Kaupunki

Neljä jättikampusta, pikkusairaalat kiinni – pääkaupunkiseudun sairaanhoito mullistuu lähivuosina

Petipaikat vähenevät pääkaupunkiseudun sairaaloissa, vaikka väkimäärä kasvaa. Jättisairaalassa yhä useampi potilas saa oman huoneen. HS selvitti, miten kaupunkilaisia jatkossa hoidetaan.

Pääkaupunkiseudun sairaanhoitoa odottaa massiivinen muutos. Vuonna 2030 seudulla on kenties vain neljä suurta sairaalakeskittymää.

Nykyisin sairaaloita on 20, joskin muutama niistä on jo lopetettu tai lopetus on lähellä.

Uusia järjestelyjä ehdotti toukokuussa kuntien ja sairaanhoitopiirin yksimielinen työryhmä.

Suurista linjoista korkeat virkamiehet ovat harvinaisen yksimielisiä. Yksityiskohdista sen sijaan syntyy varmasti poliittisia kiistoja, kun päätetään, missä järjestyksessä investoinnit on varaa tehdä tai esimerkiksi montako synnytyssairaalaa on sopiva määrä.

Muutos on valtava, vaikka pienin askelin tähän suuntaan on menty jo aiemminkin. Selvitimme, mitä muutos merkitsee ja mihin sillä pyritään.

Sairaalassaoloaika lyhenee

Väestö kasvaa. Silti on laskettu, että vuonna 2030 sairaalapaikkoja tarvitaan pääkaupunkiseudulla noin sata nykyistä vähemmän, noin 3 900.

Tämä on mahdollista, sillä lääketiede ja tekniikka kehittyvät. Tarkoitus on, että sairaalaan tullaan vain selkeää toimenpidettä tai diagnoosia varten, ja toipumaan mennään muualle.

Ihmiset ovat terveitä ja toimintakykyisiä keskimäärin entistä pidempään. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan muutenkin siirtymässä laitoshoidosta kohti avopalveluita.

Sairaala-ajasta nipistäminen edellyttää kuitenkin sitä, että samalla kehitetään esimerkiksi kuntoutusta, kotihoitoa ja kotisairaalaa.

Kun erikoissairaanhoidon osuus paikoista vähenee, geriatrian kasvaa. Sairaaloihin jäävät potilaat ovat nykyistä useammin huonokuntoisia vanhuksia.

Yksityishuoneilla säästöä

Sairaalarakennuksia on korjattava esimerkiksi sisäilmaongelmien ja tilojen epäkäytännöllisyyden vuoksi. Vanhan, suojellun sairaalan remontointi nykyvaatimuksia vastaavaksi on usein kallista ja monimutkaista.

Uusissa sairaaloissa on esimerkiksi yksityishuoneita, kun vanhoissa voi olla kuusi vuodetta samassa tilassa. Yksityishuoneet eivät ole vain mukavia potilaille ja omaisille, vaan ne tulevat tutkitusti myös isoja halvemmiksi yhteiskunnalle. Levännyt potilas paranee sukkelammin. Sairaalabakteerit pysyvät paremmin aisoissa, ja ihmisten siirtelyn tarve vähenee.

Huoneet saadaan tehokkaammin käyttöön, kun ei tarvitse miettiä, kenet voi laittaa kenenkin naapuriksi.

Sairaalarakentaminen on kallista, ja Hus käyttää siihen jo nyt mittavia summia. Esimerkiksi viime vuonna valmistunut ”Meilahden Hiltonin” eli Tornisairaalan peruskorjaus nielaisi 120 miljoonaa euroa. Toisaalta erilaiset tilapäisratkaisutkin maksavat sekä euroina että turhana kärsimyksenä.

Suuri yksikkö on tehokas

Keskittämistä perustellaan sillä, että eri alojen asiantuntijat voivat näin parhaiten tehdä yhteistyötä. Eri ammattiryhmät ovat lähellä toisiaan ja potilasta.

Tukipalvelujen, kuten var­tioinnin ja ruokailun, järjestäminen on halvempaa.

Kaupungeilla on suunnitelmia niputtaa jättiyksiköihin myös terveyskeskuksia, neuvoloita ja vanhuspalveluja – joissain tapauksissa sairaalan naapuriin.

Osalla potilaista matka hoitoon pitenee. Neljän ison sairaala-alueen valintaa perustellaan sillä, että ne olisivat joukkoliikenteen kannalta järkevimmät vaihtoehdot.

Lisäksi lähes kaikilla alueilla on tilaa laajentaa, ja sairaaloiden sijaintia pidetään hyvänä myös poikkeusoloissa.

Sote tuo vapauden valita

Valtakunnallinen sote-uudistus pakottaa katsomaan alueen palveluita kokonaisuutena erittelemättä kaupungin ja sairaanhoitopiirin palveluita.

Myös uudistuksen tuoma valinnanvapaus on yksi perustelu sairaalasuunnitelmalle. Julkisen puolen hoidettavaksi jäävät joka tapauksessa vaativimmat ja erikoistuneimmat palvelut.

Keskittämällä halutaan lisätä julkisen puolen laatua ja vetovoimaa niin, että ihmiset valitsisivat sen myös helpommin ja halvemmin hoidettavissa tapauksissa.

Myös kilpailu osaavasta henkilökunnasta kovenee. Isojen sairaaloiden uskotaan houkuttelevan ammattilaisia.

Arvotontteja tyhjenee

Jäljelle jäävät sairaaloiden alueet ovat lähivuodet täynnä rakennustyömaita.

Kun rakentaminen yhdessä paikassa päättyy, se helpottaa elämää jossain toisessa sairaalakiinteistössä. Remonteista muodostuu pitkiä ketjuja.

Esimerkiksi jo rähjäinen Töölön sairaala tyhjenee sitten, kun uusi lastensairaala on valmis, nykyinen lastenklinikka kunnostettu muuhun käyttöön ja Meilahden Siltasairaala tehty. Osa entisistä sairaala-alueista vapautuu muille julkisille palveluille, esimerkiksi vanhusten asumiseen.

Osan kohdalla vapautuu kallista rakennusmaata, jonka omistaa kaupunki. Helsingissä Koskelan ja Marian sairaala-alueiden käytöstä on jo suuria suunnitelmia, mutta myös esimerkiksi Aurora ja Hesperia-Kivelä ovat keskeisillä paikoilla.

Kuviota mutkistaa se, että liki kaikilla sairaala-alueilla osa rakennuksista on suojeltu.

Esimerkiksi vuonna 1888 valmistunutta kirurgista sairaalaa ei noin vain pureta tai halutakaan purkaa uusien asuntojen alta.

Artikkelia varten on haastateltu Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtajaa Timo Aronkytöä, Helsingin sosiaali- ja terveysviraston johtajaa Juha Jolkkosta, Espoon vanhusten palvelujen johtajaa Matti Lyytikäistä sekä Husin kiinteistöjohtajaa Hannu Lähteenmäkeä.  

 

Näihin sairaaloihin hoito keskittyy vuonna 2030

1. Meilahden sairaala-alue

1a Haartman: Helsingin kaupungin päivystyssairaala ja vuodeosastoja mm. ikääntyneille. Toiminta jatkuu.

1b Tornisairaala: Juuri peruskorjattu. 11 vuodeosastoa ja teho-osastoja, mm. sydän- ja verisuonikirurgiaa, neurologiaa. Nyt ja 2030 elinsiirtoja ja muita erittäin vaativia leikkauksia.

1c Kolmiosairaala: 2010 valmistunut sairaala Tornin vieressä, hoidetaan mm. vakavia infektioita. Toiminta jatkuu.

1d Siltasairaala: Lähivuosien valtava rakennushanke Tornin ja Kolmion yhteyteen. Rakentaminen voi alkaa 2018, valmista on 2020-luvun alkuvuosina. Sinne siirtyy syöpä- ja traumapotilaita, eli Siltasairaala korvaa osin Töölön sairaalan ja Syöpätautien klinikan.

