Kaupunki

Helsingin syrjäisyys kiehtoi turisteja jo 1800-luvulla – ”Ihan kivannäköinen paikka, siellä ei vain ole mitään”

Helsingissä yöpyi ennätysmäärä turisteja viime vuonna. Kiinalaiset toivat eniten rahaa, venäläisiä oli vähemmän kuin ennen.

Kaivopuisto

Helsingissä yöpyi viime vuonna enemmän turisteja kuin koskaan ennen.

Vaikka venäläisten matkustus on viime vuosina hiipunut, kasvoi Helsingin hotelliyöpymisten määrä viime vuonna viisi prosenttia edellisvuodesta. Helsingissä oli vuonna 2015 yhteensä 3,5 miljoonaa hotelliyöpymistä.

Helsingin maine turvallisena ja luonnonläheisenä pikkukaupunkina näyttäisi nyt vetävän turisteja puoleensa. Kaupungin syrjäistä sijaintia ja pientä kokoa on yritetty kääntää eduksi jo yli sadan vuoden ajan. Helsingin tähtihetket turismin keskuksena olivat kuitenkin jo paljon aiemmin.

Eräs saksalainen kuvaili Helsinkiä 1800-luvulla näin: ”Schöne aussenseite und nichts dahinten”.

Vapaasti suomennettuna: ”ihan kivannäköinen paikka, siellä ei vain ole mitään”.

Helsingin ensimmäinen vilkas turismikausi alkoi jo 1830-luvulla. Valttikortteina olivat samat hokemat kuin tänä päivänä: luonnonläheisyys, meri ja puhtaus.

Helsingin kauppiaat alkoivat puuhata uudenaikaista kylpylälaitosta 1830-luvulla. Ullanlinnan kylpy- ja kaivolaitos avattiin Kaivopuistossa kesällä 1838. Siitä haluttiin eurooppalaisen muotivillityksen mukainen terveyslaitos. Vettä pidettiin tuohon aikaan tärkeänä hoitomuotona ja kylpylöissä nautittiin vettä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vesihoitojen uskottiin tepsivän moneen vaivaan. Samaan aikaan Venäjän tsaari Nikolai I alkoi rajoittaa aateliston liikkumista maasta pois.

Yhtäkkiä piskuinen Helsinki kuhisi ulkomaalaisia vieraita ja venäläistä hienostoa – kreivejä sekä paroneita juomassa vettä ja kylpemässä.

Helsingissä ei ollut varsinaisia terveyslähteitä omasta takaa, joten mineraalipitoinen vesi piti valmistaa keinotekoisesti.

Tämä tarkoitti hiilihapon ja erilaisten mausteiden lisäämistä juomaveteen, toisin sanoen kivennäisvettä.

Kylpylävieraiden päiväohjelmaa saneli ”kaivoveden” nauttiminen. Aamulla kuudelta oli ensimmäinen vesitankkaus. Tämän jälkeen piti liikkua reippaasti.

Kirjailija Zachris Topelius kuvailee tunnelmaa Kaivohuoneella aamun pikkutunteina vilkkaaksi.

”Naiset pikku viitoissaan ja krispiineissään, herrat hattu päässä ja keppi kädessä sisällä salongissa. Koko salonki lakkaamattomassa liikkeellä.”

Aamun ensimmäisen vesi­annoksen nauttimisen jälkeen siirryttiin kylpyihin tai merenrantaan rakennettuun uimalaan. Vedenjuontia ja kylpyjä rytmitettiin paitsi reippailulla myös viihdenumeroilla: vettä nautittiin musiikkiesitysten säestyksellä.

Kylpyläelämään kuului muitakin huvituksia: tansseja, konsertteja, pelejä ja runonlausuntaa. Lomalta etsittiin virkistystä, terveyttä sekä viihdettä.

Ullanlinnan kylpylä Kaivopuistossa oli monin tavoin aikaansa edellä, kuvailee kylpylähanketta tutkinut Päiviö Tommila.

Se oli pientä rahaa vastaan kaikkien saatavilla, sillä edullisimmat kylvyt eivät olleet kalliita. Lisäksi rantaan rakennettu uimapaikka oli kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Helsingissä ulkomaiset hoviherrat, säätyläiset sekä talonpoikaisväki kylpivät kaikki samoissa paljuissa.

Samoin Kaivohuoneen tanssiaisissa saattoivat porvarit tanssahdella aatelisneitien kera, palvelusväki upseerien kanssa. Se oli ennenkuulumatonta.

Poikkeuksellinen ajanjakso Helsingin historiassa päättyi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Vilkas kesäelämä päättyi Krimin sotaan ja sen jälkeen Helsingissä riehuneeseen koleraan.

Venäläinen ylhäisö oli tosin jättänyt Helsingin taakseen jo kauan ennen tätä. Helsinki oli heille Tommolan mukaan vain ohimenevä muotioikku. Turistit eivät enää palanneet koleran jälkeen. Vaikka Helsinkiä pidettiin kauniina ja luonnonläheisenä, se ei vetänyt vertoja Keski-Euroopalle.

Helsingillä ei ollut pitkiä hiekkarantoja ja ikävä totuus oli, että pohjoinen kesä saattoi olla lyhyt ja arvaamattoman kylmä. Ullanlinnan kylpylä autioitui hiljalleen ja tuhoutui lopullisesti Helsingin pommituksissa vuonna 1944.

Turismi nosti päätään seuraavan kerran vasta 1930-luvulla. Suomea oltiin ryhdytty jo aiemmin mainostamaan lauseella ”off the beaten track”, kuvailee Come to Finlandin kirja Suomen matkailumainoksien historiasta.

Mitä maailman metropoleihin tottuneet turistit mahtoivat ajatella 1930-luvun Helsingistä? Hufvudstadsbladetin kirjoitus erään höyrylaivaristeilijän vierailusta vuodelta 1935 kuvaa matkustajien odotuksia.

Eräs matkaaja ihmettelee miksi kaupungissa on niin hiljaista. Toinen kiittelee ”kerjäläisten, irtolaisten” ja ”rihkamakauppiaiden” puuttumista. Yksi turisti ihastelee viskin hintaa ja lopuksi eräs amerikkalainen pyytää saada tavata Paavo Nurmen tai säveltäjä Sibeliuksen.

Aikajana: Turismi Helsingissä kautta aikojen

1834 Ullanlinnan kylpylä avataan.

1837 Höyrylaivayhteys Helsingin, Pietarin ja Tukholman välillä aloittaa liikennöinnin.

1840 Helsingin sanotaan kihisevän sekä venäläisiä että muunmaalaisia turisteja. Kylpylä elää kukoistuskauttaan. Moni helsinkiläinen vuokraa kaupunkikotinsa turisteille lisätulojen toivossa ja muuttaa kesäksi kesähuvilaan maaseudulle.

1853–1856 Krimin sota ja koleran pelko ajavat turistit pois. Sodan päätyttyä helsinkiläisetkään eivät enää innostu vesihoidoista vaan pakenevat maaseudulle kesäaikaan. Helsingin vilkas kesäelämä on menneisyyttä.

1862 Rautatieyhteys tuo suomalaisia turisteja maaseudulta Helsinkiin. Helsinkiläisten matkat maaseudulle alkavat. Suosittuja kohteita ovat Lappi, Punkaharju ja Imatran koski.

1914–1917 Ensimmäinen maailmansota houkuttelee turisteja turvalliseen ja syrjäiseen Helsinkiin. Kulosaareen ja Kauniaisiin rakennetaan hotellit.

1920 Suomalainen vuosiloma syntyy. Tämä mahdollistaa työväestön lomamatkat.

1930–1950 Höyrylaivaliikenne yleistyy ja tuo Helsinkiin ensimmäiset risteilymatkustajat. Helsingissä varaudutaan olympialaisiin. Vuoden 1952 Olympialaiset tuovat ennennäkemättömän määrän ulkomaalaisia kaupunkiin. Aktiivilomailun aikakausi, matkailija toteuttaa unelmaa reippaasta ja urheilullisesta kansalaisesta.

1950–1960 Suihkumatkustajakoneet, kuten Boeng 707, mullistavat matkailun. Samaan aikaan idänmatkailu kasvaa: Suomi on ainoita maita, mihin neuvostokansalaiset pääsevät. Myös suomalaisten matkat itään ovat suosittuja.

1965 Säännöllinen matkustajalaivaliikenne Tallinnan ja Helsingin välillä alkaa.

1969 Lennot Helsingin ja New Yorkin välillä alkavat. Muutamaa vuotta myöhemmin rakennetaan Hesperian puiston viereen jättimäiset hotellirakennukset Hesperia ja Inter Continental.

1980 Matkailu keskittyy yhä enemmän lentoliikenteen ympärille ja pakettimatkat tulevat myös alemman keskiluokan ulottuville.

1990 Helsingistä tulee tärkeä pysähdyspaikka suurille risteilyaluksille, mikä moninkertaistaa turistimäärät Helsingissä.

2000 Helsinki alkaa markkinoida itseään maailmalla ruokamatkailijoiden, nuorten ja seksuaalivähemmistöjen matkakohteena. Aktiivilomat yleistyvät, matkalta haetaan yhä enemmän äärikokemuksia: täydellisiä luontokokemuksia, eksoottista ruokaa, kauneutta, rauhaa tai terveyttä.

2015 Helsingissä yöpyy enemmän turisteja kuin koskaan aiemmin. Ensimmäistä kertaa kiinalaiset jättävät kaupunkiin venäläisiä enemmän rahaa. Hotelliyöpymisten määrä nousee 3,5 miljoonaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Matkailu
  • Historia
  • Helsinki
  • Turismi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      IL: Laboratoriohoitaja kertoo videolla kohtelevansa maahanmuuttajia kaltoin – laboratorion johtaja HS:lle: ”Olemme ryhtyneet toimenpiteisiin”

    2. 2

      Miss Helsinki -kisoissa vedettiin alkuperäiskansojen asut päälle, järjestäjien mukaan kyse on ”fantasiapäähineistä” – saamelaisnuoret: ”Täysin absurdi väite”

    3. 3

      Tulli teki rikosilmoituksen entisestä turvallisuuspäälliköstään – epäily: 900 tuntia perusteettomia poissaoloja

    4. 4

      Bussi ja raitiovaunu törmäsivat Helsingin Kampissa

    5. 5

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    6. 6

      Pikkuruinen kustantamo onnistui myymään suomalaisille viikossa noin 20 000 kirjaa – koska ei polttanutkaan niitä: ”Taloudellisesti tässä ei ole mitään järkeä”

    7. 7

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    8. 8

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    9. 9

      Pettyneet äänestäjät nostivat valtaan räyhääjän, joka haluaa keskustella holokaustista – Saksa ei ole normaali maa, ja siksi äärioikeiston esiinmarssi on erityisen huolestuttavaa

    10. 10

      Donald Trump ei luovuta – presidentti vaatii nyt amerikkalaiseen jalkapalloon sääntöä, joka kieltäisi polvistumisen kansallislaulun ajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    3. 3

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    4. 4

      Trump kysyi, mitä Ruotsissa tapahtui eilen illalla – nyt joukko maan parhaita valokuvaajia vastaa

    5. 5

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    6. 6

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    7. 7

      Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika, jonka syytä ei tiedä kukaan – koeajoa varten on tehty ”purkkaviritys”, aloitus voi viivästyä viikkoja

    8. 8

      Vanhanpiian vero poistui vuonna 1975, mutta sinkkuja sorretaan yhä yhteiskunnassa – ”Maksoin yhden hengen lisää matkasta, mutta jouduin silti jakamaan huoneen”

    9. 9

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    10. 10

      Autoilijoiden törttöily käy yhä villimmäksi Töölössä – video näyttää, miten auto toisensa perään koukkaa kiveyksen yli pyöräilijöiden sekaan pyörätielle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    6. 6

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    11. Näytä lisää