Valikko
Kaupunki

Halusiko Alvar Aalto Finlandia-talosta mustan? Tältä se näyttäisi

Finlandia-talon surullisenkuuluisa marmoripinta joudutaan taas remontoimaan. Alun perin Alvar Aalto ehdotti, että talo olisi voitu rakentaa mustasta kivestä. Vai ehdottiko?

Etu-Töölö. Elettiin 1990-luvun ahdistuneesti yskiviä alkuvuosia. 1980-luvun uhmakas nousu oli katkennut kuin kananlento ja Suomi polvistunut syvään lamaan.

Omalla tavallaan aikakauden tunnelmaa kuvasi hyvin, että samoihin aikoihin Finlandia-talon fasadi, yksi kansakunnan arkkitehtuurin symboleista, alkoi kiskoa viimeisiä, korisevia hengenvetojaan. Kansallisarkkitehti Alvar Aallon suurteoksen valkoisesta marmorista veistetty julkisivu kupruili ja taipuili kuin ulos unohdettu pärekori.

Finlandia-talon vieraita kierrättävillä oppailla oli vieraille mielenkiintoista kerrottavaa. Heidän mukaansa Alvar Aalto oli alun perin ehdottanut, että Finlandia-talo olisi voitu verhoilla myös mustalla kivellä.

Se oli hätkähdyttävä tieto: esimerkiksi kestävä, kotimainen graniitti olisi säästänyt Helsingiltä kymmenien miljoonien eurojen remonttikustannukset.

Helmikuun alussa vuonna 2016 Suomi on taantumassa ja Finlandia-talon julkisivu kupruilee ja taipuilee taas. Edellisestä remontista on vasta 16 vuotta, mutta Helsinki on jo perustanut työryhmän valmistelemaan 2020-luvulle kaavailtua uutta remonttia. Peruskorjaukseen on varattu 60 miljoonaa euroa.

Kohta ollaan siis taas saman kysymyksen ääressä kuin 1990-luvulla. Onko Finlandia-talon pakko olla valkoista marmoria?

Jo edellisestä remontista päättäessään Helsinki tiesi, mitä on tulossa. Finlandia-talon alkuperäinen julkisivumateriaali, Italialaisen Carraran kaupungin mukaan nimetty marmori, kestää pohjoisen ankaria sääoloja erittäin heikosti. Alkuperäisiä marmorilaattoja piti tukea verkoilla, etteivät ne olisi pudonneet ohikulkijoiden päälle. Nykyiset laatat taas alkoivat taipuilla jo muutaman talven jälkeen.

1990-luvulla poliitikot päätyivät kuitenkin uusimaan julki­sivun samalla kivilaadulla, vaikka vuonna 1993 tehdyn suojelupäätöksen mukaan riittää, että rakennuksen julkisivu säilytetään ”alkuperäistä vastaavana”. Seiniä varten tutkittuja muita kivi­lajeja pidettiin liian tummina alkuperäiseen ideaan verrattuna.

Mutta jos Aallolle kerran olisi kelvannut mustakin Finlandia-talo, eikö uudessa remontissa voitaisi tyytyä edes vähän vaimeampaan valkoiseen? Säästyisi kaupungilta monta miljoonaa.

”Ei”, Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh sanoo.

”Ei tuollaisesta suunnitelmista ole löytynyt ainakaan meiltä minkäänlaista merkintää. Mutta tunnen kyllä tämän tarinan mustasta Finlandia-talosta.”

Alvar Aalto -säätiöllä on hallussaan valtavasti Aalto-tietoa. Olisiko neula voinut hukkua heinäsuopaan? Finlandia-talon suunnitteluvaiheessa eri mate­riaalivaihtoehdoilla ei ole ollut historiallista merkitystä.

Lindh lupaa pyytää, että museon henkilökunta tutkisi vielä arkistoja. Sitä odotellessa ehdin soittaa muutaman puhelun.

Ensimmäisenä puhelimeen vastaa Finlandia-talon suunnittelu- ja rakennusaikana Aallon toimistossa työskennellyt entinen työntekijä, joka ei halua ni­meään julkisuuteen. Taustatietoja hän antaa oikein mielellään.

”Mutta ei. Ainakaan niinä viitenätoista vuotena, kun minä työskentelin Aallon toimistossa, en ikinä kuullut, että Finlandia-talon väriksi olisi ehdotettu mustaa”, entinen työntekijä sanoo.

”Voisiko tämä liittyä jotenkin Alajärven kaupungintaloon? Siinähän on paljon mustaa. Jos tässä on jonkinlainen sekaannus? Voisit kuitenkin soittaa vielä Erik Adlercreutzille. Tai Jussi Rautsille. He voisivat tietää.”

Myös arkkitehti Adlercreutz ja ympäristöneuvos Rautsi ovat Aallon entisiä alaisia. Mutta vesiperä tulee heiltäkin.

”En ole itse asiassa edes kuullut tästä suunnitelmasta”, Adlercreutz sanoo.

”Vaikka onhan Finlandia-talon julkisivussa nytkin mustaa. Ne mustat pystyviivat.”

Joissain tarinoissa juuri ne viivat ovat muistomerkki suunnitelmasta tehdä Finlandia-talosta musta. Vuosina 1968–1978 Aallon toimistossa työskennellyt Jussi Rautsi ei usko tähänkään.

”Olen kuullut tämän tarinan. Mutta Finlandia-talon oli tarkoitus olla vain osa valtakunnan uutta kulttuurikeskusta. Aalto suunnitteli suuria kokonaisuuksia, ja sitä ajatellen tuntuu oudolta, että yksi rakennus olisikin ollut musta”, Rautsi sanoo.

Aallon kuuluisassa keskustasuunnitelmassa valkoisten kulttuurirakennusten rivistö olisi peilautunut Töölönlahdesta tuoden mieleen venetsialaiset palatsit. Lopulta rakennuksista toteutettiin vain Finlandia-talo.

Tällä välin Alvar Aalto -säätiössä on tehty tutkimuksia, mutta vihjeitä mustasta Finlandia-talosta ei ole löytynyt. Mu­seolla on hallussaan muun muassa kattava kokoelma Aaltoon liittyviä lehtileikkeitä, mutta niistäkään ei ole paljastunut mitään.

”Tämä saattaa olla vain urbaani legenda”, säätiön johtaja Tommi Lindh sanoo.

Lindhin mukaan tarinaa ei enää nykyään kerrota Finlandia-talon opastetuilla kierroksilla.

Finlandia-talon tulevaisuudesta Lindhillä on selkeä mielipide. Julkisivun pitäisi olla jatkossakin valkoista marmoria. Aaltoa kunnioittaen, epäkäytännöllisyydestä huolimatta.

”Tämä on myös Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön mielipide”, Lindh sanoo.

Kaupungin tilakeskuksesta kerrotaan, että erilaisia mate­riaalivaihtoehtoja aiotaan ottaa tutkittavaksi.

”Valkoinen väri on kuitenkin tärkeä”, kiinteistöviraston projektinjohtaja Erja Erra sanoo.

Lopullisesti asiasta päättävät kaupungin poliitikot.

Tarina mustasta Finlandia-talosta alkaa tuntua epäuskottavalta. Vielä on yksi kivi kääntämättä. Alvar Aalto -sää­tiöstä vinkattiin, että vastaus voisi löytyä Finlandia-talon rakennustoimikunnan pöytäkirjoista.

Jutun täytyy olla valmis parin tunnin päästä, mutta kaupunginarkistosta löytyy neljä hyllymetriä Finlandia-talon rakentamiseen liittyviä papereita.

Hiki alkaa kerääntyä otsaryppyihin. Selvityksiä, urakkasopimuksia, pöytäkirjoja, lausuntoja... mutta sitten: Finlandia-talon rakennustoimikunnan pöytäkirjat. Parin kokouksen jälkeen tulee vastaan ensimmäinen maininta julkisivusta.

Siitä käy ilmi, että materiaaliksi on päätetty valita marmori jo joskus aiemmin. Ei mainintaa mustasta Finlandia-talosta.

Voi Alvar, minkä teit!

Finlandia-talon ­remontit

 Helsinki valmistelee jälleen Finlandia-talon remonttia. Se on tarkoitus toteuttaa 2020-luvulla.

 Edellinen laaja julkisivuremontti valmistui vuonna 1999.

 Finlandia-talon rakennusvaiheessa ei ymmärretty, että Carraran marmori ei kestä Suomen sääoloja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Finlandia-talo
  • Helsinki
  • Arkkitehtuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    2. 2

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    3. 3

      Mullistava löytö: ihmisiä eli Amerikassa yli satatuhatta vuotta luultua aikaisemmin

    4. 4

      Vihreiltä todellinen jättiyllätys: Sanna Vesikansa valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaispormestariksi

    5. 5

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    6. 6

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    7. 7

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    8. 8

      Ranskan Marine Le Penin peli ei ole pelattu – viisi syytä, miksi EU-lemmikki Macronin hymy voi vielä hyytyä

    9. 9

      Esikoisensa synnytyksen käynnistymistä odottava pariskunta Kätilöopistolla: ”Ollaan just siinä päädyssä, mikä on läpimätä”

    10. 10

      Kulttuurivastuun saavilla perussuomalaisilla ei ole kulttuuriohjelmaa – Suvivirren suojelu ja Guggenheimin vastustaminen suurimpia intohimoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    2. 2

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    3. 3

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    4. 4

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    5. 5

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    8. 8

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    9. 9

      Asumistukileikkuri rankaisee pääkaupunki­seudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    10. 10

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää