.

Tiistaina Sarvilinnan valintaa kannattaneet poliitikot avasivat HS:lle sitä, miksi he haluavat kansliapäälliköksi Viljasti selvästi kokemattomamamman henkilön.

Helsingin suurinta valtuustoryhmää johtavan Lasse Männistön mielestä Sarvilinna on pätevin hakija tehtävään, kun huomioidaan työuran lisäksi myös ”henkilön ominaisuudet, osaaminen, piirteet, henkilöarviointien tulos ja hakijoista aiemman yhteistyön kautta kertynyt kokemus”.

”Henkilöllä pitää tietenkin olla tehtävän vaatima pätevyys ja kokemus. Rekrytoinnissa henkilöitä arvioidaan erilaisin menetelmin, jotka myös tuottavat arvokasta tietoa. Ei rekrytointia voi tehdä pelkän työkokemuksen vertailun tai excel-harjoituksen perusteella”, Männistö sanoo.

Männistön mielestä Sarvilinnan valintaa puoltaa myös se, että hän on ollut keskeisesti mukana valmistelemassa Helsingin johtamisjärjestelmään huhtikuun kuntavaalien jälkeen tulevaa muutosta.

Kansliapäälliköltä vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, kokemusta johtamistehtävistä sekä suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää osaamista. Näiden lisäksi johtajalta vaaditaan muun muassa vankkaa julkistalouden ja hallinnon tuntemusta sekä hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja.

Sekä Sarvilinna, Viljanen että Saxholm täyttävät nämä ehdot. Helsingin toisiksi suurinta valtuustoryhmää, vihreitä, johtavan Otso Kivekkään mielestä Sarvilinnalla on ”parhaat edellytykset hoitaa tehtävää menestyksekkäästi”.

Kivekkään mielestä Sarvilinnalla on paras visio siitä, mihin suuntaan kansliapäällikön tehtävää pitäisi viedä.

”Kaupungin tahtoa ja visiota ohjaavat pormestarit. Kansliapäällikön tehtävä on vastata siitä, että organisaatio toimii ja toteuttaa poliittisen johdon linjauksia”, Kivekäs sanoo.

Kysymykseen siitä, miksi Sarvilinna on Viljasta parempi henkilö hoitamaan tehtävää, Kivekäs ei vastannut suoraan, vaikka HS kysyi asia kolmesti.

”Nähdäkseni hänen [Sarvilinnan] kanssaan edellytykset toimivalle yhteistyölle ovat parhaat”, Kivekäs sanoi.

Ehdokkaiden kokonaisvaltaisen arvioinnin mahdottomuus on johtanut siihen, että kansliapäällikön valinta on politisoitunut äärimmilleen. Tämä on Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksen takia surkuhupaisa asia siksi, että kansliapäällikön tarkoituksena on olla poliittisesti riippumaton virkamiesjohtaja, joka vastaa asioiden esittelystä kaupunginhallitukselle.

Kierrosten vauhtia kuvaa hyvin se, että Helsingin kolmanneksi suurin puolue, Sdp, syytti viime viikolla Pajusta pätevimpien naisehdokkaiden ohittamisesta. HS:n uutisen aiheesta voi lukea täältä.

Keskustelun yhteydessä Sdp:n ryhmäjohtaja Osku Pajamäki pohti myös, että Sarvilinnan valinta voi johtaa oikeusvalituksiin.

”Sekä Viljanen että Saxholm ovat selvästi ansioituneempia kansliapäällikön virkaan kuin Sarvilinna. Ei ole esitetty mitään hyväksyttävää perustetta syrjäyttää heitä, joten jos Sarvilinna valittaisiin, mahdollinen valitus merkitsisi päätöksen kumoamista hallinto-oikeudessa. Valituksen hallinto-oikeuteen voi tehdä paitsi viran hakija myös kuntalainen”, Pajamäki sanoi.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi tiistaina HS:lle, että tehtävään voidaan valita myös vähäisemmällä kokemuksella varustettu hakija, jos muodolliset vaatimukset täyttyvät.

”Kun tehtävänimikkeessä on päällikkö, niin totta kai johtamiskokemuksella on merkitystä. Tehtävässä vaaditaan kuitenkin myös esimerkiksi erilaista kunnallishallinnon tuntemusta ja ihmissuhdetaitoja. Tämäntyyppiset tehtävät vaativat monenlaista pätevyyttä”, Mäenpää sanoo.

Kokoomuksen Männistö ei usko, että hakuprosessin kiivaus vaikuttaisi Sarvilinnan asemaan kansliapäällikkönä, jos valtuusto hänet tehtävään valitsee.

”Ei Sarvilinna ole syypää siihen, että Sdp on aloittanut tällaisen keskustelun, joka oli ainakin jossain määrin ennakoitavissa.”

Oman osansa tilanteen poliittiseen herkkyyteen tuo myös se, että Viljanen nostettiin demarien ehdokkaana Helsingin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi reilut neljä vuotta sitten.

Sdp:n mukaan heillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että Viljanen on päättänyt hakea tehtävään. Viljasen demaritausta herättää kuitenkin kysymysmerkkejä ainakin joissain Helsingin poliitikoissa.

”Mielestäni olisi kiva, että tuoreessa systeemissä kansliapäällikkö olisi mahdollisimman kaukana puoluepolitiikasta. Kansliapäällikkö on kaikkien virkamiesten pomona kova luu, joten olisi hienoa, jos hän pysyisi irti päivän politiikasta, pystyisi keskittymään johtamiseen ja olisi mahdollisimman tasapuolinen kaikkia kohtaan”, sanoo perussuomalaisten valtuustoryhmää johtava Mika Raatikainen. Hän kannatti kaupunginhallituksessa Sarvilinnan valintaa.

”Kannatin Sarvilinnaa, sillä hän on hakijoista ’virkamiesmäisin’. Esimerkiksi Viljanen on valittu nykyiseksi apulaiskaupunginjohtajaksi poliittisella mandaatilla.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat