Kaupunki

Peruskallio murskaksi – Uudeltamaalta louhitaan eduskuntatalon verran kiveä viikossa

Helsingin seudulla suunnitellaan useita uusia ja kiisteltyjä louhoksia asutuksen kylkeen

Avolouhos naapuriin Helsingin seudulla? Näin voi käydä, sillä Uudellamaalla on vireillä lukuisia louhoshankkeita.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) tiedossa oli maaliskuun lopussa kaikkiaan 12 maa-aineslain mukaista louhoshanketta. Louhosta sovitellaan muun muassa Helsingin Östersundomiin sekä Vantaalle, Espooseen, Sipooseen, Porvooseen ja Kirkkonummelle.

Kirkkonummella Kantatie 51:n tuntumassa Vuohimäen lähellä asuva Reetta Hyvärinen vastustaa muutaman sadan metrin päähän suunniteltuja louhoksia. Alueella on jo aiemmin louhittu jonkin verran, mutta uudet hankkeet ovat moninkertaisia kooltaan.

Louhoksen lähellä asuvien elämään räjäytykset ja murskaus tuovat harmillisia piirteitä.

”Lähinnä tietenkin melu, tärinä ja pöly pelottavat”, Hyvärinen sanoo. ”Pihalla ei voi viettää aikaa sillä tavalla kuin normaalisti.”

Kirkkonummen ympäristölautakunta ottaa kantaa Destian, Lemminkäisen ja Göran Hagelberg Oy:n hakemuksiin 12. huhtikuuta.

Helsingin seudun kunnissa voi olla vireillä lisääkin louhoshankkeita, joista ei ole vielä pyydetty lausuntoa ely-keskukselta. Louhosprosessit ovat lähes poikkeuksetta pitkiä ja riitaisia.

Pääkaupunkiseudun ja koko Uudenmaan kallioperästä lohkaistaan vuosittain pois miljoonien kuutiometrien edestä kiviainesta. Jos huomioidaan vain varta vasten maa-ainesten ottoa varten perustetut louhokset, olisi esimerkiksi toissa vuonna irrotetulla kalliolla täyttänyt Eduskuntatalon kerran viikossa eli kaikkiaan noin 52 kertaa.

Eduskuntatalon tilavuus on hieman alle 108 000 kuutiometriä. Uudenmaan ely-keskuksen tuoreimman vuotta 2014 käsittelevän tilaston mukaan kalliokiviaineksia louhittiin 5,6 miljoonaa kiintokuutiometriä.

Kiintokuutiometrillä tarkoitetaan kuutiometriä, joka on täytetty ääriään myöten yhtenäisellä kimpaleella mitattavaa ainesta – tässä tapauksessa siis kalliota.

Uudenmaan ely-keskuksen tilastojen mukaan luvallisilta louhoksilta ja kaivannoilta nostettiin kokonaisuudessaan 10,7 miljoonaa kiintokuutiometriä maa-ainesta. Kokonaispotissa on kallion lisäksi myös muun muassa soraa, hiekkaa, savea ja liejua.

Louhosten lisäksi kalliota louhitaan isojen rakennusprojektien yhteydessä. Ely-keskuksen arvion mukaan runsas kolmannes kaikesta Uudellamaalla käytetystä kalliokiviaineksesta syntyy työmailla – esimerkiksi Kalasatamaan rakennettavan Redi-kauppakeskuksen pysäköintilaitoksen tieltä louhitaan rakennusyhtiö SRV:n mukaan 215 000 kiintokuutiota kiveä.

Minne kiviaines sitten päätyy Uudenmaan kymmeniltä montuilta?

”Suurimmassa osassa ottamoista tehdään murskattua, rakennustöissä käytettävää kiviainesta”, kertoo Eija Ehrukainen. Hän toimii ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasioista vastaavana johtajana maanrakennusyritysten edunvalvontajärjestö Infra ry:ssä.

Pieni osa Uuttamaata päätyy myös ulkomaille.

”Suomi vie jonkin verran kiviainesta Viroon. Ihan sen vuoksi, että maaperä on siellä pehmeää, eli siellä ei ole kalliokiviainesta”, Ehrukainen sanoo.

”Vienti on kyllä todella vähäistä.”

Uusmaalaista kalliota on lähtenyt esimerkiksi Inkoosta rautatien pohjaksi Suomenlahden eteläpuolelle.

Rakennustöissä ja muun muassa betonin valmistuksessa käytettävää kiviainesta ei Ehrukaisen mukaan ole kannattavaa kuljetella pitkiä matkoja.

”Se lisäisi rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Ei kenelläkään olisi varaa ostaa sellaista”, Ehrukainen sanoo.

Inkoon satama on kätevän matkan päässä esimerkiksi Kirkkonummelta. Reetta Hyvärinen kävelee kotinsa lähellä avautuvalla hiljentyneellä louhoksella katsellen ankeaa kivierämaata.

”En haluaisi ajatella pelkkää asukkaan näkökulmaa. Näillä alueilla ihmiset ulkoilevat, ja täällä on lähellä monia merkittäviä luontoarvoja.”

Hyväristä harmittaa, että louhoshankkeet ovat usein vuosien, jopa vuosikymmenien prosesseja, jotka etenevät osina. Kansalaisten ja jopa luottamusmiesten on vaikea saada kokonaiskuvaa esimerkiksi lupatilanteesta.

Alan yritykset perustelevat kuljetuskustannusten kurissa pitämisellä sitäkin, miksi louhoksia tarvitsee perustaa myös lähelle kaupunkiasutusta. Eija Ehrukaisen mukaan yksin pääkaupunkiseutu nielee vuosittain noin 6,8 miljoonan kiintokuution verran kiviainesta. Ei pelkästään rakennusten rakentamiseen, vaan myös muun muassa tietyömaille, infrarakentamiseen ja liukkaudentorjuntaan talvella.

”Minkään alueen ympäristöhaitat eivät saa muodostua naapurustolle kohtuuttomiksi, siksikin siis tarvitaan useita alueita”, Ehrukainen toteaa.

Täysin päinvastainen tulkinta on Nurmijärven rajan tuntumassa Vantaalla asuvilla ihmisillä, joiden kotien kupeeseen Riipilän metsään pyrkii sitkeästi Lemminkäinen Infran avolouhos. Asukkaat ovat taistelleet louhosta vastaan jo kahdeksan vuotta, ja heidän selvitystensä mukaan pelkästään viidellä suurella, jo olemassa olevalla ottoalueella pystyisi kattamaan järkevästi koko pääkaupunkiseudun kiviainestarpeen.

”Jo toimivien louhosten varannot riittävät sadaksi vuodeksi”, sanoo alueyhdistysten edustaja Niina Ihalainen.

Alueyhdistysten asiantuntijaryhmän mukaan Riipilän metsän louhoshanke on monelta osin pielessä ja Lemminkäisen teetättämät valmistelupaperit virheellisiä.

”On vakava epäkohta, että suuria asioita ratkaisevilla päättäjillä ei ole auditoitua faktatietoa asioista, joista he päättävät”, Ihalainen toteaa.

”Hanke on kaavoituksen vastainen ja täysin sopimattomalla paikalla. Alue on maakunnallista viherväylää.”

Useat muutkin louhosprojektit ovat poikineet meheviä riitoja, joita on ruodittu korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) asti.

”Kun maa-aineslupa saa lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden kautta, niin seuraava vääntö käydään murskausluvasta – ja sekin saattaa käydä hallinto-oikeuden kautta. Yva-menettelyt eli ympäristövaikutusten arviointi riitautetaan yleensä jo maa-aineslupavaiheessa”, listaa hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ely-keskuksesta.

”Nämä ovat rasittavia prosesseja niin asukkaille, toiminnanharjoittajille kuin viranomaisillekin”, hän jatkaa.

Riitatilanteita pääsee Kinnusen mukaan syntymään muun muassa sen vuoksi, että suurimmasta osasta Uuttamaata ei ole olemassa kaavoitusta, jossa kiviainesten ottoa ohjattaisiin yksityiskohtaisesti ja yksiselitteisesti. Itse louhoksen lisäksi myös sen pyörittämiseen tarvittava vilkas raskas liikenne kirvoittaa vastustusta.

Vähintään 300 metriä asutuksesta

 Valtioneuvoston asetuksen mukaan kivenlouhimoa tai -murskaamoa ei saa perustaa alle 400 metrin päähän melulle ja pölylle alttiista kohteista, kuten päiväkodista tai sairaalasta.

 Muussa tapauksessa avolouhoksen etäisyys tulee olla vähintään 300 metriä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta.

 Jos murskaamo on alle 500 metrin päässä muista rakennuksista, on pölyn joutumista ympäristöön estettävä esimerkiksi kastelemalla varastokasoja.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Rakentaminen
  • Pääkaupunkiseutu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    2. 2

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    3. 3

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    4. 4

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    5. 5

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Ymmärrän, miksi presidentti Trumpia ketuttaa

    8. 8

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    9. 9

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    10. 10

      Suomi sallii hyönteisten kasvattamisen ja myymisen ruoaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    6. 6

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    7. 7

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää