Kaupunki

Helsingissä asuu enemmän lapsia kuin koskaan – tällainen on keskiverto perhe

Helsinkiläislapsi muuttaa useammin kuin maakunnissa asuva lapsi. Silti perheet voivat Helsingissä keskimääräistä paremmin.

Helsingissä asuu enemmän pikkulapsia kuin koskaan historiassa. Alaikäisiä on yhteensä jo yli satatuhatta, ja määrän en­nustetaan kasvavan 2030-luvulle ­asti. Millaisissa perheissä he asuvat – ja miten Helsinki eroaa muusta Suomesta?

Tavallisista tavallisin perhe käsittää Helsingissä pari lasta ja avioparin, mikä ei juuri poikkea koko valtakunnan keskiarvosta. Ero näkyy vähemmistöissä, jotka ovat Helsingissä isompia kuin muualla. Moni lapsi on ainokainen, ja moni vanhempi asuu yksin lasten kanssa – ainakin paperilla.

Tässä jutussa puhutaan lapsiperheestä tilastojen valossa. Se rajaa osan todellisuudesta pois. Lapsella voi esimerkiksi olla virallisesti vain yksi kotiosoite. Oma kokemus perheeseen kuuluvista ihmisistä ei luvuissa näy.

Esikoinen syntyy myöhään

Helsingissä keskimääräinen ensisynnyttäjä on jo kolmissakymmenissä (2014 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 29,8 vuotta), tuore isä pari vuotta vanhempi. Koko maan ensisynnyttäjät ovat yli vuoden nuorempia.

Pääkaupungissa on koko Suomea isompi osuus sekä korkeasti koulutettuja että pelkän peruskoulun käyneitä.

Pitkä koulutus on perinteisesti siirtänyt lasten saamista etenkin naisilla. Vähiten koulutetuilla miehillä taas on eniten vaikeuksia löytää puoliso. Tämä tosin on muuttumassa ainakin muualla Euroopassa.

Kaikki eivät lapsia tahdokaan. Lapsia haluavista yhä useampi miettii, että yksi on tarpeeksi. Haaveiden perhe on isossa kaupungissa pienempi kuin maalla.

Helsingissä peräti puolet lapsista on perheensä ainoita alaikäisiä. Osa heistä tosin saa sisaruksia myöhemmin, tai sitten sisarukset ovat täysi-ikäisiä tai asuvat muualla.

Yli kolmen lapsen perheeseen kuuluu vain noin 13 prosenttia helsinkiläislapsista. Koko maassa ainokaiset ovat harvinaisempia ja suurperheet yleisempiä kuin Helsingissä.

Jos sisaruksia syntyy, heillä on pienempi ikäero kuin ennen.

Vieraskielistenkin syntyvyys pienenee

Kokonaishedelmällisyys eli lasten määrä naista kohden on Helsingissä pienempi kuin muissa osissa maata.

Helsingin lukua kiskoo ylöspäin vieraskielisten perheiden suuri osuus, mutta vähemmän kuin luulisi.

Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien helsinkiläisten lapsiluku nousi hitaasti vuoteen 2010 mutta on nyt palannut 2000-luvun alun tasolle.

Samaan aikaan vieraskielisten lapsiluku on pienentynyt ta­saisesti etenkin afrikkalaisia ja aasialaisia kieliä puhuvien joukossa. Siis tähän asti – suuren turvapaikanhakijoiden joukon vaikutusta ei voi vielä ennustaa.

Helsinkiläislapsi muuttaa usein

Vaikka lapsia on Helsingissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, lapsiperheiden osuus koko väestöstä on yhä pienempi kuin muualla maassa.

Helsingin erikoisuus on nyt se, että lapsiperheistä isompi osuus kuin muualla Suomessa on pikkulapsiperheitä, joissa on alle seitsenvuotiaita lapsia.

Tärkein selitys on sama kuin kaupungin kasvun: muuttoliike. Entistä harvempi lähtee koulu­ikäisten kanssa pois, mutta osa kuitenkin lähtee. Päivähoitoikäisistä joka neljäs on muuttanut vuoden aikana ­joko kaupungin sisällä tai sen reunojen yli.

Lapsiperheiden määrä kasvaa eniten alueilla, joille rakennetaan uusia perheasuntoja. Pikkulapsilla on perinteisesti ollut suuri osuus väestöstä vanhoilla pientaloalueilla. Näin on yhä.

