Valikko
Kaupunki

Jaettiinko valta Helsingissä historiallisesti uusiksi ennen juhannusta? Ei, sanoo professori

Professori Laura Kolbe (kesk) nimeää kolme yhtä merkittävää käännekohtaa Helsingin kunnallispolitiikassa.

Helsingin valtuusto teki ennen juhannusta ison päätöksen siirtyessään luottamushenkilöiden johtamaan pormestarimalliin. Seuraavien kuntavaalien jälkeen uudet valtuutetut valitsevat keskuudestaan pormestarin ja neljä apulaispormestaria, jotka jatkossa luotsaavat omia tonttejaan: Pormestari kaupunginhallitusta ja apulaispormestarit neljää superlautakuntaa.

Keskushallintokin saa johtamisuudistuksessa uuden pomon, kansliapäällikön, jonka viran kaupunginhallitus perusti maanantaisessa kokouksessaan. Kansliapäälliköstä tulee eräänlainen supervirkamies, jolle annetaan lähes nykyisen kaupunginjohtajan valtuudet ja päälle reippaanlainen palkka: 14 000 euroa kuussa.

Muutokset kaupungin johdossa ovat niin suuria, että tämähän näyttää lähes vallankumoukselta. Kaupunginvaltuuston kokouksessa moni valtuutettu kokikin suorastaan historian siipien havinaa.

”Tämä on valtuustokautemme ylivoimaisesti merkittävin päätös”, luonnehti muiden muassa kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Lasse Männistö (kok).

Mutta kuinka historiallisesta hetkestä johtamisuudistuksessa oikein on kyse?

Helsingin kunnallispolitiikan historiaa tutkinut, valtuutettu, professori Laura Kolbe (kesk) nostaa esiin kolme kenties merkittävämpää käännettä Helsingin vallanjaossa.

Ne ajoittuvat vuosiin 1875, 1919 ja 1927.

Kaupunginvaltuustojen perustaminen vuonna 1875 ansaitsisi monien mielestä voiton kaikkien merkittävimpien kuntauudistusten kisassa. Silloin virkavaltaisen maistraatin rinnalle syntyi ensimmäinen vaaleilla valittu elin, jossa toteutui ”kansan ääni”. Valtuusto korvasi nk. kansanvanhimmat päätöksenteossa.

”Tuo ’kansan ääni’ täytyy laittaa moninkertaisiin sitaatteihin, koska kansaa edustivat vain ne, jotka maksoivat veroja”. Kolbe täsmentää.

Työläiset, palvelijat, naiset ja nuoret saivat tyytyä siihen, mitä varakkaat miehet katsoivat viisaaksi päättää. Mutta hetki oli silti merkittävä, sillä ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa päätöksiä teki vaaleilla valittu ryhmä.

Näihin aikoihin vahvistui myös virkakulttuuri, johon kuuluu valmistelu- ja esittelyvastuu. Kolbe näkee, että juuri nämä pitkät juuret selittävät Helsinkiä leimaavan hallintokulttuurin sitkeyttä.

Toinen ehdokas kaikkein merkittävimmäksi vallanjakouudistukseksi tapahtui sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1919. Silloin mies-ja-ääni-periaate ulotettiin kunnallisvaaleihin. Edellisellä vuosikymmenellä vahvistettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli ollut käytössä vain valtiopäivävaaleissa.

Kunnallisen äänioikeuden ulottaminen kaikkiin täysi-ikäisiiin asukkaisiin avasi tien työväestölle. Ensimmäisissä lakimuutoksen jälkeen järjestetyissä kuntavaaleissa sosialistit ottivat 40 prosenttia äänistä, ja monet työväenliikkeelle merkittävät uudistukset lähtivät liikkeelle.

Poliittisesti vuosi 1919 oli tärkeä, koska se toi uudet voimat mukaan politiikkaan. Mutta onko tämä Laura Kolben mielestä kaikkein merkittävin uudistus?

”Riippuu perspektiivistä. Omana aikanaan 1870-luvun uudistus oli todella dramaattinen. Me voimme vain arvuutella, miten merkittävänä silloin eläneet helsinkiläiset sen kokivat.”

1800-luvun lopun valtuutetut osallistuivat aktiivisesti asioiden valmisteluun. Valtuusto oli kookas, alussa 48 jäsentä ja myöhemmin jo 60 jäsentä. Vanhan säätyeliitin edustajien lisäksi valituksi oli tullut uusia merkkihenkilöitä, tehtailijoita, kiinteistönomistajia, yliopiston professoreita, joiden asiantuntemusta tarvittiin kaupungin kehittyessä ja kasvaessa.

Kolbe muistuttaa, ettei vanhaan esittelyjärjestelmään tai valtuuston ja maistraatin suhteisiin tullut vuonna 1919 muutoksia. Työväestö liukui sisään olemassaolevaan toimintakulttuuriin.

”Silloin murros ja jatkuvuus kohtasivat toisensa tavalla, joka oli hyvin kiehtovaa.”

Kolmas ehdokas kunnallisen hallinnon merkittävimmäksi uudistukseksi on vuoden 1927 kunnallislakien uudistus. Rahatoimikamarille kuulunut kaupungin omaisuuden ja talouden hoito siirrettiin kaupunginjohtajille sekä uudelle kaupunginhallitukselle.

”Paikallishallinnolta haluttiin ripeyttä ja reippautta, tekemiselle tehoa. Siksi perustettiin kaupunginhallitus, jonka tehtäväksi tuli päätettävien asioiden suunnittelu ja seuranta.”

Kaupunginjohtajan virka oli uusi. Aiemmin kaupungin nokkamies oli käytännössä valtuuston puheenjohtaja, esimerkiksi ensimmäisessä valtuustossa senaattori Leo Mechelin ja sisällissodan aikaan pankinjohtaja Johan Alfred Norrmén.

”Helsingissä oli jo 1920-luvulla apulaiskaupunginjohtajina työväenliikkeen edustajia. Tätä aikaa on tutkittu valitettavan vähän. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia poliittisia sopimuksia näistä valinnoista tehtiin.

Helsingin ensimmäinen virallinen kaupunginjohtaja otti tehtävän vastaan tammikuussa vuonna 1931. Kolben mukaan Antti Tulenheimon toiminta loi kaupunginjohtajalle konkreettisen ja symbolisen roolin.

Tulenheimo oli rikosoikeuden professori, kokoomuksen sisäpiiriläinen, toiminut senaattorina, maaherrana, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän johti kaupunginhallintoa ja edusti Helsingin kaupunkia.

Mutta miten asukkaat ovat takavuosina pystyneet osallistumaan kaupungin toimintaan? Nyt päätetyssä uudistuksessa suoran demokratian ja asukkaiden osallistamisen merkitystä on korostettu.

Kolbe ei pidä tätäkään piirrettä uutena. Esimerkiksi 1950-luvulla puhuttiin kovasti, miten saataisiin liitosalueiden eli uusien esikaupunkien ihmiset osallistumaan ja mietittiin kaupunginosahallintoa.

”Jos voidaan käyttää sanaa kunnallispolitiikan eliitti, niin eliitti on aina kantanut huolta, että demokratia toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Koska olen jo vanhempi kansalainen, ja tutkinut näitä asioita pitkään, sanoisin, että tämä 2010-lukulaisten pehmeä vallankumous on nähty jo aiemmin – useita kertoja.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntapolitiikka
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Sirkka Lekman on leikannut Linnanmäellä tuhansia siluetteja, mutta tänä kesänä vuosikymmenten työ päättyy – ”En halua, että minua pitää höpsähtäneenä talutella kulisseihin’

    5. 5

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    6. 6

      Kehäradan lipunmyynti on ajoittain ruuhkautunut Helsinki-Vantaalla – ”Oli säälittävää nähdä turhautuneet ulkomaalaiset ja kärsimättömät suomalaiset yhden lippuautomaatin edessä”

    7. 7

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    8. 8

      Macronin ja ranskalaisten kuherruskuukausi on ohi – suosio hiipuu, tyytymättömät moittivat kivikasvoiseksi muuttunutta presidenttiä ylimieliseksi ja itsevaltaiseksi

    9. 9

      Lihavuus lisääntyy joka puolella maailmaa – Suomessa on lihavia Ruotsia enemmän, mutta maailmassa olemme vain keskitasoa, kertoo 195 maan vertailu

    10. 10

      Verottaja on tutkinut Panaman papereiden perusteella kymmeniä suomalaisia – veroparatiisivuodon tutkinta on ottanut kesän aikana ison harppauksen eteenpäin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    2. 2

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    3. 3

      Dna-testi voi paljastaa sukusalaisuuksia satojen vuosien takaa – Laurin jälkeläisille selvisi, että he eivät polveudukaan Laurista

    4. 4

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    5. 5

      Merkillinen välikohtaus Itämerellä ihmetyttää – se liittynee Venäjän lisääntyneeseen uhoon

    6. 6

      ”Boksi” esti nukkumisen ja kuulustelijan sylki lensi – Ageeda Paavel muistaa tarkkaan, mitä KGB:n edeltäjä teki hänelle teinityttönä Tallinnan synkimmässä kellarissa kesällä 1946

    7. 7

      Kolmen päivän katkaisuhoito ei riitä koko kesän jatkuneen tissuttelun lopettamiseen – tuntuu, että puolisoni on jätetty heitteille

    8. 8

      Lääkäri Pippa Laukka tyrmää epäilyn: ”Lankutuksella ei saa selän rasitusmurtumaa”

    9. 9

      Turvapaikan­hakijana Suomeen tullut lääkäri joutuu odottamaan vuosia, että saa harjoittaa ammattiaan – Kotouttamiseen sijoitettiin enemmän rahaa kuin koskaan, mutta näkyykö se käytännössä?

    10. 10

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    3. 3

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    10. 10

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    11. Näytä lisää