Kaupunki

Kannattiko Espoon myydä sähköyhtiönsä? Rahat eivät pelasta säästöiltä, ja yksi rahasto kuluu loppuun tänä vuonna

Ari Konttas: Vaikka purkaisimme koko rahaston, se ei pelastaisi meitä.

Muistatko vielä, kun Espoon kaupunki myi oman sähköyhtiönsä ja kehui sijoittavansa myyntivoitot niin, että kaupungin syliin putoaa tuottoa vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kuinka kävikään?

Ei käynyt ihan niin. Ensimmäinen sähköyhtiön tuhkista perustettu rahasto kuluu loppuun tänä vuonna, aivan kuten oli tarkoitettukin. Toinen rahasto, se isompi, luovuttaa vuosittain noin 15 miljoonaa euroa kaupungin palveluihin, mikäli osakemarkkinoilla pyyhkii hyvin.

Tätä peruspalveluiden ja maanhankinnan investointien rahastoa käytetään maltillisesti, kertoo rahoitusjohtaja Ari Konttas (kok). ”Muuten koko rahasto kuivuu kokoon kuin pyy maailmanlopun edellä.”

Rahasto on kaupungin muhkein, arvoltaan vuoden 2015 lopussa 539 miljoonaa euroa. Voittoa se tekee vaihtelevasti, sillä rahastojen tapaan se on markkinoiden armoilla.

Viime vuonna rahastoon kertyi lisää rahaa noin 26,7 miljoonaa euroa. Joinain vuosina rahaston tuotto on jäänyt pakkasen puolelle, toisina vuosina se on tuottanut paremmin. Kymmenen vuoden aikana rahasto on tuottanut yli 175 miljoonaa euroa.

”Siitä vajaa puolet muodostuu inflaatiosta”, Konttas sanoo. Tämä tarkoittaa, että rahan arvon heikkeneminen syö osan voitoista.

”Suuremmalla riskillä rahastosta saisi tietysti suuremman tuoton. Ottaen huomioon tämän rahaston reunaehdot, voi sitä pitää ihan ok-tuottona”, Konttas arvioi. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole rahastoilla turvattavissa, Konttas muistuttaa.

”Ei voi odottaa, että tulee huikeita tuottoja. On yhä vaikeampaa löytää vähäriskisiä kohteita hyvällä tuotolla.”

Konttaksen mukaan Espoon on syytä rauhassa odottaa ja kerryttää rahaston pääomaa.

”Tietenkin haluamme, että sen reaaliarvo säilyy. Ei siinä jää paljon tuloutettavaa, se tuottaa lähinnä inflaation verran, vähän yli”, Konttas sanoo. Siksi hän ei pidä rahastoa ratkaisuna Espoon talousvaikeuksiin.

”Vaikka purkaisimme koko rahaston, ei se pelastaisi meitä. Menoja on karsittava.”

Ensi vuonna kaupungin palveluihin ja rakentamiseen napataan rahastosta sama summa kuin muinakin vuosina, kertoo Espoon taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen. ”Tämä on suunnilleen se summa, mitä on ajateltu, että rahasto tuottaa vuodessa. Tarkoitus on käyttää pelkästään tuottoja, ei itse pääomaa.”

Alun perin kaupunki laittoi rahaston pohjaksi sähköyhtiön osakemyynnistä saamansa 363,9 miljoonan euron hinnan, mikä vastaa nykyrahassa 426,7 miljoonaa euroa.

Kaupunki saa siis rahastostaan 15 miljoonaa euroa joka vuosi. Onko se paljon vai vähän?

Riippuu näkökulmasta. Jos sitä vertaa Helsingin kaupungin omasta sähköyhtiöstään lihavimpina vuosina tulouttamiin satoihin miljooniin euroihin, on se heikonlainen tulos.

Jos summaa taas vertaa siihen, että ensi vuonna Espoon kaupunki ei käyttäisi rahastosta senttiäkään palveluihin, näyttää 15 miljoonaa jo houkuttelevalta.

Espoon valtuusto hyväksyi maaliskuussa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman yhteydessä rahastoja koskevan toivomusponnen, missä edellytetään, että rahastojen tuottoa ja vähittäistä purkamista tarkastellaan osana investointien rahoitusta.

Espoon velkataakka kasvaa ensi vuonna yli 700 miljoonaan euroon, sillä länsimetron ja sitä ympäröivien alueiden rakentaminen syö rahaa.

Konttas keskittyisi nyt talouden tasapainottamiseen, mutta osa poliitikoista on toista mieltä. Tiukan taloustilanteen edessä näyttä väistämättömältä, että rahastojen asema tulee nousemaan kesäkuun kehysneuvotteluissa esille.

Tausta: Surullisenkuuluisa osakekauppa

18 vuotta on jo vierähtänyt siitä kun Espoo myi oman sähköyhtiönsä. Surullisenkuuluisa kauppa sisälsi kaikki hyvän draaman ainekset: juonittelua, salaisia asiakirjoja ja paljon rahaa.

Kaikki alkoi 1990-luvulla, jolloin Espoo halusi sähköyhtiönsä listautuvan pörssiin. Se oli tuolloin kuntien keskuudessa eräänlainen muoti-ilmiö. Kaupunki myi pienen osan yhtiöstä E.ON-sähköyhtiölle.

Espoon sähköyhtiö herätti sähköyhtiö Fortumin mielenkiinnon ja se osti hieman alle kolmanneksen Espoon yhtiön osakkeista.

Espoolaiset poliitikot ja virkamiehet eivät kuitenkaan halunneet kaupunkilaisten sähköntuottajaksi Fortumia, sillä sen pelättiin nostavan sähkön hintaa. E.ON vahvisti asemiaan Espoon Sähkön omistajana hankkimalla osake-enemmistön. Yhtiö oli jo sopinut Fortumin kanssa Espoon Sähkön myymisestä Fortumille, mutta tätä asiaa ei kerrottu Espoon edustajille.

Pian Espoo huomasi joutuneensa höynäytettäväksi ja pahaan pakkorakoon: Sen oli joko ryhdyttävä Fortumin kumppaniksi yhteisessä sähköyhtiössä tai myytävä omat osakkeensa Fortumille. Espoon valtuusto päätti 16.1.2006 myydä loputkin osakkeistaan Fortumille, sillä se arvioi yhtiön tarjoaman kauppahinnan, 68 euroa osakkeelta, olevan erinomainen.

Kaupunkia myynti koskettaa edelleen tänä päivänä, sillä rahasto on ajoittain jäänyt kauas niistä tuotoista, mitä sille povattiin. Rahastojen piti tuottaa hyvin varovaisellakin arviolla tuoda keskimäärin 20–25 miljoonaa euroa vuodessa peruspalveluiden hoitamiseen. Todelliset tuotot jäivät useimpina vuosina kauas tästä. Hyvinä vuosina kuten viime vuonna odotettuun tulokseen on päästy.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Espoo
  • Sähkö
  • Fortum
  • Politiikka
  • Energiapolitiikka
  • Talous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    2. 2

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    3. 3

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    4. 4

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    5. 5

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    6. 6

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    7. 7

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    8. 8

      Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja yli sata loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    9. 9

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    10. 10

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    5. 5

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    8. 8

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    11. Näytä lisää