Valikko
Kaupunki

Selfieitä sadan vuoden takaa: valokuvat kertovat Helsingin arjesta 1900-luvun alussa

Oikeusministeriksi asti kohonnut Väinö Hakkila kuvasi 1900-luvun alussa satoja valokuvia. Hän esiintyi kuvissa usein myös itse.

Onko tämä riippukeinukuva varhainen selfie yli sadan vuoden takaa? Ainakin keinussa loikoileva mies on innokas valokuvauksen harrastaja, joka esiintyi usein omissa kuvissaan.

Emme kuitenkaan voi varmuudella tietää, onko kuvan ottanut riippukeinussa loikoileva Väinö Hakkila itse vai onko laukaisinta kenties painanut hänen vaimonsa Hilja.

Helsinkiläisestä oikeustieteen opiskelijasta Väinö Hakkilasta tuli 1900-luvun alkuvuosina innokas amatöörikuvaaja. Kolmijalalla tuetulla kamerallaan hän kuvasi lasinegatiiveille lähipiirinsä arkisia touhuja, matkakohteita kotimaassa ja Helsinkiä.

Sosiaalidemokraattisen liikkeen johtohahmoihin nousseen Hakkilan (1882–1958) valo­kuvausharrastus väheni hänen avioiduttuaan ja hiipui viimeistään silloin, kun hän nousi 1920-luvulla kansanedustajaksi, Tampereen kunnallispormestariksi ja lopulta oikeusministeriksi.

Hän otti usein kuvia sytytyslangan tai ajastimen avulla, jolloin hän ehti usein ystäviensä kanssa samaan ryhmäkuvaan hiihtoretkillä tai uimarannalla. Kuvat hän vedosti itse.

Varhaisten selfieiden teknisistä vaikeuksista kertoo Väinön ja hänen tulevan vaimonsa Hilja Ahjon kihlakuva vuodelta 1910. Väinö on ensin virittänyt sytytyslangan ja magnesiumjauheen valmiiksi, kiitänyt sitten sohvalle ja ottanut Hiljan kainaloonsa. Tuloksena on välitön hymy Hiljalta, ja jälkipolville eloisa muisto yli sadan vuoden takaa.

”Lasinegatiivit ovat äärimmäisen tarkkoja. Vaikka suurentaisi vain pienen osan negatiivista, sen sisältö on tunnistettavissa ”, kertoo isänsä kuvia järjestänyt Juha Hakkila, 94.

Pikkuruisesta kuvan suikaleesta voi nykytekniikan avustuksella ilmaantua näkyviin koko mennyt maailma.

Kun Väinö Hakkila on ajan tavan mukaisesti kuvannut laajaa näkymää kesäisestä souturetkestä Lauttasaaren selällä, osasuurennos auttaa tunnistamaan ihmiset. Kuvassa ovat Väinön appivanhemmat Erik ja Engla Ahjo sekä heidän viisi tytärtään kaikki hienoissa pyhäpuvuissaan.

Väinö Hakkila on myös melkoisella varmuudella kuvannut Ahjojen lähipiirin joulunviettoa tapaninpäivänä vuonna 1908. HS julkaisi kuvan Helsingin joulunviettoa käsittelevässä jutussa joulukuussa (HS 13.12.).

Hakkila kuvasi Helsinkiä melko paljon. Hän ikuisti muun ­muassa työläisten mielenosoituksen Rautatientorilla suurlakkovuonna 1905, silakkamarkkinat samoihin aikoihin, lumista Esplanadin puistoa ja Korkeasaarta sekä uunituoreen Havis Amandan patsaan (1908), jota Hakkila kutsuu albumissaan vain ”Vallgrenin suihkukaivoksi”.

On kutkuttava ajatus, että teoriassa Hakkila olisi voinut kuvata myös Vladimir Iljitš Leniniä. Hakkila majoitti ”Müllerinä” esiintynyttä tulevaa vallankumousjohtajaa opiskelija-asunnossaan Vuorimiehenkadulla keväällä 1906.

Amatöörikuvaus oli vielä 1900-luvun alun Helsingissä melko harvinaista, muttei suoranaisesti tavatonta. Väinö Hakkilan lisäksi myös hänen lankonsa Heikki Kario ansioitui amatöörikuvaajana.

Karion pojantytär, historiantutkija Jaana Gluschkoff, on yrittänyt jäsentää isoisänsä mittavaa valokuvakokoelmaa, mutta kuvia on satamäärin eri albumeissa. ”Kuvissa ei juuri koskaan ole tietoja ihmisten nimistä tai siitä, missä kuva on otettu. Olemme serkkuni kanssa pitäneet nimikointisessioita, mutta työ on hidasta”, Gluschkoff kertoo.

Juha Hakkilan työtä on helpottanut, että hänen isänsä kirjoitti siistillä juristin käsialalla henkilöiden ja kuvauspaikkojen tietoja. Vuosiluvuista Väinö Hakkilakaan ei aina piitannut.

Parhaimmillaan amatöörikuvaajien kuvat ovat välittömiä ja eläväisiä, toisenlaisia kuin 1900-luvun jäykät studiopotretit.

Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston päällikkö Riitta Pakarinen sanoo, että harrastus edellytti teknisiä taitoja ja jonkinlaista varallisuutta.

”Lasinegatiivien valottaminen etenkin sisäkuvissa oli hyvin vaativaa. Myös talvisissa ulkokuvissa lumen oikea valotus tuotti hankaluuksia.”

Harrastajien määrää ei ole tutkittu, mutta 1900-luvun alun Helsingissä heillä ei ollut ongelmia ostaa kuvien kehittämiseen tarvittavia kemikaaleja ja muita tarpeita. Vuoden 1907 osoite­luettelon perusteella muiden muassa Daniel Nyblinin Foto­grafiska Magasinet ja Karl Emil Ståhlbergin Atelier Apollo mainostivat kuvaustarpeita tilpehööreineen. Helsingin Sanomien vuoden 1908 jouluilmoittelussa Nyblin kertoi, että heillä on ”suuri varasto kaikenlaisia valokuvauskoneita”.

­

Ahjon pappa kävi töissä Tilgmanin kirjapainossa

­

Erik Johan Ahjon tarina olisi voinut olla hyvin toisenlainen, jos hän olisi jäänyt synnyinsijoilleen Sysmän Palvalan kylään.

Orvoksi jäänyt poika ei sitä tehnyt, vaan kulki jalkapatikassa Heinolaan, kenties sukulaisten luokse. Sieltä hänet lähetettiin opiskelemaan Polytekniseen kouluun Helsinkiin.

Sääty-yhteiskunnan murroksesta väitellyt Jaana Gluschkoff pitää isoäitinsä isän tarinaa hyvänä esimerkkinä so­siaalisesta noususta, joka oli mahdollista juuri 1800-luvun jälkipuoliskolla. Yhden sukupolven aikana tämä köyhistä oloista lähtenyt nuori mies kykeni koulutuksensa avulla hankkimaan hyvän työpaikan Tilgmanin kirjapainossa. Työ takasi mukavan asunnon Annankadulla ja hyvät edellytykset hänen lapsilleen.

Vapaa-aikanaan Ahjo harrasti kalastusta, johon häntä rohkaisi kirjapainon omistaja Ferdinand Tilgman. Kunnon patruunan tavoin Tilgman oli hankkinut Lauttasaaresta kalamökin, jossa painon työntekijät saattoivat selvitellä verkkojaan.

Ahjon tyttärenpoika Juha Hakkila muistaa, että joku isoisän kalakavereista olisi tarjonnut hänelle jopa talonpaikkaa Lauttasaaresta. Oliko tarjoaja kenties Lauttasaaren itselleen ostanut Julius Tallberg, siitä ei ole varmuutta. Joka tapauksessa Engla-vaimo ilmoitti, että kalaretket saivat riittää. Jumalan selän taakse ei lähdetty asumaan.

Ahjon tyttärille isän kalastusharrastus oli murheen­kryyni. Jos satoi, piti mennä kaivamaan matoja. Kun isä lähti kokemaan verkkoa, yksi tyttäristä joutui aina soutamaan.

Väinö Hakkila (1882–1958)

 Sosiaalidemokraattisen liikkeen kärkijoukkoon kuulunut Väinö Hakkila oli Väinö Tannerin luottomies, ja hän nousi oikeusministeriksi Tannerin hallituksessa 1926. Hakkilalla ja Tannerilla oli myös yhteinen lakiasiaintoimisto.

 Hakkila on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kansanedustajista. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä toisen maailmansodan aikana.

 Hakkila oli yksi niistä suomalaisista, jotka tarjosivat yösijan vallankumousjohtaja V.I. Leninille. Lenin asui Hakkilan kortteerissa Vuorimiehenkadulla 1906.

 Lapuan liikkeen aktiivit muiluttivat Hakkilan vuonna 1930, kun eduskunta oli Sdp:n äänillä lykännyt kommunistilakien voimaantuloa. Hänet pahoinpideltiin ja pakotettiin istumaan muurahaispesässä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin historia
  • Helsinki
  • Valokuvaus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    2. 2

      Lapsitähden jäähyväiset – ”Oli pakko antaa periksi, jouduin tekemään kuntoliikkujan treenejä”

    3. 3

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    4. 4

      Sekä kuljettaja että matkustaja simahtivat ”Haagan jättiläiseen” – sekavat miehet oli Helsingin poliisin mukaan pakko pitää sidottuina vielä sairaalassakin

    5. 5

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    6. 6

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    7. 7

      Japanin hävittäjiä liittyi Yhdysvaltojen laivasto-osastoon, Pohjois-Korea uhkasi upottaa tukialuksen

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      54-metrinen purjevene hämmästytti kansaa Pohjanmaan teillä – video näyttää lajissaan maailman suurimman veneen kuljetuksen

    10. 10

      Järkevä keskustelu korkeakoulujen maksullisuudesta on mahdotonta, koska Suomessa vallitsee luottamuspula

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    2. 2

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      54-metrinen purjevene hämmästytti kansaa Pohjanmaan teillä – video näyttää lajissaan maailman suurimman veneen kuljetuksen

    5. 5

      Hoitokoti vastaa HS:n mielipide­kirjoitukseen: ”Kuolleen asukkaan huonetta ei olisi ollut tarvetta tyhjentää heti, pahoittelemme”

    6. 6

      Virkamiesten ehdotus: Helsingin keskustasta pois kilometreittäin autokaistaa – Kaivokatu suljettaisiin autoilta

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Kela ja VR noudattivat Antti Tuiskun ohjetta – mutta jokin tässä tökkii

    9. 9

      Kieltäytyikö isoisä puhumasta sodasta? Vanhemman sukulaisen vaiheista talvi- ja jatkosodassa saa selville yllättävän paljon netissä

    10. 10

      Facebook valtasi Suomen 10 vuotta sitten ja muutti meitä ihmisinä – vaikutus on tutkijan mukaan ”järisyttävän iso”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      16 tutkijaa loi ennusteen: Tällaista on suomalaisten arki 25 vuoden päästä

    5. 5

      Moni helsinkiläis­nainen pelkää liikkuessaan kaupungilla – miksi siitä ei puhuta enempää?

    6. 6

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    7. 7

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    8. 8

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    9. 9

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää