Valikko
Kaupunki

Selfieitä sadan vuoden takaa: valokuvat kertovat Helsingin arjesta 1900-luvun alussa

Oikeusministeriksi asti kohonnut Väinö Hakkila kuvasi 1900-luvun alussa satoja valokuvia. Hän esiintyi kuvissa usein myös itse.

Onko tämä riippukeinukuva varhainen selfie yli sadan vuoden takaa? Ainakin keinussa loikoileva mies on innokas valokuvauksen harrastaja, joka esiintyi usein omissa kuvissaan.

Emme kuitenkaan voi varmuudella tietää, onko kuvan ottanut riippukeinussa loikoileva Väinö Hakkila itse vai onko laukaisinta kenties painanut hänen vaimonsa Hilja.

Helsinkiläisestä oikeustieteen opiskelijasta Väinö Hakkilasta tuli 1900-luvun alkuvuosina innokas amatöörikuvaaja. Kolmijalalla tuetulla kamerallaan hän kuvasi lasinegatiiveille lähipiirinsä arkisia touhuja, matkakohteita kotimaassa ja Helsinkiä.

Sosiaalidemokraattisen liikkeen johtohahmoihin nousseen Hakkilan (1882–1958) valo­kuvausharrastus väheni hänen avioiduttuaan ja hiipui viimeistään silloin, kun hän nousi 1920-luvulla kansanedustajaksi, Tampereen kunnallispormestariksi ja lopulta oikeusministeriksi.

Hän otti usein kuvia sytytyslangan tai ajastimen avulla, jolloin hän ehti usein ystäviensä kanssa samaan ryhmäkuvaan hiihtoretkillä tai uimarannalla. Kuvat hän vedosti itse.

Varhaisten selfieiden teknisistä vaikeuksista kertoo Väinön ja hänen tulevan vaimonsa Hilja Ahjon kihlakuva vuodelta 1910. Väinö on ensin virittänyt sytytyslangan ja magnesiumjauheen valmiiksi, kiitänyt sitten sohvalle ja ottanut Hiljan kainaloonsa. Tuloksena on välitön hymy Hiljalta, ja jälkipolville eloisa muisto yli sadan vuoden takaa.

”Lasinegatiivit ovat äärimmäisen tarkkoja. Vaikka suurentaisi vain pienen osan negatiivista, sen sisältö on tunnistettavissa ”, kertoo isänsä kuvia järjestänyt Juha Hakkila, 94.

Pikkuruisesta kuvan suikaleesta voi nykytekniikan avustuksella ilmaantua näkyviin koko mennyt maailma.

Kun Väinö Hakkila on ajan tavan mukaisesti kuvannut laajaa näkymää kesäisestä souturetkestä Lauttasaaren selällä, osasuurennos auttaa tunnistamaan ihmiset. Kuvassa ovat Väinön appivanhemmat Erik ja Engla Ahjo sekä heidän viisi tytärtään kaikki hienoissa pyhäpuvuissaan.

Väinö Hakkila on myös melkoisella varmuudella kuvannut Ahjojen lähipiirin joulunviettoa tapaninpäivänä vuonna 1908. HS julkaisi kuvan Helsingin joulunviettoa käsittelevässä jutussa joulukuussa (HS 13.12.).

Hakkila kuvasi Helsinkiä melko paljon. Hän ikuisti muun ­muassa työläisten mielenosoituksen Rautatientorilla suurlakkovuonna 1905, silakkamarkkinat samoihin aikoihin, lumista Esplanadin puistoa ja Korkeasaarta sekä uunituoreen Havis Amandan patsaan (1908), jota Hakkila kutsuu albumissaan vain ”Vallgrenin suihkukaivoksi”.

On kutkuttava ajatus, että teoriassa Hakkila olisi voinut kuvata myös Vladimir Iljitš Leniniä. Hakkila majoitti ”Müllerinä” esiintynyttä tulevaa vallankumousjohtajaa opiskelija-asunnossaan Vuorimiehenkadulla keväällä 1906.

Amatöörikuvaus oli vielä 1900-luvun alun Helsingissä melko harvinaista, muttei suoranaisesti tavatonta. Väinö Hakkilan lisäksi myös hänen lankonsa Heikki Kario ansioitui amatöörikuvaajana.

Karion pojantytär, historiantutkija Jaana Gluschkoff, on yrittänyt jäsentää isoisänsä mittavaa valokuvakokoelmaa, mutta kuvia on satamäärin eri albumeissa. ”Kuvissa ei juuri koskaan ole tietoja ihmisten nimistä tai siitä, missä kuva on otettu. Olemme serkkuni kanssa pitäneet nimikointisessioita, mutta työ on hidasta”, Gluschkoff kertoo.

Juha Hakkilan työtä on helpottanut, että hänen isänsä kirjoitti siistillä juristin käsialalla henkilöiden ja kuvauspaikkojen tietoja. Vuosiluvuista Väinö Hakkilakaan ei aina piitannut.

Parhaimmillaan amatöörikuvaajien kuvat ovat välittömiä ja eläväisiä, toisenlaisia kuin 1900-luvun jäykät studiopotretit.

Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkiston päällikkö Riitta Pakarinen sanoo, että harrastus edellytti teknisiä taitoja ja jonkinlaista varallisuutta.

”Lasinegatiivien valottaminen etenkin sisäkuvissa oli hyvin vaativaa. Myös talvisissa ulkokuvissa lumen oikea valotus tuotti hankaluuksia.”

Harrastajien määrää ei ole tutkittu, mutta 1900-luvun alun Helsingissä heillä ei ollut ongelmia ostaa kuvien kehittämiseen tarvittavia kemikaaleja ja muita tarpeita. Vuoden 1907 osoite­luettelon perusteella muiden muassa Daniel Nyblinin Foto­grafiska Magasinet ja Karl Emil Ståhlbergin Atelier Apollo mainostivat kuvaustarpeita tilpehööreineen. Helsingin Sanomien vuoden 1908 jouluilmoittelussa Nyblin kertoi, että heillä on ”suuri varasto kaikenlaisia valokuvauskoneita”.

­

Ahjon pappa kävi töissä Tilgmanin kirjapainossa

­

Erik Johan Ahjon tarina olisi voinut olla hyvin toisenlainen, jos hän olisi jäänyt synnyinsijoilleen Sysmän Palvalan kylään.

Orvoksi jäänyt poika ei sitä tehnyt, vaan kulki jalkapatikassa Heinolaan, kenties sukulaisten luokse. Sieltä hänet lähetettiin opiskelemaan Polytekniseen kouluun Helsinkiin.

Sääty-yhteiskunnan murroksesta väitellyt Jaana Gluschkoff pitää isoäitinsä isän tarinaa hyvänä esimerkkinä so­siaalisesta noususta, joka oli mahdollista juuri 1800-luvun jälkipuoliskolla. Yhden sukupolven aikana tämä köyhistä oloista lähtenyt nuori mies kykeni koulutuksensa avulla hankkimaan hyvän työpaikan Tilgmanin kirjapainossa. Työ takasi mukavan asunnon Annankadulla ja hyvät edellytykset hänen lapsilleen.

Vapaa-aikanaan Ahjo harrasti kalastusta, johon häntä rohkaisi kirjapainon omistaja Ferdinand Tilgman. Kunnon patruunan tavoin Tilgman oli hankkinut Lauttasaaresta kalamökin, jossa painon työntekijät saattoivat selvitellä verkkojaan.

Ahjon tyttärenpoika Juha Hakkila muistaa, että joku isoisän kalakavereista olisi tarjonnut hänelle jopa talonpaikkaa Lauttasaaresta. Oliko tarjoaja kenties Lauttasaaren itselleen ostanut Julius Tallberg, siitä ei ole varmuutta. Joka tapauksessa Engla-vaimo ilmoitti, että kalaretket saivat riittää. Jumalan selän taakse ei lähdetty asumaan.

Ahjon tyttärille isän kalastusharrastus oli murheen­kryyni. Jos satoi, piti mennä kaivamaan matoja. Kun isä lähti kokemaan verkkoa, yksi tyttäristä joutui aina soutamaan.

Väinö Hakkila (1882–1958)

 Sosiaalidemokraattisen liikkeen kärkijoukkoon kuulunut Väinö Hakkila oli Väinö Tannerin luottomies, ja hän nousi oikeusministeriksi Tannerin hallituksessa 1926. Hakkilalla ja Tannerilla oli myös yhteinen lakiasiaintoimisto.

 Hakkila on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kansanedustajista. Hän toimi eduskunnan puhemiehenä toisen maailmansodan aikana.

 Hakkila oli yksi niistä suomalaisista, jotka tarjosivat yösijan vallankumousjohtaja V.I. Leninille. Lenin asui Hakkilan kortteerissa Vuorimiehenkadulla 1906.

 Lapuan liikkeen aktiivit muiluttivat Hakkilan vuonna 1930, kun eduskunta oli Sdp:n äänillä lykännyt kommunistilakien voimaantuloa. Hänet pahoinpideltiin ja pakotettiin istumaan muurahaispesässä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin historia
  • Helsinki
  • Valokuvaus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sinisilmäiset vanhemmat uskoivat sadun koulun järjestämästä laivaristeilystä – valvojia olikin hankittu Tinderistä

    2. 2

      Sadan päivän myllerrys – Donald Trump nousee tänään valtaan, ja nämä asiat hän aikoo mullistaa heti

    3. 3

      Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

    4. 4

      15-vuotiaan julma joukkopahoinpitely kuohuttaa Sipoossa – kuntalaiset puuhaavat mielenosoitusta lauantaiksi

    5. 5

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    6. 6

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    7. 7

      Berner tulistui HSTV:n keskustelussa: ”Hallitus päättää, onko liikenne-esitykseni surkea”

    8. 8

      Financial Timesin arkkitehtuurikriitikko Helsingistä: ”Kaupungilla on identiteettikriisi”

    9. 9

      Ministeri Berner perui osallistumisensa Ylen suoraan lähetykseen

    10. 10

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokanopettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    2. 2

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokanopettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    3. 3

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    4. 4

      Kuluttaja tuskin käärisi täyttä hyötyä autoveron poistosta – myyjien ei välttämättä kannata laskea hintoja täysimääräisesti

    5. 5

      Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

    6. 6

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    7. 7

      Autoveron poistuminen laskisi uusien autojen hintoja tuhansilla euroilla – katso yli 6 000 automallin uusi hinta

    8. 8

      HS asensi kohutun ”mustan laatikon” testiautoon – tällaista tietoa Bernerin esille nostama seurantalaite keräsi

    9. 9

      Bernerin liikennevisio on kunnianhimoinen – toteutuessaan hanke muuttaisi suomalaista yhteiskuntaa peruuttamattomalla tavalla

    10. 10

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    2. 2

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    3. 3

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    4. 4

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    5. 5

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    6. 6

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    7. 7

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    8. 8

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    9. 9

      Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    10. 10

      Huonossa parisuhteessa on turha roikkua – olen suomalainen nainen 2010-luvulla ja voin tehdä mitä haluan

    11. Näytä lisää