Kaupunki

Valikko
Kaupunki

Selfieitä sadan vuoden takaa: valokuvat kertovat Helsingin arjesta 1900-luvun alussa

Oikeusministeriksi asti kohonnut Väinö Hakkila kuvasi 1900-luvun alussa satoja valokuvia. Hän esiintyi kuvissa usein myös itse.

Onko tämä riippukeinukuva varhainen selfie yli sadan vuoden takaa? Ainakin keinussa loikoileva mies on innokas valokuvauksen harrastaja, joka esiintyi usein omissa kuvissaan.

Emme kuitenkaan voi varmuudella tietää, onko kuvan ottanut riippukeinussa loikoileva Väinö Hakkila itse vai onko laukaisinta kenties painanut hänen vaimonsa Hilja.

Helsinkiläisestä oikeustieteen opiskelijasta Väinö Hakkilasta tuli 1900-luvun alkuvuosina innokas amatöörikuvaaja. Kolmijalalla tuetulla kamerallaan hän kuvasi lasinegatiiveille lähipiirinsä arkisia touhuja, matkakohteita kotimaassa ja Helsinkiä.

Sosiaalidemokraattisen liikkeen johtohahmoihin nousseen Hakkilan (1882–1958) valo­kuvausharrastus väheni hänen avioiduttuaan ja hiipui viimeistään silloin, kun hän nousi 1920-luvulla kansanedustajaksi, Tampereen kunnallispormestariksi ja lopulta oikeusministeriksi.

Hän otti usein kuvia sytytyslangan tai ajastimen avulla, jolloin hän ehti usein ystäviensä kanssa samaan ryhmäkuvaan hiihtoretkillä tai uimarannalla. Kuvat hän vedosti itse.

Varhaisten selfieiden teknisistä vaikeuksista kertoo Väinön ja hänen tulevan vaimonsa Hilja Ahjon kihlakuva vuodelta 1910. Väinö on ensin virittänyt sytytyslangan ja magnesiumjauheen valmiiksi, kiitänyt sitten sohvalle ja ottanut Hiljan kainaloonsa. Tuloksena on välitön hymy Hiljalta, ja jälkipolville eloisa muisto yli sadan vuoden takaa.

”Lasinegatiivit ovat äärimmäisen tarkkoja. Vaikka suurentaisi vain pienen osan negatiivista, sen sisältö on tunnistettavissa ”, kertoo isänsä kuvia järjestänyt Juha Hakkila, 94.

Pikkuruisesta kuvan suikaleesta voi nykytekniikan avustuksella ilmaantua näkyviin koko mennyt maailma.

Kun Väinö Hakkila on ajan tavan mukaisesti kuvannut laajaa näkymää kesäisestä souturetkestä Lauttasaaren selällä, osasuurennos auttaa tunnistamaan ihmiset. Kuvassa ovat Väinön appivanhemmat Erik ja Engla Ahjo sekä heidän viisi tytärtään kaikki hienoissa pyhäpuvuissaan.

Väinö Hakkila on myös melkoisella varmuudella kuvannut Ahjojen lähipiirin joulunviettoa tapaninpäivänä vuonna 1908. HS julkaisi kuvan Helsingin joulunviettoa käsittelevässä jutussa joulukuussa (HS 13.12.).

Hakkila kuvasi Helsinkiä melko paljon. Hän ikuisti muun ­muassa työläisten mielenosoituksen Rautatientorilla suurlakkovuonna 1905, silakkamarkkinat samoihin aikoihin, lumista Esplanadin puistoa ja Korkeasaarta sekä uunituoreen Havis Amandan patsaan (1908), jota Hakkila kutsuu albumissaan vain ”Vallgrenin suihkukaivoksi”.

On kutkuttava ajatus, että teoriassa Hakkila olisi voinut kuvata myös Vladimir Iljitš Leniniä. Hakkila majoitti ”Müllerinä” esiintynyttä tulevaa vallankumousjohtajaa opiskelija-asunnossaan Vuorimiehenkadulla keväällä 1906.

Amatöörikuvaus oli vielä 1900-luvun alun Helsingissä melko harvinaista, muttei suoranaisesti tavatonta. Väinö Hakkilan lisäksi myös hänen lankonsa Heikki Kario ansioitui amatöörikuvaajana.

Karion pojantytär, historiantutkija Jaana Gluschkoff, on yrittänyt jäsentää isoisänsä mittavaa valokuvakokoelmaa, mutta kuvia on satamäärin eri albumeissa. ”Kuvissa ei juuri koskaan ole tietoja ihmisten nimistä tai siitä, missä kuva on otettu. Olemme serkkuni kanssa pitäneet nimikointisessioita, mutta työ on hidasta”, Gluschkoff kertoo.

Juha Hakkilan työtä on helpottanut, että hänen isänsä kirjoitti siistillä juristin käsialalla henkilöiden ja kuvauspaikkojen tietoja. Vuosiluvuista Väinö Hakkilakaan ei aina piitannut.

Parhaimmillaan amatöörikuvaajien kuvat ovat välittömiä ja eläväisiä, toisenlaisia kuin 1900-luvun jäykät studiopotretit.

Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston päällikkö Riitta Pakarinen sanoo, että harrastus edellytti teknisiä taitoja ja jonkinlaista varallisuutta.

”Lasinegatiivien valottaminen etenkin sisäkuvissa oli hyvin vaativaa. Myös talvisissa ulkokuvissa lumen oikea valotus tuotti hankaluuksia.”

Harrastajien määrää ei ole tutkittu, mutta 1900-luvun alun Helsingissä heillä ei ollut ongelmia ostaa kuvien kehittämiseen tarvittavia kemikaaleja ja muita tarpeita. Vuoden 1907 osoite­luettelon perusteella muiden muassa Daniel Nyblinin Foto­grafiska Magasinet ja Karl Emil Ståhlbergin Atelier Apollo mainostivat kuvaustarpeita tilpehööreineen. Helsingin Sanomien vuoden 1908 jouluilmoittelussa Nyblin kertoi, että heillä on ”suuri varasto kaikenlaisia valokuvauskoneita”.

­

Ahjon pappa kävi töissä Tilgmanin kirjapainossa

­

Erik Johan Ahjon tarina olisi voinut olla hyvin toisenlainen, jos hän olisi jäänyt synnyinsijoilleen Sysmän Palvalan kylään.

Orvoksi jäänyt poika ei sitä tehnyt, vaan kulki jalkapatikassa Heinolaan, kenties sukulaisten luokse. Sieltä hänet lähetettiin opiskelemaan Polytekniseen kouluun Helsinkiin.

Sääty-yhteiskunnan murroksesta väitellyt Jaana Gluschkoff pitää isoäitinsä isän tarinaa hyvänä esimerkkinä so­siaalisesta noususta, joka oli mahdollista juuri 1800-luvun jälkipuoliskolla. Yhden sukupolven aikana tämä köyhistä oloista lähtenyt nuori mies kykeni koulutuksensa avulla hankkimaan hyvän työpaikan Tilgmanin kirjapainossa. Työ takasi mukavan asunnon Annankadulla ja hyvät edellytykset hänen lapsilleen.

Vapaa-aikanaan Ahjo harrasti kalastusta, johon häntä rohkaisi kirjapainon omistaja Ferdinand Tilgman. Kunnon patruunan tavoin Tilgman oli hankkinut Lauttasaaresta kalamökin, jossa painon työntekijät saattoivat selvitellä verkkojaan.

Ahjon tyttärenpoika Juha Hakkila muistaa, että joku isoisän kalakavereista olisi tarjonnut hänelle jopa talonpaikkaa Lauttasaaresta. Oliko tarjoaja kenties Lauttasaaren itselleen ostanut Julius Tallberg, siitä ei ole varmuutta. Joka tapauksessa Engla-vaimo ilmoitti, että kalaretket saivat riittää. Jumalan selän taakse ei lähdetty asumaan.

Ahjon tyttärille isän kalastusharrastus oli murheen­kryyni. Jos satoi, piti mennä kaivamaan matoja. Kun isä lähti kokemaan verkkoa, yksi tyttäristä joutui aina soutamaan.

Väinö Hakkila (1882–1958)

 Sosiaalidemokraattisen liikkeen kärkijoukkoon kuulunut Väinö Hakkila oli Väinö Tannerin luottomies, ja hän nousi oikeusministeriksi Tannerin hallituksessa 1926. Hakkilalla ja Tannerilla oli myös yhteinen lakiasiaintoimisto.

 Hakkila on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kansanedustajista. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä toisen maailmansodan aikana.

 Hakkila oli yksi niistä suomalaisista, jotka tarjosivat yösijan vallankumousjohtaja V.I. Leninille. Lenin asui Hakkilan kortteerissa Vuorimiehenkadulla 1906.

 Lapuan liikkeen aktiivit muiluttivat Hakkilan vuonna 1930, kun eduskunta oli Sdp:n äänillä lykännyt kommunistilakien voimaantuloa. Hänet pahoinpideltiin ja pakotettiin istumaan muurahaispesässä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin historia
  • Helsinki
  • Valokuvaus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    2. 2

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    3. 3

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    4. 4

      Väsyttääkö, vaikka nukut riittävästi? Kyse voi olla fyysisistä ongelmista, jotka voi hoitaa

    5. 5

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    6. 6

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    7. 7

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    8. 8

      17-vuotiaan pojan epäillään salakuljettaneen kilokaupalla kovia huumeita Suomeen – Maastokätköjä löytynyt Käpylästä ja Tapiolasta

    9. 9

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    10. 10

      Swallow the Sun -yhtyeen Juha Raivio menetti keväällä rakastettunsa ja bändikaverinsa: ”Kuolemankaipuulla mässäilevät sanoitukset ovat onnellisten ihmisten etuoikeus”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa – tästä on kyse

    3. 3

      Itsenäisyyspäivän mielen­osoituksissa yhteensä seitsemän kiinniottoa – HSTV koosti illan tärkeimmät hetket

    4. 4

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    5. 5

      Trump haluaa perua tilauksen uudesta Air Force One -koneesta

    6. 6

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    7. 7

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    8. 8

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    9. 9

      Pisa-tulokset tulivat: Suomella ei syytä häpeään mutta alueelliset erot huolestuttavat – pääkaupunki­seudun koululaiset rynnivät muiden ohi

    10. 10

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    7. 7

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    10. 10

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    11. Näytä lisää