Valikko
Kaupunki

Jaettiinko valta Helsingissä historiallisesti uusiksi ennen juhannusta? Ei, sanoo professori

Professori Laura Kolbe (kesk) nimeää kolme yhtä merkittävää käännekohtaa Helsingin kunnallispolitiikassa.

Helsingin valtuusto teki ennen juhannusta ison päätöksen siirtyessään luottamushenkilöiden johtamaan pormestarimalliin. Seuraavien kuntavaalien jälkeen uudet valtuutetut valitsevat keskuudestaan pormestarin ja neljä apulaispormestaria, jotka jatkossa luotsaavat omia tonttejaan: Pormestari kaupunginhallitusta ja apulaispormestarit neljää superlautakuntaa.

Keskushallintokin saa johtamisuudistuksessa uuden pomon, kansliapäällikön, jonka viran kaupunginhallitus perusti maanantaisessa kokouksessaan. Kansliapäälliköstä tulee eräänlainen supervirkamies, jolle annetaan lähes nykyisen kaupunginjohtajan valtuudet ja päälle reippaanlainen palkka: 14 000 euroa kuussa.

Muutokset kaupungin johdossa ovat niin suuria, että tämähän näyttää lähes vallankumoukselta. Kaupunginvaltuuston kokouksessa moni valtuutettu kokikin suorastaan historian siipien havinaa.

”Tämä on valtuustokautemme ylivoimaisesti merkittävin päätös”, luonnehti muiden muassa kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Lasse Männistö (kok).

Mutta kuinka historiallisesta hetkestä johtamisuudistuksessa oikein on kyse?

Helsingin kunnallispolitiikan historiaa tutkinut, valtuutettu, professori Laura Kolbe (kesk) nostaa esiin kolme kenties merkittävämpää käännettä Helsingin vallanjaossa.

Ne ajoittuvat vuosiin 1875, 1919 ja 1927.

Kaupunginvaltuustojen perustaminen vuonna 1875 ansaitsisi monien mielestä voiton kaikkien merkittävimpien kuntauudistusten kisassa. Silloin virkavaltaisen maistraatin rinnalle syntyi ensimmäinen vaaleilla valittu elin, jossa toteutui ”kansan ääni”. Valtuusto korvasi nk. kansanvanhimmat päätöksenteossa.

”Tuo ’kansan ääni’ täytyy laittaa moninkertaisiin sitaatteihin, koska kansaa edustivat vain ne, jotka maksoivat veroja”. Kolbe täsmentää.

Työläiset, palvelijat, naiset ja nuoret saivat tyytyä siihen, mitä varakkaat miehet katsoivat viisaaksi päättää. Mutta hetki oli silti merkittävä, sillä ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa päätöksiä teki vaaleilla valittu ryhmä.

Näihin aikoihin vahvistui myös virkakulttuuri, johon kuuluu valmistelu- ja esittelyvastuu. Kolbe näkee, että juuri nämä pitkät juuret selittävät Helsinkiä leimaavan hallintokulttuurin sitkeyttä.

Toinen ehdokas kaikkein merkittävimmäksi vallanjakouudistukseksi tapahtui sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1919. Silloin mies-ja-ääni-periaate ulotettiin kunnallisvaaleihin. Edellisellä vuosikymmenellä vahvistettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli ollut käytössä vain valtiopäivävaaleissa.

Kunnallisen äänioikeuden ulottaminen kaikkiin täysi-ikäisiiin asukkaisiin avasi tien työväestölle. Ensimmäisissä lakimuutoksen jälkeen järjestetyissä kuntavaaleissa sosialistit ottivat 40 prosenttia äänistä, ja monet työväenliikkeelle merkittävät uudistukset lähtivät liikkeelle.

Poliittisesti vuosi 1919 oli tärkeä, koska se toi uudet voimat mukaan politiikkaan. Mutta onko tämä Laura Kolben mielestä kaikkein merkittävin uudistus?

”Riippuu perspektiivistä. Omana aikanaan 1870-luvun uudistus oli todella dramaattinen. Me voimme vain arvuutella, miten merkittävänä silloin eläneet helsinkiläiset sen kokivat.”

1800-luvun lopun valtuutetut osallistuivat aktiivisesti asioiden valmisteluun. Valtuusto oli kookas, alussa 48 jäsentä ja myöhemmin jo 60 jäsentä. Vanhan säätyeliitin edustajien lisäksi valituksi oli tullut uusia merkkihenkilöitä, tehtailijoita, kiinteistönomistajia, yliopiston professoreita, joiden asiantuntemusta tarvittiin kaupungin kehittyessä ja kasvaessa.

Kolbe muistuttaa, ettei vanhaan esittelyjärjestelmään tai valtuuston ja maistraatin suhteisiin tullut vuonna 1919 muutoksia. Työväestö liukui sisään olemassaolevaan toimintakulttuuriin.

”Silloin murros ja jatkuvuus kohtasivat toisensa tavalla, joka oli hyvin kiehtovaa.”

Kolmas ehdokas kunnallisen hallinnon merkittävimmäksi uudistukseksi on vuoden 1927 kunnallislakien uudistus. Rahatoimikamarille kuulunut kaupungin omaisuuden ja talouden hoito siirrettiin kaupunginjohtajille sekä uudelle kaupunginhallitukselle.

”Paikallishallinnolta haluttiin ripeyttä ja reippautta, tekemiselle tehoa. Siksi perustettiin kaupunginhallitus, jonka tehtäväksi tuli päätettävien asioiden suunnittelu ja seuranta.”

Kaupunginjohtajan virka oli uusi. Aiemmin kaupungin nokkamies oli käytännössä valtuuston puheenjohtaja, esimerkiksi ensimmäisessä valtuustossa senaattori Leo Mechelin ja sisällissodan aikaan pankinjohtaja Johan Alfred Norrmén.

”Helsingissä oli jo 1920-luvulla apulaiskaupunginjohtajina työväenliikkeen edustajia. Tätä aikaa on tutkittu valitettavan vähän. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia poliittisia sopimuksia näistä valinnoista tehtiin.

Helsingin ensimmäinen virallinen kaupunginjohtaja otti tehtävän vastaan tammikuussa vuonna 1931. Kolben mukaan Antti Tulenheimon toiminta loi kaupunginjohtajalle konkreettisen ja symbolisen roolin.

Tulenheimo oli rikosoikeuden professori, kokoomuksen sisäpiiriläinen, toiminut senaattorina, maaherrana, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän johti kaupunginhallintoa ja edusti Helsingin kaupunkia.

Mutta miten asukkaat ovat takavuosina pystyneet osallistumaan kaupungin toimintaan? Nyt päätetyssä uudistuksessa suoran demokratian ja asukkaiden osallistamisen merkitystä on korostettu.

Kolbe ei pidä tätäkään piirrettä uutena. Esimerkiksi 1950-luvulla puhuttiin kovasti, miten saataisiin liitosalueiden eli uusien esikaupunkien ihmiset osallistumaan ja mietittiin kaupunginosahallintoa.

”Jos voidaan käyttää sanaa kunnallispolitiikan eliitti, niin eliitti on aina kantanut huolta, että demokratia toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Koska olen jo vanhempi kansalainen, ja tutkinut näitä asioita pitkään, sanoisin, että tämä 2010-lukulaisten pehmeä vallankumous on nähty jo aiemmin – useita kertoja.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntapolitiikka
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miten kävi Saaralle? ”Yritettiin tehdä kansainvälistä, tehtiin ihan Tokmannia”

    2. 2

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    3. 3

      Kaupungeissa on jotain, mikä koettelee mielenterveyttä – urbaani psykoosi on kaupunkilaisten oma oireyhtymä

    4. 4

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    5. 5

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    6. 6

      Rajan yli salakuljetetut liuskat paljastavat Pohjois-Korean arjen – Maailmalla kerää huomiota kirja, jonka tekijä on mysteeri

    7. 7

      Kasvukivut sekoittivat Finnairin – tässä selitys Miamin-lentojen perumiselle

    8. 8

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    9. 9

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    10. 10

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    2. 2

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    3. 3

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    4. 4

      Opetan lukiossa asioita, joita en ole opiskellut päivääkään

    5. 5

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    6. 6

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    7. 7

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    8. 8

      Tiedoksi niille, jotka surevat pakolaisten aiheuttamia kustannuksia: Leirittämällä ja eristämällä he vasta kalliiksi tulevatkin

    9. 9

      Nainen ei saanut avioeroa Britanniassa – miljonääripariskunnan vaimon on pakko pysyä avioliitossa, vaikka mies valitti vanhasta syrjähypystä ja haukkui vaimoa julkisilla paikoilla

    10. 10

      Rajan yli salakuljetetut liuskat paljastavat Pohjois-Korean arjen – Maailmalla kerää huomiota kirja, jonka tekijä on mysteeri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    6. 6

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    7. 7

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    8. 8

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    9. 9

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    10. 10

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    11. Näytä lisää