Valikko
Kaupunki

Professoriliitto arvostelee Helsingin yliopiston tapaa hoitaa yt-neuvottelut: ”Henkilöstö näyttää olevan vain kuluerä”

Liiton uusi toiminnanjohtaja Tarja Niemelä: Irtisanomiset olisi pitänyt katsoa vuosi kerrallaan kertarysäyksen sijaan

Professoriliitto ja Tieteentekijöidenliitto arvostelevat ankarasti Helsingin yliopiston tyyliä hoitaa menoleikkaukset ja yt-neuvottelut. Helsingin yliopisto ilmoitti keskiviikkona, että se irtisanoo 570 työntekijää.

Neuvottelut päättyivät riitaisina jo marraskuun lopussa, mutta pöytäkirjoja makuutettiin eli tulosten kertomista pantattiin liittojen mielestä kohtuuttaman pitkään. Irtisanomiset myös toteutetaan etupainotteisesti ja kertarytinällä, vaikka säästötarve kohdistuu osin vasta vuoteen 2020.

”Henkilöstö näyttää olevan Helsingin yliopistolle vain kuluerä”, liitot paheksuvat tiedotteessaan ja ihmettelevät, miksei Suomen suurin yliopisto käyttänyt tasettaan eli ylijäämiään rahoituksen tasapainottamiseen.

”Paljon parempi ratkaisu olisi ollut katsoa kerrallaan eikä etupainotteisesti, mitkä toimet ovat todella tarpeen”, sanoo Professoriliiton uusi toiminnanjohtaja, varatuomari Tarja Niemelä Helsingin Sanomien haastattelussa. Niemelällä on pitkä kokemus neuvottelijana esimerkiksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukossa ja Suomen lakimiesliitossa.

Sama arvostelu kohdistuu hallituksen koulutusleikkauksiin ja eritoten päätökseen jäädyttää yliopistoindeksi koko hallituskaudeksi. ”Jos maan talous lähtisikin nousuun, yliopistoja rangaistaan kovalla kädellä vielä hallituskauden loppuun asti”, Niemelä ihmettelee.

Vuoden 2010 yliopistouudistus toi lakiin yliopistoindeksin, jonka oli määrä turvata yliopistojen rahoituksen vakaus, mutta useimpina vuosina se on joko puolitettu tai jäädytetty tyystin.

Niemelä uskoo, että yt-neuvottelujen kierre yliopistoissa jatkuu. Kaikkiaan Suomen yliopistoissa on käyty jo 25 yt-neuvottelut vuoden 2012 jälkeen, ja henkilöstön määrä on vähentynyt lähes 4 000:lla. Itä-Suomen yliopistossa neuvottelut ovat jo kuudennet ja Tampereen teknillisessä yliopistossa kahdeksannet.

Niemelä perää yliopistoilta vastuullisempaa työnantajapolitiikkaa. Yliopistouudistuksessa yliopistot lakkasivat olemasta valtion tilivirastoja ja ne saivat enemmän talousautonomiaa. Työnantajina ne kuuluvat nyt EK-laiseen Sivistystyönantajiin.

Niemelän mukaan yliopistojen osaaminen yt-neuvottelujen hoitamisessa vaihtelee tuntuvasti. Joissakin yliopistoissa on aidosti etsitty korvaavia toimia henkilöstövähennyksille ja myös luottamusmiesten esityksiä on otettu huomioon. Esimerkiksi Turun yliopistossa ei mennä irtisanomisiin, vaan hyödynnetään aiemmin kerättyjä yksityisiä lahjoitusvaroja. Tiistaina myös Jyväskylän yliopisto ilmoitti, että rakenteita uudistetaan ilman irtisanomisia.

Aalto-yliopisto puolestaan rajasi professorit yt-neuvottelujen ulkopuolelle. Rajausta perusteltiin sillä, että Aallon professoreista iso joukko on jäämässä lähivuosina eläkkeelle.

Niemelä arvioi, että toinen syy voi olla se, ettei professoreitaan irtisanova yliopisto näyttäydy kovin houkuttelevana työpaikkana omille tai kansainvälisille huippututkijoille.

Niemelä huomauttaa toisaalta, ettei professoreitten ulkopuolelle jättäminen yt-neuvotteluista ole pelkästään hyvä asia, koska hallinnollisia tehtäviä valuu yhä enemmän professoreille, kun muuta henkilöstöä ja muita opettajia ja tutkijoita irtisanotaan. Myös määräaikaisuuksia päättyy, ja professoreistakin yli viidennes on nykyään määräaikaisia.

Professoriliiton toiminnanjohtajan mukaan irtisanottujen tuki ja muutosturva ovat yliopistoissa alkeellisella tasolla verrattuna yksityisen puolen työnantajiin. Esimerkiksi työllistymisvalmennusta ei Helsingin yliopistolla Niemelän mukaan ole tarjolla.

Yliopistojen lisäksi valtion tutkimuslaitokset ovat olleet myllerryksessä, kun niiltäkin on leikattu tuntuvasti rahoitusta ja siirretty sitä kilpailtavaksi tutkimusrahoitukseksi.

Henkilöstöä on irtisanottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), Evirassa, Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) ja Työterveyslaitoksella.

Niemelän mukaan myös tutkimuslaitosten yt-menettelyissä on puutteita, mutta muutosturvan kannalta ne ovat hänen mielestään olleet paremmin hoidettuja ja säänneltyjä.

Viime aikoina yleistyneitä vaateita siitä, että valtiovallan eli opetusministeriön pitäisi nyt pikavauhtia karsia yliopistojen yksiköitä ja jopa kokonaisia yliopistoja, Niemelä vähän ihmettelee.

”Keskittäminen on nyt muoti-ilmiö, vaikka ei ole mitään tutkittua tietoa siitä, että suuremmisssa yksiköissä syntyisi enemmän innovaatioita. Jos keskitetään liikaa, kansallinen kilpailu kärsii”, Niemelä uskoo.

”On myös unohdettu, että kyllä yliopistolaitosta on jo paljon kehitetty ja rationalisoitu”, Niemelä huomauttaa. Hän luettelee esimerkkejä, kun on synnytetty yhdistämisten myötä esimerkiksi Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Taideyliopisto. Ja nyt myös kolmen korkeakoulun Tampere3-hanke on saamassa vauhtia, kun opetusministeriö on asettamassa työryhmiä sitä valmistelemaan.

Niemelä muistuttaa myös yliopistojen autonomiasta ja tähdentää, että yhteistyön ja yhdistymisten tulee lähteä yliopistoista itsestään. Silti opetusministeriön ohjaava rooli on merkittävä, koska sieltä tulee yhä myös valtaosa rahoituksesta.

”Yliopisto ei ole yritys”, Niemelä painottaa. ”Meillä on lakisääteiset sivistystehtävät eli päätuotteemme ovat laadukkaat maisterit, ja sitä varten tulee perusrahoituksen olla kunnossa.” Ulkopuolisen rahoituksen saannissa on suuret yliopisto- ja alakohtaiset erot.

Niemelän mukaan ulkopuolisen rahoituksen hankinta ja muu hallinnointi vie professoreilta jo liikaa aikaa, vaikka tutkiakin pitäisi ehtiä. Irtisanomiset vain pahentavat asiaa.

Muutaman vuoden takainen Tilastokeskuksen selvitys yliopistohenkilöstön työajoista osoitti, että professorien vuosityöaika on oikeasti 2 250 tuntia, kun kokonaistyöaikasopimuksen mukaan sen pitäisi olla 1 600 tuntia.

”Jokaisella professorilla tulisi olla mahdollisuus opetuksesta ja hallinnosta vapaaseen tutkimusjaksoon täydellä palkalla”, Niemelä vaatii. Tutkimusjaksot ovat yhä tärkeämpiä myös siksi, että Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan Professoripooli lopetti toimintansa viime vuonna.

Tarja Niemelä

 Syntyi Oulussa 8.5.1977.

 Valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta vuonna 2000.

 Vakuutusoikeuden esittelijä ja tiedottajalakimies 2001–2007.

 Julkisalan järjestön Jukon neuvottelija ja vs. neuvottelupäällikkö 2007–2012.

 Suomen lakimiesliiton neuvottelujohtaja 2012–2015.

 Jukon valtiosektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja 2012–2013 ja 2015.

 Professoriliiton toiminnanjohtaja vuoden 2016 alusta.

 Naimisissa, kaksi lasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Yliopistot
  • Yt-neuvottelut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    5. 5

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    6. 6

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    7. 7

      Natsitohtori Mengele vihelteli oopperaa valitessaan uhrejaan Auschwitzissa – ihmiskokeiden tulokset olivat tieteellisesti kelvottomia

    8. 8

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    9. 9

      Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta ei ole eroriita vaan henkistä väkivaltaa – miksi siihen ei puututa?

    10. 10

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    4. 4

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    7. 7

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    8. 8

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    9. 9

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    10. 10

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. KalPa nousi lähes tyhjästä Liigan tähtiin – ”Turha voivotella varsinkaan asioille, joille ei voi tehdä mitään”
    3. Painetaan rödaa bulilla kentällä ja toimistossa
    4. Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä
    5. Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta ei ole eroriita vaan henkistä väkivaltaa – miksi siihen ei puututa?
    6. Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää
    7. Kalliossa tokaluokkalaiset harjoittelevat 45 minuutin pikkutarkkaa itämaista teeseremoniaa – Ilmianna yhtä fiksu keksintö toisesta koulusta
    8. Natsitohtori Mengele vihelteli oopperaa valitessaan uhrejaan Auschwitzissa – ihmiskokeiden tulokset olivat tieteellisesti kelvottomia
    9. Tunti sitten
    10. Mitä jos puhelimen voisikin korjata itse? Valmistajat tekevät korjaamisesta vaikeaa, mikä nostaa huollon hintaa – HS vertaili hintoja Helsingissä
    11. ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan
    12. Espoolaisen kerrostalon kellarissa paloi taas – edellisen palon siivousjätteet sytytetty todennäköisesti tahallaan
    13. Näytä lisää