Suhteutettuna aikaisempaan väestörakenteeseen rajuin muutos on käynnissä alueilla, joilla lapsiperheitä on ollut aiemmin tuskin lainkaan. Esimerkiksi sopii vaikka Torkkelinmäki.

Joka viidennessä perheessä on yksi aikuinen

Helsinkiläislasten kodissa asuu vain yksi aikuinen useammin kuin muualla maassa. Tosin Hel­singissä yleinen vuoroasuminen ei näy tässä tilastossa.

Avopareja ja aviopareja on vanhemmissa suunnilleen samassa suhteessa kuin muuallakin Suomessa.

Perheen aikuiset ovat muuta Suomea useammin samaa sukupuolta. Noin puolet sateenkaariperheiden lapsista asuu Helsingissä. Tilastoissa tosin näkyvät näin vain ne alaikäiset, joiden vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa.

Pikkulapset ovat Helsingissä ­päivähoidossa tavallisemmin kuin muualla maassa. Kotona hoidettujen kanssa on hivenen useammin isä. Vuonna 2014 koti­hoidon tukea saaneista yhdeksän prosenttia oli Helsingissä miehiä, kun koko maassa osuus oli kuusi prosenttia.

Nuori itsenäistyy parikymppisenä

Tilastoissa perhettä ei enää luokitella lapsiperheeksi sen jälkeen, kun kuopus täyttää 18. Todellisessa elämässä helsinkiläisnuoret muuttavat kotoa parikymppisinä, yhden huoltajan perheissä myöhemmin kuin kahden huoltajan perheissä.

Suurin osa perheistä voi hyvin

Tavallinen helsinkiläisperhe voi hyvin, paremmin kuin suomalaisperhe yleensä.

Valtaosa tuntee itsensä hyvinvoivaksi. Esi­merkiksi yhdeksän kymmenestä helsinkiläisnuoresta ajattelee, että elämällä on päämäärä. Jos taas katsotaan mediaanituloja, helsinkiläisen perheen jäsen on taloudellisesti vahvemmilla kuin verrokkinsa koko maassa tai yksin asuva.

Tuloerot ovat kuitenkin helsinkiläiskodeissa muuta maata jyrkempiä: sekä eniten ansaitsevia että köyhimpiä lapsiperheitä on enemmän.

Helsinkiläiset lapset asuvat pienituloisissa kotitalouksissa useammin kuin helsinkiläiset yleensä. Riski on erityisen suuri yksin­huoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.

Alueelliset erot ovat isoja. Erityisen paljon köyhiä pikkulapsia on Jakomäen, Mellunkylän, Pasilan, Vuosaaren ja Vartiokylän perus­piireissä.

Perheitä koettelevat työttömyys, köyhyys ja päihdeongelmat kasautuvat osin samoille ihmisille ja periytyvät herkästi.

Toisaalta hyviäkin merkkejä on ilmassa. Helsingissä esimerkiksi lastensuojelun asiakkaina olevien lasten osuus kaikista lapsista pieneni vuonna 2014 ­alle kymmeneen prosenttiin. Yhä suurempi osa saa apua avohuollosta eikä ole joutunut esimerkiksi huostaan otetuksi.

Juttuun on haastateltu Väestöliiton Anneli Miettistä, Helsingin kaupungin tietokeskuksen Pekka Vuorta ja Kia Aarniota Sateenkaariperheet ry:stä. Lähteinä myös Helsingin tietokeskus, Kuusikko-työ­ryhmä, THL, Tilastokeskus, Väestöliitto ja Väestörekisterikeskus.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Perhe
  • Helsinki
  • Lapset
  • Väestö
  • Lapsiperhe
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    3. 3

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    4. 4

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    6. 6

      Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

    7. 7

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    8. 8

      Tutkija pitää Turun puukotuksia hyvin poikkeuksellisina Suomen oloissa: ”En muista viime vuosikymmeniltä vastaavanlaista tapausta”

    9. 9

      Puukkoisku järkytti turkulaisia – ”Ei tästä pelkoa synny, mutta huoli yleisestä väkivallan aallosta maailmassa”

    10. 10

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    2. 2

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    3. 3

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    4. 4

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    5. 5

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    6. 6

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    9. 9

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    10. 10

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut ja kahdeksan loukkaantui – Epäilty tekijä sairaalassa, poliisi alkanut kuulustella kiinniotettuja

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää