Kaupunki

Helsingin alueet eriytyvät yhä, koulujen eroja on saatu kavennettua

Poliitikot hakevat uusia konsteja tasata alueiden välisiä eroja Helsingissä.

Helsingin alueiden eriytyminen esimerkiksi asukkaiden tulojen ja aikuisten koulutustason perusteella on yhä voimakasta. Sen sijaan eri alueiden koulujen väliset erot ovat hivenen kaventuneet.

Näin ainakin, jos mittarina käytetään sitä, kuinka moni lapsi tai nuori hakee lähikouluun. Vuosi sitten suomenkielisistä ekaluokkalaisista lähikoulun valitsi 88 prosenttia ja seiskaluokkalaisista 76 prosenttia. Ruotsinkielisellä puolella luvut ovat perinteisesti olleet suuria.

Paljon puhuttu koulujen ja alueiden eriytyminen on maanantaina Helsingin kaupunginhallituksen käsiteltävänä. Kyseessä on niin sanottu iltakouluasia eli uusia päätöksiä ei tällä kertaa tehdä.

Toinen hyvä mittari ovat positiivisen diskriminaation rahat, joita on Helsingissä maksettu kouluille 90-luvulta saakka. Ideana on, että vaikeimmilla alueilla olevat koulut saavat hiukan enemmän rahaa käyttöönsä kuin muut.

Tätä tukea saavien koulujen lista on nyt hivenen lyhentynyt. Tänä vuonna tuen piirissä on 38 prosenttia Helsingin kouluista, kun luku neljä vuotta sitten oli 45 prosenttia.

Opetusviraston va. kehitysjohtaja Outi Salo sanoo, että suunta koulujen kohdalla on oikea. Pelkät koulujen omat toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä, koska koulu ei tietenkään toimi irrallaan muusta yhteiskunnasta.

”Teemme entistä tiiviimmin yhteistyötä kaavoittajan kanssa”, Salo kuvailee.

Lähikouluun on jo pitkään ohjattu sekä kepillä että porkkanalla. Porkkana on vaikka se, että painotettua opetusta kuten vaikka musiikkiluokkia tai kieliluokkia on jaettu entistä tasaisemmin eri puolille kaupunkia. Keppi ovat enimmäisoppilasmäärät, joiden vuoksi suosituimpiin kouluihin ei kauempaa ole noin vain asiaa.

Myös koulujen hallinnolliset yhdistämiset jatkuvat. Tähän on monia muitakin syitä, mutta yksi motiivi on, että suuressa kouluissa oppilaat tulevat moninaisemmista taustoista. Viimeksi keskustelua on herättänyt Meilahden ja Pikku Huopalahden koulujen yhdistäminen.

Koulut tekevät nykyisin tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi päiväkoteja, kirjastoa, sosiaalitoimea, muita kouluja tai vaikkapa urheiluseuroja. Yhteistyöhön panostetaan erityisesti niin sanotussa nivelvaiheessa – siis silloin, kun siirrytään vaikka esikoulusta kouluun tai kuudennelta seitsemännelle.

”On tärkeää, että koulu koetaan kaikkien lähikouluksi”, Salo selittää.

Suuntana on myös, että esimerkiksi suomea toisena kielenä lukevat ja erityistä tukea tarvitsevat lapset opiskelevat usein samoissa luokissa kuin kaikki muutkin.

Myös vasta maahan tulleille tarkoitettuun valmistavaan opetukseen on aiemmin yleensä lähdetty kauemmas oman asuinalueen koulusta ensimmäiseksi vuodeksi, mutta tästä ollaan nyt pyrkimässä eroon.

Positiivisen diskriminaation määrärahaa saavat koulut, joiden oppilaaksiottoalueella aikuisten koulutustaso on matala, työttömyys yleistä tai muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus suuri. Koulut itse päättävät tarkemmin, mihin raha käytetään.

”Suurin osa menee palkkoihin: enemmän jakotunteja, pienempiä ryhmiä, lisää opettajia tai avustajia”, Salo kuvailee.

Toisilla kouluilla lisäraha käytetään vaikkapa oppimateriaalin hankkimiseen, ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaan tai erilaisiin tapahtumiin – siis esimerkiksi draamaan ja kulttuuriin, jonka tekeminen vahvistaa lasten itsetuntoa.

Lapsiperheiden köyhyys kasvussa

 Lapsiperheiden osuus köyhimmistä talouksista on kasvanut jo vuosia Helsingissä. Alueiden välillä on tässä isoja eroja. Itäisessä suurpiirissä esimerkiksi pienituloisissa perheissä asuu 30 prosenttia lapsista, kun taas etelässä vastaava luku on noin 13 prosenttia.

 Samoilla alueilla on usein sekä paljon pienituloisia perheitä että vieraskielisiä perheitä, vaikka jälkimmäinen ei riitäkään selitykseksi ensimmäiselle.

 Vanhempien ja erityisesti äidin koulutustaso vaikuttaa tutkitusti lasten koulumenestykseen. Helsingissä esimerkiksi eteläisessä suurpiirissä 60 prosentilla 30–59-vuotiaista naisista on korkeakoulututkinto, kun idässä vastaava luku jää 30 prosenttiin.

 Erot kasvavat, jos tutkitaan pienempiä alueita kuin suurpiirejä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Peruskoulu
  • Helsinki
  • Koulu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    2. 2

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    3. 3

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    4. 4

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    5. 5

      Venäjä-tutkinta etenee yhä lähemmäs Trumpin lähipiiriä – FBI-agentit tiirikoivat sisään entisen kampanjapäällikön asuntoon ja kuvasivat miehen puvut

    6. 6

      Tuomittu lapsenraiskaaja iski jälleen Keravalla – tuomittiin 12-vuotiaan tytön hyväksikäytöstä

    7. 7

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    8. 8

      Suora lähetys HSTV:ssä juuri nyt: Eduskunta keskustelee viinasta – kaupassa myytävien juomien vahvuus on alkoholilain suurin kiistakysymys

    9. 9

      Valtiovarain­ministeriön arvio: Hallituksen budjetti leikkaa pienituloisimmilta 37 euroa vuodessa, antaa rikkaimmille lisää noin 400 euroa

    10. 10

      Trafi laski erilaisten autojen verot: Dieselautoilija maksaa kymmenessä vuodessa veroja 17 000 euroa, sähköautoilija 4 000 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

    3. 3

      Nainen kuoli synnytyksessä Helsingin Kätilopistolla – kätilöt olivat syyttömiä, katsoi hovioikeus

    4. 4

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    5. 5

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    6. 6

      Juristeille riemuvoitto oikeudessa: Elokuvan verkossa jakanut mies joutui maksamaan 33 000 euron oikeudenkäyntikulut sadan euron hyvityksen päälle

    7. 7

      Tässä kokonaisuudessaan listaus Suomessa käytettävistä virallisista virkanimikkeistä, joissa esiintyy ”-nainen”

    8. 8

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    9. 9

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

    4. 4

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    5. 5

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    6. 6

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    7. 7

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    8. 8

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    9. 9

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    10. 10

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    11. Näytä lisää