Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Hammaslääkärin tuoli taittuu näppärästi matkalaukkuun – vastaanottoaikasi hoidetaan pian uudella tavalla

Vantaalla testataan nyt pop up -hammashoitolaa. Se on vain yksi oire isosta muutoksesta.

Kaupunki
 
Akseli Valmunen / HS
Suuhygienisti Marjut Puurunen on tehnyt tarkastuksia Vantaan Aurinkokiven koululla alkuviikosta lähtien.
Suuhygienisti Marjut Puurunen on tehnyt tarkastuksia Vantaan Aurinkokiven koululla alkuviikosta lähtien. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Fakta

Odotusajat ovat hieman lyhentyneet

 Talouden taantuma työntää osan yksityistä hammashoitoa käyttävistä julkiselle puolelle. Väestö kasvaa ja vanhenee, mikä tuo Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle lisää käyntejä suun terveydenhuoltoon.

 Erilaisilla uudistuksilla odotusaikoja on silti saatu hiukan lyhennettyä. Kiireettömän ajan saa nyt Espoossa alle kahden, Helsingissä alle kolmen ja Vantaalla alle neljän kuukauden päähän.

 Osa uutuuksista on ollut jo pitkään käytössä jossain Suomessa. Yksi uudistusten moottori on tuleva valtakunnallinen sote-uudistus ja sen mukana kulkeva potilaan valinnanvapaus.

Taitettuna hammaslääkärin tuoli ja välttämättömät instrumentit mahtuvat suureen matkalaukkuun. Näin käytössä ollessaan ne vievät pari neliötä ja yhden pistorasian huoneen nurkasta, mutta riittävät palvelemaan suurta koulua.

Tämä on Vantaan uusi ylpeys, pop up -hammashoitola, mutta samalla myös oire jostain isommasta. Tämä on yksi kuva siitä, miten meidän kaikkien hammashoito muuttuu.

Pop up -hoitola on alkuviikosta pystytetty neuvolan toistaiseksi tyhjään vastaanottohuoneeseen Aurinkokiven uutuuttaan kiiltelevälle koululle. Tähän tuoliin marssitetaan nyt muutaman viikon aikana koko koulu luokka kerrallaan tapaamaan joko suuhygienistiä tai hammaslääkäriä.

Akseli Valmunen / HS
Laukussa kulkeva välineistö antaa mahdollisuuden tehdä hammastarkastuksia ja pientä hammaskiven poistoa.
Laukussa kulkeva välineistö antaa mahdollisuuden tehdä hammastarkastuksia ja pientä hammaskiven poistoa.

Sitten tuoli taitetaan kokoon, välineet toimitetaan puhdistettavaksi ja hoitola viedään vaikka jumppasaliin tai terveydenhoitajan huoneeseen seuraavalle koululle, jolta on pitkä matka lähimpään vakituiseen hammashoitolaan.

Vantaa säästää tässä esimerkiksi siksi, että tarkastukseen varattuja aikoja ei näin jätetä yhtä paljon käyttämättä. Vanhemmat eivät joudu kesken päivän kuljettamaan lastaan. Kaikki lapset pääsevät varmasti tarkastukseen.

”Tarkoituksena on terveyserojen kaventaminen”, summaa suun terveyden liikelaitoksen toimitusjohtaja Joona Iso-Lotila.

Liikuteltavassa hoitolassa pystytään esimerkiksi poistamaan hammaskiveä, mutta varsinainen idea on seulonta. Jos hampaasta löytyy vaikka reikä, varataan uusi aika tavallisesta hammashoitolasta.

Kokosimme yhteen, mikä muu pääkaupunkiseudun hammashoitoloissa on muuttumassa.

Hammastarkastus ajaa lähelle

Pääkaupunkiseudulla on muitakin mobiilihoitoloita kierroksillaan, ja näitä todennäköisesti tulee vielä lisää. Vantaankin kouluilla kulkee jo ennestään pari autoa.

Helsingissä on jo viisi vuotta ajellut Liisu-rekka, jonka kontissa voidaan tehdä myös varsinaisia hoitotoimenpiteitä. Sekä Helsingissä että Espoossa on myös isoon laukkuun mahtuvia hammaslääkärivälineistöjä, jotka sopivat parhaiten tarkastuksiin ja valistukseen. Vielä tätäkin kevyempi kantamus mukanaan hammashoitaja lähtee Helsingissä kolmevuotiaiden neuvolatarkastuksiin päiväkodeissa tai suuhygienisti osaksi moniammatillista tiimiä hoitamaan paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevia kaupunkilaisia.

Koululaisten ohella vanhukset ovat tärkeä kohderyhmä liikkuvalle palvelulle. Välillä Liisu parkkeeraa myös asunnottomien asuntolan tai päihdevieroituksen ulkopuolelle.

”Siis mennään sinne, missä ihmisillä on korkea kynnys lähteä itse hammaslääkäriin”, summaa Helsingin vs. johtajahammaslääkäri Merja Auero.

Juurihoitoon matkustetaan kauemmas

Kun liikkuvia palveluja tulee lisää, varsinaiset hoitolat keskittyvät entistä harvempaan paikkaan.

Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluja ollaan muutenkin kokoamassa jättikeskuksiin. Suun terveydenhuollosta osa muuttaa mukana, joten määrä vähenee nykyisistä kymmenistä yksiköistä.

Vantaalla palloteltiin muutama vuosi sitten mallia, joka olisi jättänyt kaupunkiin vain kaksi isoa hammashoitolaa Tikkurilaan ja Myyrmäkeen.

Tällaista päätöstä ei tehty, mutta pieniä hammashoitoloita menee kiinni noin pari yksikköä vuodessa.

Nykyisin hammashoitoloita on kolmisenkymmentä. Iso-Lotila sanoo, että isompia yksiköitä kohti mennään edelleen. On epävarmaa, montako niitä lopulta syntyy ja mihin.

Espoossa palveluverkon muutokset odottavat valtakunnallista sote-uudistusta. Sielläkin osa uudistuksista toimii parhaiten yksiköissä, joissa on suuri määrä hoitohuoneita.

Ajanvaraus on jo keskitetty aiemmin kaikissa kolmessa kaupungissa. Meneillään on myös monia pieniä kokeiluja, joiden tarkoitus on estää ammattilaisten aikaa valumasta hukkaan.

Näitä pikkumuutoksia on kymmenittäin. Osa muutoksista liittyy esimerkiksi johtamiseen, eikä niiden ole tarkoituskaan näkyä suoraan kaupunkilaiselle. Noin esimerkiksi: Espoossa yhdessä yksikössä on testattu hammaslääkärin tarvikehyllyjen täyttämistä ulkopuolisen avulla, jotta hammashoitajien aikaa jäisi enemmän asiakkaille.

Vantaalla taas aletaan kokeilla chattia, jonka kautta aikaa varaava vantaalainen voi käydä samat asiat läpi ammattilaisen kanssa kuin nykyisin puhelimessa. Tämä tulee siis mekaanisemman sähköisen ajanvarauksen lisäksi, ei tilalle.

Helsingissä on mietitty niinkin pikkuista asiaa kuin varatusta ajasta muistuttavien tekstiviestien lähetysajankohtaa. Mihin aikaan lähetetty viesti vähentää eniten perumattomia poisjääntejä?

Sinä pysyt paikallasi, ammattilainen vaihtaa huonetta

”Monihuonemalli”. Tämä sanahirviö on yksi isoista muutoksista pääkaupunkiseudulla. Sama suomeksi: hampaat pyritään hoitamaan yhdellä vastaanottokäynnillä ja yhdessä huoneessa kerralla kuntoon.

”Ei juoksuteta espoolaisia turhaan”, tiivistää Espoon vs. johtava ylihammaslääkäri Sebastian Kaste.

Ei siis varata enää aikaa erikseen vaikka suuhygienistille ja hammaslääkärille, vaan nämä vuorottelevat samassa tilassa. Samalla tavalla voidaan koululaisen vuositarkastukseen hakea paikalle myös erikoishammaslääkäri miettimään oikomista.

Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on meneillään ja alkamassa kokeiluja, joissa haetaan tähän parhaita käytäntöjä.

Työtapojen lisäksi pitää rukata uusiksi taustalla pyöriviä sähköisiä järjestelmiä.

Espoossa ja Helsingissä testataan esimerkiksi joustavaa ajanvarausta. Siinä useampi hammaslääkäri-hammashoitaja -työpari käyttää samaa varauskirjaa, jolloin ei tarvitse etukäteen tarkasti päättää, paljonko aikaa kunkin ihmisen vastaanotto vie.

Vantaalla taas aletaan lokakuussa kokeilla mallia, jossa hammashoitaja on potilaan kanssa koko ajan, mutta hammaslääkäri ja suuhygienisti kiertävät useissa huoneissa.

Helsingissä monihuonemalli liittyy etenkin asiakasryhmään, jota uudistuksissa kutsutaan satunnaisesti palveluita tarvitsevaksi. Näitä on enemmistö kaupunkilaisista.

Kaikkiin tilanteisiin malli ei sovi. Osa kaupunkilaisista tarvitsee muita enemmän tuttua hammaslääkäriä: esimerkiksi hammaslääkäriä pelkäävät tai he, joilla on monia sairauksia.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat