Valikko
Kaupunki

Jaettiinko valta Helsingissä historiallisesti uusiksi ennen juhannusta? Ei, sanoo professori

Professori Laura Kolbe (kesk) nimeää kolme yhtä merkittävää käännekohtaa Helsingin kunnallispolitiikassa.

Helsingin valtuusto teki ennen juhannusta ison päätöksen siirtyessään luottamushenkilöiden johtamaan pormestarimalliin. Seuraavien kuntavaalien jälkeen uudet valtuutetut valitsevat keskuudestaan pormestarin ja neljä apulaispormestaria, jotka jatkossa luotsaavat omia tonttejaan: Pormestari kaupunginhallitusta ja apulaispormestarit neljää superlautakuntaa.

Keskushallintokin saa johtamisuudistuksessa uuden pomon, kansliapäällikön, jonka viran kaupunginhallitus perusti maanantaisessa kokouksessaan. Kansliapäälliköstä tulee eräänlainen supervirkamies, jolle annetaan lähes nykyisen kaupunginjohtajan valtuudet ja päälle reippaanlainen palkka: 14 000 euroa kuussa.

Muutokset kaupungin johdossa ovat niin suuria, että tämähän näyttää lähes vallankumoukselta. Kaupunginvaltuuston kokouksessa moni valtuutettu kokikin suorastaan historian siipien havinaa.

”Tämä on valtuustokautemme ylivoimaisesti merkittävin päätös”, luonnehti muiden muassa kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Lasse Männistö (kok).

Mutta kuinka historiallisesta hetkestä johtamisuudistuksessa oikein on kyse?

Helsingin kunnallispolitiikan historiaa tutkinut, valtuutettu, professori Laura Kolbe (kesk) nostaa esiin kolme kenties merkittävämpää käännettä Helsingin vallanjaossa.

Ne ajoittuvat vuosiin 1875, 1919 ja 1927.

Kaupunginvaltuustojen perustaminen vuonna 1875 ansaitsisi monien mielestä voiton kaikkien merkittävimpien kuntauudistusten kisassa. Silloin virkavaltaisen maistraatin rinnalle syntyi ensimmäinen vaaleilla valittu elin, jossa toteutui ”kansan ääni”. Valtuusto korvasi nk. kansanvanhimmat päätöksenteossa.

”Tuo ’kansan ääni’ täytyy laittaa moninkertaisiin sitaatteihin, koska kansaa edustivat vain ne, jotka maksoivat veroja”. Kolbe täsmentää.

Työläiset, palvelijat, naiset ja nuoret saivat tyytyä siihen, mitä varakkaat miehet katsoivat viisaaksi päättää. Mutta hetki oli silti merkittävä, sillä ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa päätöksiä teki vaaleilla valittu ryhmä.

Näihin aikoihin vahvistui myös virkakulttuuri, johon kuuluu valmistelu- ja esittelyvastuu. Kolbe näkee, että juuri nämä pitkät juuret selittävät Helsinkiä leimaavan hallintokulttuurin sitkeyttä.

Toinen ehdokas kaikkein merkittävimmäksi vallanjakouudistukseksi tapahtui sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1919. Silloin mies-ja-ääni-periaate ulotettiin kunnallisvaaleihin. Edellisellä vuosikymmenellä vahvistettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli ollut käytössä vain valtiopäivävaaleissa.

Kunnallisen äänioikeuden ulottaminen kaikkiin täysi-ikäisiiin asukkaisiin avasi tien työväestölle. Ensimmäisissä lakimuutoksen jälkeen järjestetyissä kuntavaaleissa sosialistit ottivat 40 prosenttia äänistä, ja monet työväenliikkeelle merkittävät uudistukset lähtivät liikkeelle.

Poliittisesti vuosi 1919 oli tärkeä, koska se toi uudet voimat mukaan politiikkaan. Mutta onko tämä Laura Kolben mielestä kaikkein merkittävin uudistus?

”Riippuu perspektiivistä. Omana aikanaan 1870-luvun uudistus oli todella dramaattinen. Me voimme vain arvuutella, miten merkittävänä silloin eläneet helsinkiläiset sen kokivat.”

1800-luvun lopun valtuutetut osallistuivat aktiivisesti asioiden valmisteluun. Valtuusto oli kookas, alussa 48 jäsentä ja myöhemmin jo 60 jäsentä. Vanhan säätyeliitin edustajien lisäksi valituksi oli tullut uusia merkkihenkilöitä, tehtailijoita, kiinteistönomistajia, yliopiston professoreita, joiden asiantuntemusta tarvittiin kaupungin kehittyessä ja kasvaessa.

Kolbe muistuttaa, ettei vanhaan esittelyjärjestelmään tai valtuuston ja maistraatin suhteisiin tullut vuonna 1919 muutoksia. Työväestö liukui sisään olemassaolevaan toimintakulttuuriin.

”Silloin murros ja jatkuvuus kohtasivat toisensa tavalla, joka oli hyvin kiehtovaa.”

Kolmas ehdokas kunnallisen hallinnon merkittävimmäksi uudistukseksi on vuoden 1927 kunnallislakien uudistus. Rahatoimikamarille kuulunut kaupungin omaisuuden ja talouden hoito siirrettiin kaupunginjohtajille sekä uudelle kaupunginhallitukselle.

”Paikallishallinnolta haluttiin ripeyttä ja reippautta, tekemiselle tehoa. Siksi perustettiin kaupunginhallitus, jonka tehtäväksi tuli päätettävien asioiden suunnittelu ja seuranta.”

Kaupunginjohtajan virka oli uusi. Aiemmin kaupungin nokkamies oli käytännössä valtuuston puheenjohtaja, esimerkiksi ensimmäisessä valtuustossa senaattori Leo Mechelin ja sisällissodan aikaan pankinjohtaja Johan Alfred Norrmén.

”Helsingissä oli jo 1920-luvulla apulaiskaupunginjohtajina työväenliikkeen edustajia. Tätä aikaa on tutkittu valitettavan vähän. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia poliittisia sopimuksia näistä valinnoista tehtiin.

Helsingin ensimmäinen virallinen kaupunginjohtaja otti tehtävän vastaan tammikuussa vuonna 1931. Kolben mukaan Antti Tulenheimon toiminta loi kaupunginjohtajalle konkreettisen ja symbolisen roolin.

Tulenheimo oli rikosoikeuden professori, kokoomuksen sisäpiiriläinen, toiminut senaattorina, maaherrana, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän johti kaupunginhallintoa ja edusti Helsingin kaupunkia.

Mutta miten asukkaat ovat takavuosina pystyneet osallistumaan kaupungin toimintaan? Nyt päätetyssä uudistuksessa suoran demokratian ja asukkaiden osallistamisen merkitystä on korostettu.

Kolbe ei pidä tätäkään piirrettä uutena. Esimerkiksi 1950-luvulla puhuttiin kovasti, miten saataisiin liitosalueiden eli uusien esikaupunkien ihmiset osallistumaan ja mietittiin kaupunginosahallintoa.

”Jos voidaan käyttää sanaa kunnallispolitiikan eliitti, niin eliitti on aina kantanut huolta, että demokratia toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Koska olen jo vanhempi kansalainen, ja tutkinut näitä asioita pitkään, sanoisin, että tämä 2010-lukulaisten pehmeä vallankumous on nähty jo aiemmin – useita kertoja.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntapolitiikka
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    3. 3

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    4. 4

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    5. 5

      Sanna Ukkola tulee Ruben Stillerin tilalle Pressiklubin ruoriin

    6. 6

      Lehdet: Aromipesän ja Passeli-ohjelmiston kehittäjä Heikki Taipale on kuollut

    7. 7

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    8. 8

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    9. 9

      Naisten korkea koulutus ei ole syy lapsettomuuden kasvuun – vähän koulutetut naiset ohittivat muut lapsettomuudessa

    10. 10

      Trump ei ole taipunut Pariisin ilmasto­sopimuksen taakse G7-kokouksessa – ”Hänen näkemyksensä kehittyvät, hän tuli tänne oppimaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    3. 3

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    4. 4

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    5. 5

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    6. 6

      Koomikko Iikka Kivi tuohtui stand up -kiertueen ”seksistiseen viestiin”, jätti kiertueen antaakseen tilaa naisille ja muunsukupuolisille – Promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    7. 7

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    8. 8

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    9. 9

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    10. 10

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää