Valikko
Kaupunki

Selfieitä sadan vuoden takaa: valokuvat kertovat Helsingin arjesta 1900-luvun alussa

Oikeusministeriksi asti kohonnut Väinö Hakkila kuvasi 1900-luvun alussa satoja valokuvia. Hän esiintyi kuvissa usein myös itse.

Onko tämä riippukeinukuva varhainen selfie yli sadan vuoden takaa? Ainakin keinussa loikoileva mies on innokas valokuvauksen harrastaja, joka esiintyi usein omissa kuvissaan.

Emme kuitenkaan voi varmuudella tietää, onko kuvan ottanut riippukeinussa loikoileva Väinö Hakkila itse vai onko laukaisinta kenties painanut hänen vaimonsa Hilja.

Helsinkiläisestä oikeustieteen opiskelijasta Väinö Hakkilasta tuli 1900-luvun alkuvuosina innokas amatöörikuvaaja. Kolmijalalla tuetulla kamerallaan hän kuvasi lasinegatiiveille lähipiirinsä arkisia touhuja, matkakohteita kotimaassa ja Helsinkiä.

Sosiaalidemokraattisen liikkeen johtohahmoihin nousseen Hakkilan (1882–1958) valo­kuvausharrastus väheni hänen avioiduttuaan ja hiipui viimeistään silloin, kun hän nousi 1920-luvulla kansanedustajaksi, Tampereen kunnallispormestariksi ja lopulta oikeusministeriksi.

Hän otti usein kuvia sytytyslangan tai ajastimen avulla, jolloin hän ehti usein ystäviensä kanssa samaan ryhmäkuvaan hiihtoretkillä tai uimarannalla. Kuvat hän vedosti itse.

Varhaisten selfieiden teknisistä vaikeuksista kertoo Väinön ja hänen tulevan vaimonsa Hilja Ahjon kihlakuva vuodelta 1910. Väinö on ensin virittänyt sytytyslangan ja magnesiumjauheen valmiiksi, kiitänyt sitten sohvalle ja ottanut Hiljan kainaloonsa. Tuloksena on välitön hymy Hiljalta, ja jälkipolville eloisa muisto yli sadan vuoden takaa.

”Lasinegatiivit ovat äärimmäisen tarkkoja. Vaikka suurentaisi vain pienen osan negatiivista, sen sisältö on tunnistettavissa ”, kertoo isänsä kuvia järjestänyt Juha Hakkila, 94.

Pikkuruisesta kuvan suikaleesta voi nykytekniikan avustuksella ilmaantua näkyviin koko mennyt maailma.

Kun Väinö Hakkila on ajan tavan mukaisesti kuvannut laajaa näkymää kesäisestä souturetkestä Lauttasaaren selällä, osasuurennos auttaa tunnistamaan ihmiset. Kuvassa ovat Väinön appivanhemmat Erik ja Engla Ahjo sekä heidän viisi tytärtään kaikki hienoissa pyhäpuvuissaan.

Väinö Hakkila on myös melkoisella varmuudella kuvannut Ahjojen lähipiirin joulunviettoa tapaninpäivänä vuonna 1908. HS julkaisi kuvan Helsingin joulunviettoa käsittelevässä jutussa joulukuussa (HS 13.12.).

Hakkila kuvasi Helsinkiä melko paljon. Hän ikuisti muun ­muassa työläisten mielenosoituksen Rautatientorilla suurlakkovuonna 1905, silakkamarkkinat samoihin aikoihin, lumista Esplanadin puistoa ja Korkeasaarta sekä uunituoreen Havis Amandan patsaan (1908), jota Hakkila kutsuu albumissaan vain ”Vallgrenin suihkukaivoksi”.

On kutkuttava ajatus, että teoriassa Hakkila olisi voinut kuvata myös Vladimir Iljitš Leniniä. Hakkila majoitti ”Müllerinä” esiintynyttä tulevaa vallankumousjohtajaa opiskelija-asunnossaan Vuorimiehenkadulla keväällä 1906.

Amatöörikuvaus oli vielä 1900-luvun alun Helsingissä melko harvinaista, muttei suoranaisesti tavatonta. Väinö Hakkilan lisäksi myös hänen lankonsa Heikki Kario ansioitui amatöörikuvaajana.

Karion pojantytär, historiantutkija Jaana Gluschkoff, on yrittänyt jäsentää isoisänsä mittavaa valokuvakokoelmaa, mutta kuvia on satamäärin eri albumeissa. ”Kuvissa ei juuri koskaan ole tietoja ihmisten nimistä tai siitä, missä kuva on otettu. Olemme serkkuni kanssa pitäneet nimikointisessioita, mutta työ on hidasta”, Gluschkoff kertoo.

Juha Hakkilan työtä on helpottanut, että hänen isänsä kirjoitti siistillä juristin käsialalla henkilöiden ja kuvauspaikkojen tietoja. Vuosiluvuista Väinö Hakkilakaan ei aina piitannut.

Parhaimmillaan amatöörikuvaajien kuvat ovat välittömiä ja eläväisiä, toisenlaisia kuin 1900-luvun jäykät studiopotretit.

Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston päällikkö Riitta Pakarinen sanoo, että harrastus edellytti teknisiä taitoja ja jonkinlaista varallisuutta.

”Lasinegatiivien valottaminen etenkin sisäkuvissa oli hyvin vaativaa. Myös talvisissa ulkokuvissa lumen oikea valotus tuotti hankaluuksia.”

Harrastajien määrää ei ole tutkittu, mutta 1900-luvun alun Helsingissä heillä ei ollut ongelmia ostaa kuvien kehittämiseen tarvittavia kemikaaleja ja muita tarpeita. Vuoden 1907 osoite­luettelon perusteella muiden muassa Daniel Nyblinin Foto­grafiska Magasinet ja Karl Emil Ståhlbergin Atelier Apollo mainostivat kuvaustarpeita tilpehööreineen. Helsingin Sanomien vuoden 1908 jouluilmoittelussa Nyblin kertoi, että heillä on ”suuri varasto kaikenlaisia valokuvauskoneita”.

­

Ahjon pappa kävi töissä Tilgmanin kirjapainossa

­

Erik Johan Ahjon tarina olisi voinut olla hyvin toisenlainen, jos hän olisi jäänyt synnyinsijoilleen Sysmän Palvalan kylään.

Orvoksi jäänyt poika ei sitä tehnyt, vaan kulki jalkapatikassa Heinolaan, kenties sukulaisten luokse. Sieltä hänet lähetettiin opiskelemaan Polytekniseen kouluun Helsinkiin.

Sääty-yhteiskunnan murroksesta väitellyt Jaana Gluschkoff pitää isoäitinsä isän tarinaa hyvänä esimerkkinä so­siaalisesta noususta, joka oli mahdollista juuri 1800-luvun jälkipuoliskolla. Yhden sukupolven aikana tämä köyhistä oloista lähtenyt nuori mies kykeni koulutuksensa avulla hankkimaan hyvän työpaikan Tilgmanin kirjapainossa. Työ takasi mukavan asunnon Annankadulla ja hyvät edellytykset hänen lapsilleen.

Vapaa-aikanaan Ahjo harrasti kalastusta, johon häntä rohkaisi kirjapainon omistaja Ferdinand Tilgman. Kunnon patruunan tavoin Tilgman oli hankkinut Lauttasaaresta kalamökin, jossa painon työntekijät saattoivat selvitellä verkkojaan.

Ahjon tyttärenpoika Juha Hakkila muistaa, että joku isoisän kalakavereista olisi tarjonnut hänelle jopa talonpaikkaa Lauttasaaresta. Oliko tarjoaja kenties Lauttasaaren itselleen ostanut Julius Tallberg, siitä ei ole varmuutta. Joka tapauksessa Engla-vaimo ilmoitti, että kalaretket saivat riittää. Jumalan selän taakse ei lähdetty asumaan.

Ahjon tyttärille isän kalastusharrastus oli murheen­kryyni. Jos satoi, piti mennä kaivamaan matoja. Kun isä lähti kokemaan verkkoa, yksi tyttäristä joutui aina soutamaan.

Väinö Hakkila (1882–1958)

 Sosiaalidemokraattisen liikkeen kärkijoukkoon kuulunut Väinö Hakkila oli Väinö Tannerin luottomies, ja hän nousi oikeusministeriksi Tannerin hallituksessa 1926. Hakkilalla ja Tannerilla oli myös yhteinen lakiasiaintoimisto.

 Hakkila on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kansanedustajista. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä toisen maailmansodan aikana.

 Hakkila oli yksi niistä suomalaisista, jotka tarjosivat yösijan vallankumousjohtaja V.I. Leninille. Lenin asui Hakkilan kortteerissa Vuorimiehenkadulla 1906.

 Lapuan liikkeen aktiivit muiluttivat Hakkilan vuonna 1930, kun eduskunta oli Sdp:n äänillä lykännyt kommunistilakien voimaantuloa. Hänet pahoinpideltiin ja pakotettiin istumaan muurahaispesässä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin historia
  • Helsinki
  • Valokuvaus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    2. 2

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    3. 3

      Räjähtäviä kaasuputkia ja rapistuvia moottoriteitä – edes Trumpin lupailemat tuhat miljardia eivät riitä korjaamaan USA:n rapakuntoon päässyttä infrastruktuuria

    4. 4

      Jalankulkijat kävelevät päin punaisia ja pyöräilijät ajelevat jalkakäytävillä – miksei liikenne­sääntöjen rikkomisesta sakoteta?

    5. 5

      Slush-vaikuttajien mielestä Suomi on tärvännyt liikaa aikaa soteen, kikyyn ja keskioluisiin – ”Meidän pitää rakentaa maailman parhaita yrityksiä”

    6. 6

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    7. 7

      Kun Sakari Paakkisen leski-isä kuoli kesken työpäivän, poika meni heti iltalypsylle ja otti sukutilan hoitaakseen – näin poikamiehen elämä mullistui 30 vuodessa

    8. 8

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    9. 9

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    10. 10

      Viileä kesä on oikeasti luksusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    2. 2

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    5. 5

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    6. 6

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    9. 9

      Trump: Minulla on tarvittaessa ”täydelliset armahdusvaltuudet” – tutkijat kyseenalaistavat

    10. 10

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää