Kaupunki

Valikko
Kaupunki

Engelin helmi puhdistettiin syljellä ja saippualla – historiallinen Kansalliskirjasto aukeaa taas

Yksi Suomen kauneimmista rakennuksista, Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kansalliskirjasto kunnostettiin saippualla ja syljellä.



Tämä hetki on historiallinen: Kansalliskirjasto alastomana, ilman nidettäkään.


Muinaiset arabiankieliset käsikirjoitukset, keskiaikaiset pergamentit, nuottivihkot, kartat ja postimerkkikokoelmat ovat kellarissa turvassa. Myös kirjaston päärakennuksen tiloista on viety kirjoja väistötiloihin, kaikkiaan kolme hyllykilometriä pelkkiä kirjoja.


Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia tyhjien hyllyrivien paljastamaa käsityöjälkeä 1800-luvulta. Pöly on pyyhitty pois. Yhtäkään rasvaista sormenjälkeä ei näy.


Osa hyllylevyistä on kirjojen painosta kuopalle painuneita, osa mutkalle kiertyneitä.


Jokainen alkuperäinen hyl­­ly­levy onkin palautettu takaisin omalle paikalleen, sillä ne eivät sovi mihinkään muuhun paikkaan.



Tällaiseen arkkitehtuurin aarteeseen, kulttuurihistorian helmeen ei kajota miettimättä. Rakennus on mainittu yhtenä Euroopan kauneimmista kirjas­toista.


Sen uusklassinen arkkitehtuuri itsessään ruokkii tiedonjanoa, kuvailee Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.


”Kirjasto sitoo meidät osaksi eurooppalaisen sivistyksen perintöä. Ja tietenkin yhtä tärkeää on sen tehtävä muistiorganisaatioina. Sieltä löytyy mittaamattoman arvokkaita kulttuuriaarteita, kuten keskiaikaisia käsikirjoituksia, vanhoja karttoja ja nuottivihkoja mutta myös suomalaiseen kulttuurielämään liittyviä henkilöiden ja järjestöjen arkistoja,” Kolbe sanoo.


Kirjaston kunnostustöissä on kulunut kaksi vuotta ja sitä on edeltänyt pitkällinen aivotyö.


Rakennus on saanut peruskorjauksen yhteydessä uudenaikaisen ilmastoinnin ja sähköt sekä automatisoidut ovet. Kellarikerroksessa on sahattu peruskalliota ja rakennettu uudet naulakko- sekä wc-tilat. Kaikkiaan korjaustyöt ovat tulleet maksamaan noin 19 miljoonaa euroa.


Jokainen pienikin yksityiskohta on huolella tutkittu.



Kunnostuksesta vastanneet arkkitehti Pauno Narjus ja rakennustutkija Kati Winterhalter katsovat nyt tyhjässä kirjastossa kättensä jälkeä pelonsekaisella jännityksellä.


”Tämä on yksi Engelin hienoimmista rakennuksista, ehkä hienoin ja yksi Suomen kauneimmista”, Narjus huokaa.


”Tällaisessa pitää tehdä valintoja, kunnioitetaanko alku­peräistä teosta vai jätetäänkö eri aikakausien kerrostumat. Me valitsimme monessa kohtaa alkuperäisasun. Aina löytyy niitä, joiden mielestä olisi pitänyt tehdä toisin.”



Alkuperäiset ovat esimerkiksi lehterin lankkulattiat, jotka paljastuivat 1980-luvun kokolattiamaton alta.


Lattian värisävystä ei aluksi ollut mitään tietoa, mutta kuin sattuman kaupalla hyvin säilynyttä vanhaa lattiaa löytyi pieniä siivuja kirjahyllyjen siirtämisen yhteydessä.


”Niissä oli säilynyt hyvä maalipinta. Alkuperäisväri on ollut ehkä vielä hieman tätä sävyä keltaisempi”, Winterhalter miettii uudelleen maalattuja lankkuja.


Suurin muutos aiempaan ovat kaksoisovet, jotka avaavat suoran näköyhteyden lukusalien ja kupolisalin välille.



Lukusalin lehteriltä näkyy nyt rakennuksen toiseen päätyikkunaan. Tämä yhteys oli Engelin suunnittelemassa rakennuksessa alunperin, mutta oviaukot rakennettiin umpeen 1980-luvulla.


”Tämä on hieno tilasarja”, Narjus sanoo ja viittaa edessä avautuvaa salien jonoa.


”Tässä on kauniit suhteet, kaunis valontulo ja kauniit värit.”


”Pinnat ovat aistiystävällisiä ja väreissä on enemmän väreilyä kuin tasavärisissä pinnoissa”, Winterhalter säestää.



Tätä kunnostustyötä on tehty kieli keskellä suuta. Kädessä on ollut vuoroin pieni pensseli tai pieni nuija.


Aikaa on kulunut kaikenlaiseen. Pitkällisen tutkimustyön tuloksena konservaattorit keksivät, että pylväiden kipsimarmoripinta kannattaa puhdistaa ja kiillottaa arkisella seoksella – saippuan, tärpätin ja veden sekoituksella, Winterhalter kuvailee.


Välillä on tarvittu luovuutta. Parvekkeiden puukaiteet on kiillotettu osittain konservaattoreiden syljellä.


Se puhdistaa ja kiillottaa pilaamatta alkuperäistä lakkapintaa tai historian tuomia kerroksia.


”Keinosylkeäkin taitaa olla myynnissä, mutta se aito kuitenkin on parempaa”, Winterhalter sanoo.



Kattokupolin korjaaminen ja puhdistaminen oli myös hankalaa.


Kupoli sijaitsee 23 metrin korkeudessa eikä halkeamien löytäminen ollut helppoa, sillä niitä kaikkia ei voi silmällä havaita.


”Ennen kuin kupoli saatiin 1900-luvun alussa tuettua ulkoapäin, oli se jo alkanut vajota alaspäin. Suurin osa murtumista on syntynyt siinä vajoamisessa”, Winterhalter sanoo.


Murtumakohdat löydettiin lopulta kuulokorvalla.


Konservaattorit koputtivat kupolia milli milliltä ja koputteluäänten perusteella syntyi piirroskartta kupolista ja sen hal­keamista. Pienimmät halkeamat täytettiin ruiskuttamalla ohuella injektioruiskulla massaa rakoihin.



Pian Kansalliskirjasto on valmis vastaanottamaan kävijöitä. Ensin se täytyy kuitenkin pukea.


Yliopiston kellaritiloissa odottaa kotiaan kolme hyllykilometriä kirjoja. Ne kaikki on puhdistettu ja tarkastettu, yksi kerrallaan. Kolmannen kerroksen kirjat aiotaan palauttaa takaisin omille paikoilleen, nekin yksi kerrallaan. Siksi hyllyjen täyttäminen vie kuukausia.


Siihen asti paljaat hyllyt saavat hengähtää vielä hetken.

Maailmankuulua arkkitehtuuria

  Kansalliskirjasto on Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

  Kirjasto valmistui vuonna 1840 ja otettiin käyttöön vuonna 1845.

  Rakennuksen nykyinen koristemaalaus on toteutettu arkkitehti Frans Sjöströmin johdolla Engelin luonnosten pohjalta. Toteutuksesta vastasivat koristemaalarit C.H Carlsson ja S. Falkman. Pohjoissalissa on 1904 Magnus Enckellin vuonna 1904 tekemä "Kulta-aika".

  Arkkitehti Gustaf Nyström suunnitteli kirjaston laajennusosan, joka valmistui vuonna 1906. Puolipyöreä lisäosa sai nimen Rotunda.

  Kansalliskirjasto avataan yleisölle 1.3.2016.

  Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajana toimii professori Kai Ekholm.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kansalliskirjasto
  • Helsinki
  • Historia
  • kulttuuri
  • Arkkitehtuuri
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    2. 2

      Poliisi: Yksi Imatran ampumisessa kuolleista oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    3. 3

      Poliisin tiedotustilaisuus Imatran ampumavälikohtauksesta – HSTV:n suora lähetys juuri nyt

    4. 4

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    5. 5

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    6. 6

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    7. 7

      Suomen leijonasta on taisteltu aina – nyt sitä koetetaan palauttaa äärioikeistolaisilta kaikkien käyttöön

    8. 8

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    9. 9

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    10. 10

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    3. 3

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    4. 4

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    5. 5

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme naista surmattiin ravintolan edustalla

    6. 6

      23-vuotiasta miestä epäillään kolmen naisen murhasta Imatralla: ”Vaikuttaa, että uhrit olisivat valikoituneet sattumanvaraisesti”

    7. 7

      Minua kohdeltiin huonosti työharjoittelussa – oppilaitokseni ei puuttunut asiaan mitenkään

    8. 8

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    9. 9

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    10. 10

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää