Valikko
Kaupunki

Jaettiinko valta Helsingissä historiallisesti uusiksi ennen juhannusta? Ei, sanoo professori

Professori Laura Kolbe (kesk) nimeää kolme yhtä merkittävää käännekohtaa Helsingin kunnallispolitiikassa.

Helsingin valtuusto teki ennen juhannusta ison päätöksen siirtyessään luottamushenkilöiden johtamaan pormestarimalliin. Seuraavien kuntavaalien jälkeen uudet valtuutetut valitsevat keskuudestaan pormestarin ja neljä apulaispormestaria, jotka jatkossa luotsaavat omia tonttejaan: Pormestari kaupunginhallitusta ja apulaispormestarit neljää superlautakuntaa.

Keskushallintokin saa johtamisuudistuksessa uuden pomon, kansliapäällikön, jonka viran kaupunginhallitus perusti maanantaisessa kokouksessaan. Kansliapäälliköstä tulee eräänlainen supervirkamies, jolle annetaan lähes nykyisen kaupunginjohtajan valtuudet ja päälle reippaanlainen palkka: 14 000 euroa kuussa.

Muutokset kaupungin johdossa ovat niin suuria, että tämähän näyttää lähes vallankumoukselta. Kaupunginvaltuuston kokouksessa moni valtuutettu kokikin suorastaan historian siipien havinaa.

”Tämä on valtuustokautemme ylivoimaisesti merkittävin päätös”, luonnehti muiden muassa kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Lasse Männistö (kok).

Mutta kuinka historiallisesta hetkestä johtamisuudistuksessa oikein on kyse?

Helsingin kunnallispolitiikan historiaa tutkinut, valtuutettu, professori Laura Kolbe (kesk) nostaa esiin kolme kenties merkittävämpää käännettä Helsingin vallanjaossa.

Ne ajoittuvat vuosiin 1875, 1919 ja 1927.

Kaupunginvaltuustojen perustaminen vuonna 1875 ansaitsisi monien mielestä voiton kaikkien merkittävimpien kuntauudistusten kisassa. Silloin virkavaltaisen maistraatin rinnalle syntyi ensimmäinen vaaleilla valittu elin, jossa toteutui ”kansan ääni”. Valtuusto korvasi nk. kansanvanhimmat päätöksenteossa.

”Tuo ’kansan ääni’ täytyy laittaa moninkertaisiin sitaatteihin, koska kansaa edustivat vain ne, jotka maksoivat veroja”. Kolbe täsmentää.

Työläiset, palvelijat, naiset ja nuoret saivat tyytyä siihen, mitä varakkaat miehet katsoivat viisaaksi päättää. Mutta hetki oli silti merkittävä, sillä ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa päätöksiä teki vaaleilla valittu ryhmä.

Näihin aikoihin vahvistui myös virkakulttuuri, johon kuuluu valmistelu- ja esittelyvastuu. Kolbe näkee, että juuri nämä pitkät juuret selittävät Helsinkiä leimaavan hallintokulttuurin sitkeyttä.

Toinen ehdokas kaikkein merkittävimmäksi vallanjakouudistukseksi tapahtui sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1919. Silloin mies-ja-ääni-periaate ulotettiin kunnallisvaaleihin. Edellisellä vuosikymmenellä vahvistettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli ollut käytössä vain valtiopäivävaaleissa.

Kunnallisen äänioikeuden ulottaminen kaikkiin täysi-ikäisiiin asukkaisiin avasi tien työväestölle. Ensimmäisissä lakimuutoksen jälkeen järjestetyissä kuntavaaleissa sosialistit ottivat 40 prosenttia äänistä, ja monet työväenliikkeelle merkittävät uudistukset lähtivät liikkeelle.

Poliittisesti vuosi 1919 oli tärkeä, koska se toi uudet voimat mukaan politiikkaan. Mutta onko tämä Laura Kolben mielestä kaikkein merkittävin uudistus?

”Riippuu perspektiivistä. Omana aikanaan 1870-luvun uudistus oli todella dramaattinen. Me voimme vain arvuutella, miten merkittävänä silloin eläneet helsinkiläiset sen kokivat.”

1800-luvun lopun valtuutetut osallistuivat aktiivisesti asioiden valmisteluun. Valtuusto oli kookas, alussa 48 jäsentä ja myöhemmin jo 60 jäsentä. Vanhan säätyeliitin edustajien lisäksi valituksi oli tullut uusia merkkihenkilöitä, tehtailijoita, kiinteistönomistajia, yliopiston professoreita, joiden asiantuntemusta tarvittiin kaupungin kehittyessä ja kasvaessa.

Kolbe muistuttaa, ettei vanhaan esittelyjärjestelmään tai valtuuston ja maistraatin suhteisiin tullut vuonna 1919 muutoksia. Työväestö liukui sisään olemassaolevaan toimintakulttuuriin.

”Silloin murros ja jatkuvuus kohtasivat toisensa tavalla, joka oli hyvin kiehtovaa.”

Kolmas ehdokas kunnallisen hallinnon merkittävimmäksi uudistukseksi on vuoden 1927 kunnallislakien uudistus. Rahatoimikamarille kuulunut kaupungin omaisuuden ja talouden hoito siirrettiin kaupunginjohtajille sekä uudelle kaupunginhallitukselle.

”Paikallishallinnolta haluttiin ripeyttä ja reippautta, tekemiselle tehoa. Siksi perustettiin kaupunginhallitus, jonka tehtäväksi tuli päätettävien asioiden suunnittelu ja seuranta.”

Kaupunginjohtajan virka oli uusi. Aiemmin kaupungin nokkamies oli käytännössä valtuuston puheenjohtaja, esimerkiksi ensimmäisessä valtuustossa senaattori Leo Mechelin ja sisällissodan aikaan pankinjohtaja Johan Alfred Norrmén.

”Helsingissä oli jo 1920-luvulla apulaiskaupunginjohtajina työväenliikkeen edustajia. Tätä aikaa on tutkittu valitettavan vähän. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia poliittisia sopimuksia näistä valinnoista tehtiin.

Helsingin ensimmäinen virallinen kaupunginjohtaja otti tehtävän vastaan tammikuussa vuonna 1931. Kolben mukaan Antti Tulenheimon toiminta loi kaupunginjohtajalle konkreettisen ja symbolisen roolin.

Tulenheimo oli rikosoikeuden professori, kokoomuksen sisäpiiriläinen, toiminut senaattorina, maaherrana, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän johti kaupunginhallintoa ja edusti Helsingin kaupunkia.

Mutta miten asukkaat ovat takavuosina pystyneet osallistumaan kaupungin toimintaan? Nyt päätetyssä uudistuksessa suoran demokratian ja asukkaiden osallistamisen merkitystä on korostettu.

Kolbe ei pidä tätäkään piirrettä uutena. Esimerkiksi 1950-luvulla puhuttiin kovasti, miten saataisiin liitosalueiden eli uusien esikaupunkien ihmiset osallistumaan ja mietittiin kaupunginosahallintoa.

”Jos voidaan käyttää sanaa kunnallispolitiikan eliitti, niin eliitti on aina kantanut huolta, että demokratia toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Koska olen jo vanhempi kansalainen, ja tutkinut näitä asioita pitkään, sanoisin, että tämä 2010-lukulaisten pehmeä vallankumous on nähty jo aiemmin – useita kertoja.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntapolitiikka
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Batagaikan jättikraatteri kasvaa nopeasti Siperiassa

    2. 2

      ”Painu neekeri takaisin sinne mistä tulit” – Michaela Moua kertoo, millaista on syrjintä Helsingin joukkoliikenteessä

    3. 3

      Oksennus tyhjensi uimahallin Espoossa – Asiantuntija rauhoittaa: Uimahallit ovat liian lämpimiä norovirukselle

    4. 4

      Onko Trump saanut mitään hyvää aikaan? Pysyykö hän vallassa koko kautensa? HS vastaa lukijoiden kysymyksiin presidentin alkukaudesta

    5. 5

      Ex-presidentti George W. Bush näpäytti Trumpia: ”Tarvitsemme riippumatonta mediaa”

    6. 6

      Sadat lääkärit kipusivat tuloeliittiin palkkatyöllä – laskuri näyttää, miten Suomen kovatuloisimmat lääkärit tienaavat

    7. 7

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    8. 8

      Tapaaminen Maahan­muutto­viraston kanssa ei riittänyt turvapaikan­hakijoille – Rautatientorin telttaleiriä ei pureta

    9. 9

      EU-rajaviraston johtaja: Siirtolaisten pelastaminen Välimerellä rohkaisee ihmissalakuljetusta

    10. 10

      Aira Samulin täyttää tänään 90 vuotta ja kannustaa välttämään vanhainkotia: ”Meillä on suuret ikäluokat tulossa, ei siitä edes tule mitään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Painu neekeri takaisin sinne mistä tulit” – Michaela Moua kertoo, millaista on syrjintä Helsingin joukkoliikenteessä

    2. 2

      Sadat lääkärit kipusivat tuloeliittiin palkkatyöllä – laskuri näyttää, miten Suomen kovatuloisimmat lääkärit tienaavat

    3. 3

      Batagaikan jättikraatteri kasvaa nopeasti Siperiassa

    4. 4

      Moonlight palkittiin yllättäen parhaana elokuvana, palkinto kuulutettiin ensin La La Landille – HS listasi kaikki vuoden Oscar-voittajat

    5. 5

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    6. 6

      Raju pettymys ei voinut tulla Aino-Kaisa Saariselle yllätyksenä – ja lisää saattaa olla tulossa

    7. 7

      Onko islam sodan vai rauhan uskonto? Kysymys on väärä, sillä uskonnot ja aatteet elävät aina tulkinnasta

    8. 8

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    9. 9

      Facebook ei paljasta, miten uusia kavereita ehdotetaan – seksuaalirikoksen uhrin näkymään ilmestyi ahdistelijan profiili

    10. 10

      Ruuhkavuosia elävät vanhemmat kertovat, miten he järjestävät aikaa liikunnalle – ”Jos on aikaa katsoa telkkaria, on aikaa treenata”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    4. 4

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    5. 5

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    8. 8

      Tiina Lietzén kyllästyi työhönsä ja laski, ettei tarvitse kuukausipalkkaa – hän muutti alkeelliseen mökkiin ja hakkaa metsää

    9. 9

      Lääketeollisuus salaa suurimman osan lääkäreille maksetusta rahasta – katso, kuuluuko oma lääkärisi eniten rahoitusta saaneiden joukkoon

    10. 10

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    11. Näytä lisää