1e Lastenklinikka: Kun uusi lastensairaala valmistuu 2018, Lastenklinikka remontoidaan aikuispotilaille. Tulevaisuudessa plastiikkakirurgiaa ja rintarauhaskirurgiaa.

1f Naistenklinikka: Synnytyssairaalan remontti valmistuu joulukuussa. Laajenee tulevaisuudessa, mikäli Helsingin toinen synnytyssairaala Kätilöopisto lopetetaan.

1g Uusi lastensairaala: Valmistuu 2017–2018. Korvaa Lastenklinikan ja Lastenlinnan. Myös Töölöstä ja Silmä- ja korvasairaalasta siirtyy toimintoja.

1h Silmä- ja korvasairaala: Osin kiinni sisäilmaongelmien vuoksi. Korjauksia menossa, mutta laajemman remontin aikataulu ja tilojen tulevaisuus muutenkin vielä päättämättä.

1i Syöpätautien klinikka: Osa puretaan, kun Siltasairaala valmistuu. Osa jää sairaalakäyttöön.

1j Iho- ja allergiasairaala: Toiminta jatkuu.

1k Laakso: Laaksoon rakennetaan lisää, koska sinne keskitetään Helsingin psykiatriset osastot. Myös somaattisia vuodeosastoja.

2 Malmi

Helsingin kaupungin päivystyssairaala, vuodeosastoja mm. vanhuksille, alkoholivieroitusosasto, terveysasema. Jatkaa ja laajenee.

3 Jorvi

Toinen iso keskussairaala Meilahden lisäksi, leikkaussalit toimivat 24/7. Espoon uusi kaupunginsairaala otetaan käyttöön Jorvin kampuksella vuodenvaihteessa. Jorvia peruskorjataan ja laajennetaan pala kerrallaan 2020-luvun alkupuolelle saakka. 2030 myös psykiatriaa, yhä synnytyssairaala.

4 Peijas

Vantaan päivystyssairaala. Leikkauksia vain päivisin, vaativimmat tapaukset viedään Helsinkiin. Myös psykiatrian osastohoitoa.

Näistä luovutaan

5 Aurora: Helsingin kaupungin psykiatria- ja päihdehoitoa, Husin infektio-osastoja. Husin osastot muuttavat 2019 Meilahteen, psykiatrinen sairaala 2020-luvulla Laaksoon. Osa rakennuksista suojeltuja. Jos pohjoispään rakennukset puretaan, voitaisiin rakentaa 50 000–100 000 kerrosneliötä asuntoja.

6 Suursuo: Iäkkäiden kuntoutusta, saattohoitoa. Päätöstä lopettamisesta ei vielä tehty, tapahtuisi lähellä vuotta 2030. Pitäisi purkaa, jos tilalle halutaan asuntoja.

7 Kätilöopisto: Synnytyssairaala. Voisi vapautua lähellä vuotta 2030. Päätöstä ei tehty. Rakennus pitäisi luultavasti purkaa, jos tilalle haluttaisiin asuntoja, mutta se saattaisi saada suojelupäätöksen.

8 Kivelä-Hesperia: Psykiatriaa. Naapurissa vanhusten monipuolinen palvelukeskus ja Töölön terveyskeskus. Psykiatria laajenee hetkeksi, kun Kellokosken sairaala lopetetaan. Terveyskeskus muuttaa keskustaan 2022, monipuolinen palvelukeskus Mariaan 2020-luvulla ja psykiatria Laaksoon 2020-luvulla. Osa rakennuksista suojeltuja. Jos puretaan, voitaisiin rakentaa noin 80 000 kerrosneliötä asumiseen.

9 Lastenlinna: Lasten ja nuorten psykiatriaa ja neurologiaa. Muuttaa uuteen lastensairaalaan 2018 ja myöhemmin osin nykyiselle lastenklinikalle. Koko rakennus myydään tai osa korjataan yliopiston hammaslääketieteen opetustiloiksi.

10 Töölö: Traumapotilaita ja plastiikkakirurgiaa. Sairaala tyhjenee 2022, osastot uuteen Siltasairaalaan ja nykyiselle lastenklinikalle. Kaupunki ja Hus ovat alkaneet suunnitella tontin tulevaisuutta, mutta valmista ei vielä ole. Jos sairaalan uusi osa puretaan, voitaisiin rakentaa asuntoja noin 30 000 kerrosneliötä.

11 Kirurginen sairaala: Lyhytaikaista kirurgiaa ja dialyysiosasto, väistötilaa muille remonteille. Voidaan päättää lopettaa vuoteen 2030 mennessä. Suojeltu.

12 Puolarmetsä: Espoon kaupungin sairaala. Tyhjenee 2017, kun Espoon uusi sairaala Jorvissa avataan. Puretaan, tontin tuleva käyttö vielä avoinna.

13 Katriina: Vantaan ikääntyneiden kuntoutussairaala. Peruskorjataan 2016–2019. Jatkaa hetken sairaalana, mutta vuoteen 2030 mennessä muuttunee ikääntyneiden palveluasumiseksi.

14 Kauniala: Aiempi sotavammasairaala, kuntoutussairaala ikääntyneille. Siirtyy Vantaan kaupungille 2019. Vuoteen 2030 mennessä palveluasumista vanhuksille, mutta kuntoutussairaalakin saattaa jatkaa osassa tiloja.

15 Tammikumpu: Kauniaisten terveyskeskussairaala lopettaa 2017. Alue kaavoitetaan uudelleen asunnoille ja palveluille. Myös Kirkkonummelta siirrytään Espoon uuteen sairaalaan.

Jo lopetettu

16 Koskela: Sairaala lopetettu, nyt vanhusten monipuolinen palvelukeskus. Vapautuu 2020-luvulla, kun naapuriin valmistuu iäkkäille uusia tiloja. Suunnitellaan asuntorakentamista.

17 Herttoniemi: Sairaala lopetettu Husin käsikirurgiayksikköä lukuun ottamatta. Väistötila palveluasumiselle, terveyskeskus. Terveyskeskus muuttaa Kalasatamaan 2018. Herttoniemeen rakennetaan asuntoja.

18 Maria: Sairaala lopetettu. Mariaan suunnitellaan siirrettäväksi vanhusten monipuolinen palvelukeskus Kivelästä 2020-luvun alkuvuosina. Lisäksi uusia asuntoja ja toimitiloja mm. startup-yrityksille.

19 Myllypuro: Sairaala lopetettu, tilalla monipuolinen palvelukeskus. Peruskorjaus 2017–2018. Jatkaa nykyisessä käytössä.

20 Muurala: Espoon entinen päiväsairaala. Suojeltu, nyt perusterveydenhoidon käytössä.

Myös psykiatria ja ­synnytyssairaalat muuttumassa

  Sairaala-aluevisiossa 2030 on neljä vaativan tason päivystyssairaalaa: Peijas Vantaalla, Jorvi Espoossa, Malmi Koillis-Helsingissä ja tärkeimpänä Meilahden laaja sairaala-alue, johon tässä lasketaan myös Allergia- ja ihosairaala sekä Laakson sairaala.

  Synnytykset keskitettäisiin Meilahden Naistenklinikalle ja Jorviin. Psykiatriset osastot olisivat Laaksossa, Jorvissa ja Peijaksessa. Lasten päivystys jaettaisiin Jorvin ja Meilahden uuden lastensairaalan kesken. Suun terveydenhuollon päivystys olisi sekin Meilahdessa.

  Sairaalavisio on vasta virkamiesten ehdotus. Lähivuosien remonteista ja lopetettavista sairaaloista on jo poliittisia päätöksiä, kauemmas tulevaisuuteen sijoittuvista hankkeista ei. Osan kohdalla sitovia päätöksiä tuskin tehdään ennen 2020-lukua. Osa sairaaloista voi jäädä toimimaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    2. 2

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    7. 7

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    8. 8

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää