Kaupunki

Pienasuntobuumi kiihtyy – katso videolta, miltä näyttää vajaan 100 000 euron muunneltavassa pikkuyksiössä

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos pelkää, että yksiöitä rakennetaan liikaa.

Kaupungistuminen ja asuntojen hintojen nousu tuovat markkinoille entistä enemmän pienasuntoja. Asuntosijoitusyhtiö Sato esitteli viime kesänä 15 neliön miniyksiönsä, arkkitehtiopiskelija Olli Enteen yksiön kokoinen omakotitalo nousi julkisuuteen jo pari vuotta sitten ja keskiviikkona rakennusyhtiö YIT julkisti oman vastauksensa asuntopulan lievittämiseen.

YIT:n Smartti-asunnoksi nimeämistä asunnoista pienimmät ovat 24 neliöisiä. Rakennusyhtiön mukaan todellista tilaa on kuitenkin enemmän kuin neliöt antavat olettaa. Kaikki se, mikä vanhoissa asunnoissa kuluu tehottomiin pohjaratkaisuihin ja paksuihin seiniin, on nyt karsittu pois, YIT julistaa.

”Lähdimme liikkeelle siitä, että kiinteitä väliseiniä ei tule ollenkaan. Tiloja jaetaan esimerkiksi kaapeilla ja liukuovilla”, YIT:n asumisen konsepteista vastaava johtaja Marko Oinas sanoo.

Lisätilaa haetaan myös liikkuvista kalusteista. Keittiön pöydän saa YIT:n uusissa asunnoissa nostettua seinää vasten ja suihkukaapin virkaa toimittaa liikuteltava seinä.

YIT:n uusia asuntoja on tulossa pääkaupunkiseudulla aluksi Vantaan Hakunilaan ja Kirkkonummelle. Muualle Suomeen niitä rakennetaan yksiön, kaksion ja kolmion kokoisina esimerkiksi Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään, Kuopioon ja Lahteen. Helsinkiin pienasuntoja ei ole valmisteilla, koska kaupunki vaatii, että puolen rakennettavista asunnoista pitää olla kahden makuuhuoneen perheasuntoja. Tällaisia taloja YIT ei halua liiketoiminnallisista syistä tehdä.

YIT:n mukaan Smartti-asunnot vastaavat nimenomaan pienten kohtuuhintaisten asuntojen pulaan. Smartteja rakennetaan myös kolmioina, mutta kaksi kolmasosaa ensi vaiheessa rakennettavista asunnoista on yksiöitä ja kaksioita.

Mutta eivät uudet pienasunnotkaan ihan ilmaisia ole. 24 neliön yksiö maksaa Vantaan Hakunilassa vuokratontilla 99 000 euroa, siis 4 000 euroa neliöltä.

Helsinkiläisten asumisväljyys kasvoi vuosikymmenten ajan. Kun vuonna 1960 helsinkiläisellä oli käytössään keskimäärin 17 neliötä, vuonna 2005 tilaa oli jo 34 neliötä. Nyt kasvu näyttää kuitenkin Helsingin tietokeskuksen tilastojen mukaan pysähtyneen. Vuonna 2014 helsinkiläisellä oli käytössään keskimäärin 33,9 neliötä.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos pelkää, että hyvin pieniä yksiöitä rakennetaan nyt liikaa.

”Pienten asuntojen sijaan Helsingissä oli todellisuudessa tarvetta pienille kolmioille”, Lindroos sanoo.

Lindroosin mukaan kolmioiden rakentaminen piristäisi asuntojen kiertoa.

”Silloin jo nyt olemassa olevat pienet asunnot vapautuisivat niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat”, Lindroos sanoo.

Hän pelkää, että rakennusyhtiöiden strategia synnyttää ongelmia. Kaupunkien palvelujärjestelmät, kuten koulut ja terveydenhuolto, on rakennettu luottaen siihen, että ihmiset asuvat pitkään hankkimissaan asunnoissa. Erittäin pienet asunnot taas lisäävät lyhytaikaista asumista.

”Hinnat ovat nyt korkealla ja pienissä asunnoissa on paras tuotto, joten niitä rakennetaan paljon. Erilaiset kehitysprojektit ovat asia erikseen, mutta useimmiten alle 30 neliön asunnot ovat oikeasti toimimattomia”, Lindroos sanoo.

Pienasuntobuumin syntymiseen on vaikuttanut myös rakennusalan toimijoiden vahva usko kaupungistumisen ja urbaanin elämäntavan suosion kasvuun. Aiheesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua.

Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen viittasi HS:n toukokuun alussa julkaisemassa jutussa tutkimukseen, joka näyttäisi osoittavan, että kaupunkien suosion kasvu johtuu vain pitkittyneestä taloudellisesta taantumasta.

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen professori Markku Hedman ei teoriaan usko.

”Asuntosuunnittelun parissa on eriäviä näkemyksiä siitä, mitä tämänlaiset tutkimukset todella osoittavat. Erilaisten asukasbarometrien mukaan nuoristakin lähes 80 prosenttia haluaa asua pientalossa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että näissä tutkimuksissa kysymykset muotoillaan väärällä tavalla”, Hedman sanoo.

Hedman muistuttaa, että kysymys toiveasunnosta on eri kuin se, minkä asuinpaikan ihmiset todellisessa elämässään haluavat valita.

”Asuinpaikan valintaa ohjaavat aidosti eri kysymykset. Paljonko ihmisellä on rahaa, missä sairas äiti asuu, missä lapset käyvät töissä, missä itse käy töissä ja niin edelleen. Ja nämä asiat tapahtuvat usein kaupungeissa”, Hedman sanoo.

Samankaltaista kritiikkiä kyselytutkimuksia kohtaan on esittänyt myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tuukka Saarimaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asunnot
  • Rakentaminen
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Kirkkonummi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poliisi: Kaksi henkilöä todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan Eduskuntatalon edessä – HS seuraa

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      Helsingissä kadonnut 26-vuotias intialainen löytyi kuolleena merestä

    6. 6

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    7. 7

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    8. 8

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    9. 9

      Vanha kunnon Vekkula lopetetaan Linnanmäellä – ”On aika jättää Vekkulalle hyvästit”

    10. 10

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    3. 3

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    6. 6

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    7. 7

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    8. 8

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    9. 9

      Poliisi: Kaksi henkilöä todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan Eduskuntatalon edessä – HS seuraa

    10. 10

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää