Kaupunki

Satu ja Pasi ovat 16-vuotiaan irakilaisen kummiperhe – ensimmäiset suomen kielen sanat opittiin Legojen avulla

Viime vuonna Suomeen saapui 3 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Satu ja Pasi ovat yhden heistä kummeja.

Ensin yhteisiä sanoja oli vain yksi – moi.

16-vuotias poika oli kotoisin Irakista, kummiperhe Helsingistä. Ensimmäisellä keskusteltiin tulkin avulla, sitten juteltiin Googlen kääntäjän kautta. Lopulta apuun otettiin lelut: sinnikäs 16-vuotias opetteli yksinkertaisia sanoja taaperoille tarkoitetuista kuvasanakirjoista. Legojen avulla hän oppi eläinten nimiä ja värejä.

Kuulostaa työläältä, mutta itse asiassa ei se ollut, kertoo kummiperheen äiti Satu.

Hän muistelee miehensä Pasin kanssa ensitapaamistaan pojan kanssa valoisassa keittiössä ruokapöydän äärellä. Kaikkia jännitti – tietenkin – mutta heti oli selvää, että hyvä tästä tulee.

”Hän oppi suomea todella nopeasti. Nyt hän ymmärtää lähes kaiken, mitä perhe keskenään puhuu”, Satu sanoo.

Se helpottaa arkea – ja arki on juuri sitä, mitä kummiperheiltä toivotaan.

Helsinkiläiset Satu ja Pasi toimivat kummivanhempina yksin Suomeen saapuneelle turvapaikanhakijapojalle. He esiintyvät jutussa pelkillä etunimillään, koska pitävät aihetta leimahdusherkkänä. Samasta syystä kummipojan nimeä ei mainita jutussa. Vuonna 2015 Suomeen saapui noin 3 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa.

Satu ja Pasi poikineen ovat olleet kummeja nyt puoli vuotta. Poika asuu vastaanottokeskuksessa ja tapaa kummejaan joka toinen viikko. Hän tulee hyvin toimeen myös pariskunnan kahden oman lapsen kanssa. Kummipoika leikkii pikkupoikien kanssa niin kuin kuka tahansa 16-vuotias viisivuotiaiden kanssa leikkii.

”Meidän pikkuiset ovatkin sanoneet, että hän on yksi meistä pojista”, Satu kertoo.

Helsingin Diakonissalaitos järjestää kummiperhetoimintaa yksin maahan tulleille turvapaikanhakijalapsille. Tällä hetkellä Helsingissä on kymmenen kummiperhettä, ja noin 30 uutta perhettä on valmennuksen eri vaiheissa.

”Kaikki on toki suhteellista, mutta mielestäni toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Tietenkin toivomme, että perheitä lähtisi enemmänkin mukaan”, kertoo Diakonissalaitoksen projektipäällikkö Laura Lempinen.

Satu ja Pasi ovat olleet mukana kummiperhetoiminnassa viime lokakuusta lähtien. Tänä keväänä toimintaan järjestetään vielä yksi valmennus. Sitä seuraava valmennus alkaa syksyllä.

”Olen aina ollut sitä mieltä, että muita on autettava. Kun olin Punaisella Ristillä töissä reilu kymmenen vuotta sitten, ajatus siitä jotenkin konkretisoitui. Kynnys auttaa ei ole suuri, ensimmäinen askel on omasta päästä kiinni”, Satu kertoo.

Parin omat pojat ovat kaksi- ja viisivuotiaita. Sadulle ja Pasille oli selvää, että rakkautta ja resursseja riittäisi vielä kolmannellekin. Aluksi he ajattelivat ryhtyvänsä tukiperheeksi suomalaislapselle. Sitten alkoi pakolaiskriisi.

”Menetin yöuneni viikoksi, kun mietin kaikkia niitä apua tarvitsevia lapsia”, Satu muistelee.

Perhe päätti auttaa.

Ystävä oli töissä pakolaispoikien parissa. Kuullessaan perheen ajatuksista hän tiesi heti, kuka heille sopisi kummilapseksi. Satu ja Pasi sanovat, että ilmassa oli jotain kohtalonomaista.

Kaikki klikkasi heti alusta alkaen, vaikka yhteisiä sanoja oli vain se yksi.

Jos haluaa kummiksi, ensin pitää käydä Diakonissalaitoksen koulutus. Itse valmennus kestää vain yhden illan, mutta sopivan perheen ja pojan yhdistäminen voi viedä aikansa. Molempien osapuolten toiveita kuunnellaan valintaa tehdessä.

”Nuori voi esimerkiksi toivoa, että kummiperheessä olisi hänen kanssaan samanikäisiä lapsia”, Lempinen kertoo.

Tällä hetkellä kaikki lapset ovat poikia, ja ikähaarukka on kolmestatoista seitsemääntoista vuoteen. He ovat tulleet muun muassa Afganistanista, Irakista, Iranista ja Somaliasta. Osa puhuu englantia, osa ei. Tarvittaessa käytetään tulkkia ja elekieltä – tai sitä Googlea.

Kaikki nuoret käyvät koulua. He opiskelevat pääasiassa suomen kieltä.

Nykyisin Sadun ja Pasin perheen kummipoika pärjää arkikielen kanssa hyvin. Keittiössä ei aina tarvitse edes puhua. Perhe on kokannut irakilaista ruokaa mutta tarjonnut kummipojalle myös suomalaista sapuskaa. Eksoottisimmat suomiherkut odottavat vielä vuoroaan.

”Mutta esimerkiksi kana ja riisi on ruoka, josta kaikki tykkäävät”, Satu kertoo.

Kummiperheille vaatimuksia ei ole montaa. Yksi on ehdoton: rikosrekisteriä ei saa olla. Sen lisäksi toiminta vaatii sitoutumista koko perheeltä.

Diakonissalaitoksen Lempinen kertoo saaneensa kyselyitä lapsettomilta pareilta ja sateenkaariperheiltä. He ovat kysyneet, että kelpaavatko kummiperheiksi. Kyllä kelpaavat, Lempinen sanoo. Mikä tahansa tavallinen perhe käy.

”Kummiperheiden toiminnan ei tarvitse olla mitään ihmeellistä”, Lempinen muistuttaa. Tärkeintä on päästää lapsi osaksi normaalia arkea.

Sadulla ja Pasilla se menee juuri niin. Perhe käy museoissa ja Linnanmäellä. Kummipoika tulee mukaan, jos on paikalla.

”Jos olemme sopineet brunssin ystävien kanssa päivälle, jona näemme kummipoikaamme, silloin ilmoitamme, että meitä tulee tällä kertaa viisi”, Pasi sanoo.

”Meille on muodostunut todella kiinteä ja läheinen suhde. Poika on ollut onnellinen päästessään osaksi meidän arkea, ja me olemme onnellisia, kun saamme jakaa sen hänen kanssaan”, Satu jatkaa.

Kummiperhetoiminnan alussa suositellaan, että kummiperhe ja nuori tapaisivat noin kerran viikossa ainakin kuukauden ajan. Viikoittain tapaaminen voi jatkua pidempäänkin. ”Näin pyritään luomaan mahdollisimman tiivis suhde perheen ja nuoren välille”, Lempinen sanoo.

Alun jälkeenkin tapaamisia on hyvä olla ainakin kahdesti kuussa. Ensimmäisen kuukauden jälkeen nuori voi jäädä myös yökylään kummiperheensä luo, jos molemmat osapuolet ovat asiasta samaa mieltä.

Sadun ja Pasinkin kummipoika on välillä viettänyt viikonloppuja perheen kotona. Kummiperheenä olo ei ole pitänyt sisällään yllätyksiä, Satu sanoo.

Paitsi ehkä yhden.

”Suurin yllätys on varmaan ollut se, kuinka äkkiä poikaan kiintyi.”

90 000 alaikäistä haki turvapaikkaa EU-maista

 Viime vuonna lähes 90 000 alaikäistä haki turvapaikkaa Euroopan unionin jäsenmaista, kertoo Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin tilasto.

 Suuri osa ilman vanhempia saapuneista on teini-ikäisiä.

 Valtaosa ilman vanhempia matkustaneista lapsista oli poikia.

 Viime vuonna EU-maihin jätettiin 1,26 miljoonaa turvapaikkahakemusta. Määrä oli kaksinkertainen vuoteen 2014 verrattuna. Ilman vanhempia tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä nelinkertaistui.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Turvapaikanhakijat
  • vapaaehtoistyö
  • Nuoret

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    4. 4

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    5. 5

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    6. 6

      Jopa 13 tonnia vetyperoksidia valunut maahan junan säiliövaunusta Kouvolassa

    7. 7

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    8. 8

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      Melania Trump puhui YK:ssa nettikiusaamista vastaan – riko vaikka miehesi puhelin, vastasi internet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää