Valikko
Kaupunki

Professoriliitto arvostelee Helsingin yliopiston tapaa hoitaa yt-neuvottelut: ”Henkilöstö näyttää olevan vain kuluerä”

Liiton uusi toiminnanjohtaja Tarja Niemelä: Irtisanomiset olisi pitänyt katsoa vuosi kerrallaan kertarysäyksen sijaan

Professoriliitto ja Tieteentekijöidenliitto arvostelevat ankarasti Helsingin yliopiston tyyliä hoitaa menoleikkaukset ja yt-neuvottelut. Helsingin yliopisto ilmoitti keskiviikkona, että se irtisanoo 570 työntekijää.

Neuvottelut päättyivät riitaisina jo marraskuun lopussa, mutta pöytäkirjoja makuutettiin eli tulosten kertomista pantattiin liittojen mielestä kohtuuttaman pitkään. Irtisanomiset myös toteutetaan etupainotteisesti ja kertarytinällä, vaikka säästötarve kohdistuu osin vasta vuoteen 2020.

”Henkilöstö näyttää olevan Helsingin yliopistolle vain kuluerä”, liitot paheksuvat tiedotteessaan ja ihmettelevät, miksei Suomen suurin yliopisto käyttänyt tasettaan eli ylijäämiään rahoituksen tasapainottamiseen.

”Paljon parempi ratkaisu olisi ollut katsoa kerrallaan eikä etupainotteisesti, mitkä toimet ovat todella tarpeen”, sanoo Professoriliiton uusi toiminnanjohtaja, varatuomari Tarja Niemelä Helsingin Sanomien haastattelussa. Niemelällä on pitkä kokemus neuvottelijana esimerkiksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukossa ja Suomen lakimiesliitossa.

Sama arvostelu kohdistuu hallituksen koulutusleikkauksiin ja eritoten päätökseen jäädyttää yliopistoindeksi koko hallituskaudeksi. ”Jos maan talous lähtisikin nousuun, yliopistoja rangaistaan kovalla kädellä vielä hallituskauden loppuun asti”, Niemelä ihmettelee.

Vuoden 2010 yliopistouudistus toi lakiin yliopistoindeksin, jonka oli määrä turvata yliopistojen rahoituksen vakaus, mutta useimpina vuosina se on joko puolitettu tai jäädytetty tyystin.

Niemelä uskoo, että yt-neuvottelujen kierre yliopistoissa jatkuu. Kaikkiaan Suomen yliopistoissa on käyty jo 25 yt-neuvottelut vuoden 2012 jälkeen, ja henkilöstön määrä on vähentynyt lähes 4 000:lla. Itä-Suomen yliopistossa neuvottelut ovat jo kuudennet ja Tampereen teknillisessä yliopistossa kahdeksannet.

Niemelä perää yliopistoilta vastuullisempaa työnantajapolitiikkaa. Yliopistouudistuksessa yliopistot lakkasivat olemasta valtion tilivirastoja ja ne saivat enemmän talousautonomiaa. Työnantajina ne kuuluvat nyt EK-laiseen Sivistystyönantajiin.

Niemelän mukaan yliopistojen osaaminen yt-neuvottelujen hoitamisessa vaihtelee tuntuvasti. Joissakin yliopistoissa on aidosti etsitty korvaavia toimia henkilöstövähennyksille ja myös luottamusmiesten esityksiä on otettu huomioon. Esimerkiksi Turun yliopistossa ei mennä irtisanomisiin, vaan hyödynnetään aiemmin kerättyjä yksityisiä lahjoitusvaroja. Tiistaina myös Jyväskylän yliopisto ilmoitti, että rakenteita uudistetaan ilman irtisanomisia.

Aalto-yliopisto puolestaan rajasi professorit yt-neuvottelujen ulkopuolelle. Rajausta perusteltiin sillä, että Aallon professoreista iso joukko on jäämässä lähivuosina eläkkeelle.

Niemelä arvioi, että toinen syy voi olla se, ettei professoreitaan irtisanova yliopisto näyttäydy kovin houkuttelevana työpaikkana omille tai kansainvälisille huippututkijoille.

Niemelä huomauttaa toisaalta, ettei professoreitten ulkopuolelle jättäminen yt-neuvotteluista ole pelkästään hyvä asia, koska hallinnollisia tehtäviä valuu yhä enemmän professoreille, kun muuta henkilöstöä ja muita opettajia ja tutkijoita irtisanotaan. Myös määräaikaisuuksia päättyy, ja professoreistakin yli viidennes on nykyään määräaikaisia.

Professoriliiton toiminnanjohtajan mukaan irtisanottujen tuki ja muutosturva ovat yliopistoissa alkeellisella tasolla verrattuna yksityisen puolen työnantajiin. Esimerkiksi työllistymisvalmennusta ei Helsingin yliopistolla Niemelän mukaan ole tarjolla.

Yliopistojen lisäksi valtion tutkimuslaitokset ovat olleet myllerryksessä, kun niiltäkin on leikattu tuntuvasti rahoitusta ja siirretty sitä kilpailtavaksi tutkimusrahoitukseksi.

Henkilöstöä on irtisanottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), Evirassa, Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) ja Työterveyslaitoksella.

Niemelän mukaan myös tutkimuslaitosten yt-menettelyissä on puutteita, mutta muutosturvan kannalta ne ovat hänen mielestään olleet paremmin hoidettuja ja säänneltyjä.

Viime aikoina yleistyneitä vaateita siitä, että valtiovallan eli opetusministeriön pitäisi nyt pikavauhtia karsia yliopistojen yksiköitä ja jopa kokonaisia yliopistoja, Niemelä vähän ihmettelee.

”Keskittäminen on nyt muoti-ilmiö, vaikka ei ole mitään tutkittua tietoa siitä, että suuremmisssa yksiköissä syntyisi enemmän innovaatioita. Jos keskitetään liikaa, kansallinen kilpailu kärsii”, Niemelä uskoo.

”On myös unohdettu, että kyllä yliopistolaitosta on jo paljon kehitetty ja rationalisoitu”, Niemelä huomauttaa. Hän luettelee esimerkkejä, kun on synnytetty yhdistämisten myötä esimerkiksi Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Taideyliopisto. Ja nyt myös kolmen korkeakoulun Tampere3-hanke on saamassa vauhtia, kun opetusministeriö on asettamassa työryhmiä sitä valmistelemaan.

Niemelä muistuttaa myös yliopistojen autonomiasta ja tähdentää, että yhteistyön ja yhdistymisten tulee lähteä yliopistoista itsestään. Silti opetusministeriön ohjaava rooli on merkittävä, koska sieltä tulee yhä myös valtaosa rahoituksesta.

”Yliopisto ei ole yritys”, Niemelä painottaa. ”Meillä on lakisääteiset sivistystehtävät eli päätuotteemme ovat laadukkaat maisterit, ja sitä varten tulee perusrahoituksen olla kunnossa.” Ulkopuolisen rahoituksen saannissa on suuret yliopisto- ja alakohtaiset erot.

Niemelän mukaan ulkopuolisen rahoituksen hankinta ja muu hallinnointi vie professoreilta jo liikaa aikaa, vaikka tutkiakin pitäisi ehtiä. Irtisanomiset vain pahentavat asiaa.

Muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen selvitys yliopistohenkilöstön työajoista osoitti, että professorien vuosityöaika on oikeasti 2 250 tuntia, kun kokonaistyöaikasopimuksen mukaan sen pitäisi olla 1 600 tuntia.

”Jokaisella professorilla tulisi olla mahdollisuus opetuksesta ja hallinnosta vapaaseen tutkimusjaksoon täydellä palkalla”, Niemelä vaatii. Tutkimusjaksot ovat yhä tärkeämpiä myös siksi, että Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan Professoripooli lopetti toimintansa viime vuonna.

Tarja Niemelä

 Syntyi Oulussa 8.5.1977.

 Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 2000.

 Vakuutusoikeuden esittelijä ja tiedottajalakimies 2001–2007.

 Julkisalan järjestön Jukon neuvottelija ja vs. neuvottelupäällikkö 2007–2012.

 Suomen lakimiesliiton neuvottelujohtaja 2012–2015.

 Jukon valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja 2012–2013 ja 2015.

 Professoriliiton toiminnanjohtaja vuoden 2016 alusta.

 Naimisissa, kaksi lasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Yt-neuvottelut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    3. 3

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    4. 4

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    5. 5

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    6. 6

      Moni kaupunki markkinoi itseään auringonpaisteella, mutta missä kesät ovat oikeasti kaikkein lämpimimmät? HS:n kartta näyttää jokaisen kunnan tilanteen

    7. 7

      Valtavat venäläiset sota-alukset näyttäytyivät Tanskassa ja tallentuivat näyttäviin kuviin – lähipäivinä niitä odotetaan Suomenlahdelle

    8. 8

      Kylmän vielä kestää, nälkää ei

    9. 9

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    10. 10

      Hollywood-tähden vodkayritys suivaantui brittipariskunnan chilikastikkeisiin – ”He haluavat hävittää kaiken”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    5. 5

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    6. 6

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    7. 7

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    8. 8

      Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

    9. 9

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    10. 10

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Kun entinen poikaystävä tappoi itsensä, Tuisku Lehto, 27, päätti elää – nyt hän on tehnyt näyttelyn, jossa näkyy mielenterveys­kuntoutujien ilo

    11. Näytä lisää