Kaupunki

Arabian kilpailija nököttää unohdettuna Espoossa – entisestä keramiikkatehtaasta toivotaan kylätaloa

Espoon Kera sai nimensä keramiikkatehtaasta. Aaltopellillä vuorattu rakennus on yhä olemassa, mutta sen tulevaisuus on epävarma.

Kilo. Espoon oma Teurastamo tai Kaapelitehdas? Tällaisia käyttötarkoituksia havitellaan vanhalle keramiikkatehtaalle, joka on antanut nimensä Keran alueelle ja asemalle. Toisaalta tehdas saattaa kadota, kun Kerasta tulee tuhansien ihmisten koti.

Viime vuonna Kera Oy:n entistä keramiikkatehdasta toivottiin valtuustoaloitteella säilytettäväksi ja asukkaiden käyttöön. Pari vuotta sitä ennen rakennukselle haettiin purkulupaa.

Parhaillaan nähtävänä oleva osayleiskaavaehdotus ei vielä ota kantaa siihen, suojellaanko rakennus vai ei. Tehtaan kohtalo ratkeaa lopullisesti vasta asemakaavavaiheessa.

Entisen keramiikkatehtaan rakennus näkyy rantaradan pohjoispuolella Karamalmin teollisuusalueella. Espoon kaupunginmuseon mielestä kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas maamerkki. Tätä voi olla vaikea uskoa, sillä rakennus on tällä haavaa päällystetty aaltopellillä ja saanut kylkeensä lisäsiiven.

Kotiseutuaktiivi ja espoolaispoliitikko Tony Hagerlundin (vihr) mielestä keramiikkatehtaan loiston päiviä voisi kun­nioittaa ja palauttaa mieliin, kun aluetta aletaan uudistaa.

”Se tuo karheutta, identiteettiä ja olisi siis myös investointi tukemaan juurtumista ja jopa yleistä onnellisuutta”, Hagerlund maalailee. Hänellä on toki keskivertoespoolaista syvempi side rakennukseen, sillä Hagerlundin isoisä oli tehtaalla töissä ja mummola sijaitsi Keran tehtaan alueella.

Hän haaveilee, että vanhasta tehtaasta kuorittaisiin rumat pellit ja siitä tehtäisiin toimintaa vilisevä kylätalo, jossa keramiikkatehtaan tuotantokin pääsisi esiin.

Tehtaan historia ulottuu vuoteen 1917, jolloin paikalle perustettiin Viherlaakson Kattotiili Oy. Seuraavien vuosikymmenten aikana tehtaassa valmistettiin paljon käyttöesineitä – kukkaruukkuja, kulhoja, kannuja ja maljakoita, ja myös taidekeramiikkaa. Raaka-aineena oli punasavi, jota nostettiin läheisiltä Nuijalan pelloilta.

Kera-nimen ottanut yhtiö sai sinnikkään hakemisen jälkeen rautatieseisakkeen vuonna 1946. Uusi, tiivis asuinalue nousisi juuri aseman ympärille.

Tehdas toi leivän parhaimmillaan sadalle työntekijälle. Siellä työskenteli tunnettuja keraamikkoja kuten Valentina Modig, Kerttu Suvanto, Eva Corander ja Viola Lindroth-Grönmark.

1940- ja 1950-luvuilla Keran maljakoissa oli paljon maalattuja kukkia ja muita kuvioita.

”Sodanjälkeinen aika oli sellaista, että ihmiset kaipasivat väriä ja kaunista ympärilleen”, tehtaan vaiheita selvittänyt Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää kertoo.

Museon kokoelmissa on noin 1 500 Keran keramiikkaesinettä Karjala-ruukuista seinätauluihin.

Sodan jälkeen alkoivat vaikeudet. Vuoden 1945 kesällä tehtaalla sattui tuhoisa tulipalo. Uudelleenrakentaminen kesti kolme vuotta, koska pulaa oli kaikesta materiaalista.

Kun Arabia laajeni, ulkomailta tuotiin halpaa keramiikkaa ja muoviakin alettiin käyttää astioiden valmistuksessa, yhtiön talous kärsi.

Kiitosta tuli, kun Artekillekin suunnitellut Marita Lybeck (1906–1990) oli Keran taiteellisena johtajana 1950-luvun puoli­välin jälkeen. Hän suunnitteli käytännöllistä, pinottavaa käyttökeramiikkaa ja käytti selkeitä värejä kuten mustaa, keltaista ja turkoosia.

Lybeckin tuotteet nostivat myyntiä, mutta eivät tarpeeksi, jotta yritys olisi selvinnyt. Keramiikkatehtaan toiminta loppui 41 vuoden jälkeen vuonna 1958.

Nyt talossa toimii muun muassa konevuokraamo. Rakennuksen omistaa perheyhtiö Algol, joka harjoittaa teollisuuden ja terveydenhuollon tuotteiden maahantuontia.

”Se olisi täysin kohtuuton ratkaisu, että mahdollisesta suojelusta tuleva velvoite jäisi vain omistajille. Jos kaupunki tai jokin muu toimija ottaisi vastuun siitä, että rakennus jää muistomerkiksi, niin sehän sopii”, Algolin toimitusjohtaja Alexander Bargum sanoo.

”Minun on vaikea nähdä sen rakennushistoriallista arvoa. Suhtautuminen omistajana on kuitenkin positiivinen, jos keksitään hyviä tapoja ja ideoita ja kohtuus siihen, kuka kantaa kustannukset”, Bargum sanoo.

On ehdotettu, että Espoo ostaisi rakennuksen, mutta kaupunki on säästökuurilla.

”Taloudelliset argumentit eivät ikinä puolla säilyttämistä, mutta jos Keraan voidaan rakentaa kodit 15 000 uudelle asukkaalle, niin kai on varaa säilyttää yksi alueen identiteetin ja historian kannalta tärkeä rakennus”, Tony Hagerlund sanoo.

Lähteenä on käytetty myös Pirkko Sillanpään artikkelia Kera Oy:sta Glorian Antiikki -lehden numerossa 6/1995.

Kerasta keskustellaan valtuustotalolla

 S-ryhmän logistiikkakeskuksen siirtyminen Espoosta Sipooseen merkitsee mittavaa mullistusta Kilossa sijaitsevan Keran juna-aseman ympäristöön. Kun ruokarekkojen ralli Kerassa hiljenee, vapautuu varastoilta tilaa uusille asunnoille.

 Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Turuntie, idässä Kuninkaisten ja Lansan asuinalueet, etelässä Turunväylä ja lännessä

Kehä II.

 Espoon kaupunki valmistelee parhaillaan Keran kaavoitusta siten, että osayleiskaava-alueelle voisi rakentaa asuntoja vähintään 14 000 asukkaalle.

 Osayleiskaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä, ja kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksia 8. maaliskuuta saakka. Keran osayleiskaavasta järjestetään tiedotustilaisuus 18. helmikuuta kello 18 Espoon valtuustotalossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rakentaminen
  • Teollisuus
  • astiat
  • Historia
  • Espoo
  • Kilo
  • Suur-Leppävaara

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    3. 3

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    4. 4

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    5. 5

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    6. 6

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    7. 7

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    8. 8

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    9. 9

      Suomalaistutkijat aikovat selvittää laittoman päihteen vaikutusta masentuneen aivoihin – eettinen lautakunta puoltaa, ja psykedeelikin on jo valmiina

    10. 10

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    4. 4

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    5. 5

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    6. 6

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    7. 7

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    8. 8

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    9. 9

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    10. 10

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää