Valikko
Kaupunki

Jaettiinko valta Helsingissä historiallisesti uusiksi ennen juhannusta? Ei, sanoo professori

Professori Laura Kolbe (kesk) nimeää kolme yhtä merkittävää käännekohtaa Helsingin kunnallispolitiikassa.

Helsingin valtuusto teki ennen juhannusta ison päätöksen siirtyessään luottamushenkilöiden johtamaan pormestarimalliin. Seuraavien kuntavaalien jälkeen uudet valtuutetut valitsevat keskuudestaan pormestarin ja neljä apulaispormestaria, jotka jatkossa luotsaavat omia tonttejaan: Pormestari kaupunginhallitusta ja apulaispormestarit neljää superlautakuntaa.

Keskushallintokin saa johtamisuudistuksessa uuden pomon, kansliapäällikön, jonka viran kaupunginhallitus perusti maanantaisessa kokouksessaan. Kansliapäälliköstä tulee eräänlainen supervirkamies, jolle annetaan lähes nykyisen kaupunginjohtajan valtuudet ja päälle reippaanlainen palkka: 14 000 euroa kuussa.

Muutokset kaupungin johdossa ovat niin suuria, että tämähän näyttää lähes vallankumoukselta. Kaupunginvaltuuston kokouksessa moni valtuutettu kokikin suorastaan historian siipien havinaa.

”Tämä on valtuustokautemme ylivoimaisesti merkittävin päätös”, luonnehti muiden muassa kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt Lasse Männistö (kok).

Mutta kuinka historiallisesta hetkestä johtamisuudistuksessa oikein on kyse?

Helsingin kunnallispolitiikan historiaa tutkinut, valtuutettu, professori Laura Kolbe (kesk) nostaa esiin kolme kenties merkittävämpää käännettä Helsingin vallanjaossa.

Ne ajoittuvat vuosiin 1875, 1919 ja 1927.

Kaupunginvaltuustojen perustaminen vuonna 1875 ansaitsisi monien mielestä voiton kaikkien merkittävimpien kuntauudistusten kisassa. Silloin virkavaltaisen maistraatin rinnalle syntyi ensimmäinen vaaleilla valittu elin, jossa toteutui ”kansan ääni”. Valtuusto korvasi nk. kansanvanhimmat päätöksenteossa.

”Tuo ’kansan ääni’ täytyy laittaa moninkertaisiin sitaatteihin, koska kansaa edustivat vain ne, jotka maksoivat veroja”. Kolbe täsmentää.

Työläiset, palvelijat, naiset ja nuoret saivat tyytyä siihen, mitä varakkaat miehet katsoivat viisaaksi päättää. Mutta hetki oli silti merkittävä, sillä ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa päätöksiä teki vaaleilla valittu ryhmä.

Näihin aikoihin vahvistui myös virkakulttuuri, johon kuuluu valmistelu- ja esittelyvastuu. Kolbe näkee, että juuri nämä pitkät juuret selittävät Helsinkiä leimaavan hallintokulttuurin sitkeyttä.

Toinen ehdokas kaikkein merkittävimmäksi vallanjakouudistukseksi tapahtui sisällissodan jälkimainingeissa vuonna 1919. Silloin mies-ja-ääni-periaate ulotettiin kunnallisvaaleihin. Edellisellä vuosikymmenellä vahvistettu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli ollut käytössä vain valtiopäivävaaleissa.

Kunnallisen äänioikeuden ulottaminen kaikkiin täysi-ikäisiiin asukkaisiin avasi tien työväestölle. Ensimmäisissä lakimuutoksen jälkeen järjestetyissä kuntavaaleissa sosialistit ottivat 40 prosenttia äänistä, ja monet työväenliikkeelle merkittävät uudistukset lähtivät liikkeelle.

Poliittisesti vuosi 1919 oli tärkeä, koska se toi uudet voimat mukaan politiikkaan. Mutta onko tämä Laura Kolben mielestä kaikkein merkittävin uudistus?

”Riippuu perspektiivistä. Omana aikanaan 1870-luvun uudistus oli todella dramaattinen. Me voimme vain arvuutella, miten merkittävänä silloin eläneet helsinkiläiset sen kokivat.”

1800-luvun lopun valtuutetut osallistuivat aktiivisesti asioiden valmisteluun. Valtuusto oli kookas, alussa 48 jäsentä ja myöhemmin jo 60 jäsentä. Vanhan säätyeliitin edustajien lisäksi valituksi oli tullut uusia merkkihenkilöitä, tehtailijoita, kiinteistönomistajia, yliopiston professoreita, joiden asiantuntemusta tarvittiin kaupungin kehittyessä ja kasvaessa.

Kolbe muistuttaa, ettei vanhaan esittelyjärjestelmään tai valtuuston ja maistraatin suhteisiin tullut vuonna 1919 muutoksia. Työväestö liukui sisään olemassaolevaan toimintakulttuuriin.

”Silloin murros ja jatkuvuus kohtasivat toisensa tavalla, joka oli hyvin kiehtovaa.”

Kolmas ehdokas kunnallisen hallinnon merkittävimmäksi uudistukseksi on vuoden 1927 kunnallislakien uudistus. Rahatoimikamarille kuulunut kaupungin omaisuuden ja talouden hoito siirrettiin kaupunginjohtajille sekä uudelle kaupunginhallitukselle.

”Paikallishallinnolta haluttiin ripeyttä ja reippautta, tekemiselle tehoa. Siksi perustettiin kaupunginhallitus, jonka tehtäväksi tuli päätettävien asioiden suunnittelu ja seuranta.”

Kaupunginjohtajan virka oli uusi. Aiemmin kaupungin nokkamies oli käytännössä valtuuston puheenjohtaja, esimerkiksi ensimmäisessä valtuustossa senaattori Leo Mechelin ja sisällissodan aikaan pankinjohtaja Johan Alfred Norrmén.

”Helsingissä oli jo 1920-luvulla apulaiskaupunginjohtajina työväenliikkeen edustajia. Tätä aikaa on tutkittu valitettavan vähän. Olisi kiinnostavaa tietää, millaisia poliittisia sopimuksia näistä valinnoista tehtiin.

Helsingin ensimmäinen virallinen kaupunginjohtaja otti tehtävän vastaan tammikuussa vuonna 1931. Kolben mukaan Antti Tulenheimon toiminta loi kaupunginjohtajalle konkreettisen ja symbolisen roolin.

Tulenheimo oli rikosoikeuden professori, kokoomuksen sisäpiiriläinen, toiminut senaattorina, maaherrana, pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä. Hän johti kaupunginhallintoa ja edusti Helsingin kaupunkia.

Mutta miten asukkaat ovat takavuosina pystyneet osallistumaan kaupungin toimintaan? Nyt päätetyssä uudistuksessa suoran demokratian ja asukkaiden osallistamisen merkitystä on korostettu.

Kolbe ei pidä tätäkään piirrettä uutena. Esimerkiksi 1950-luvulla puhuttiin kovasti, miten saataisiin liitosalueiden eli uusien esikaupunkien ihmiset osallistumaan ja mietittiin kaupunginosahallintoa.

”Jos voidaan käyttää sanaa kunnallispolitiikan eliitti, niin eliitti on aina kantanut huolta, että demokratia toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Koska olen jo vanhempi kansalainen, ja tutkinut näitä asioita pitkään, sanoisin, että tämä 2010-lukulaisten pehmeä vallankumous on nähty jo aiemmin – useita kertoja.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntapolitiikka
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Trump uhkaa tuhota Britannian varalaskupaikan

    2. 2

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    3. 3

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    4. 4

      23-vuotias Ville haluaa ryhtyä talonmieheksi, hankkia koiran ja lopettaa Subutexin käytön – odotellessaan paikkaa katkolle hän ehti jo retkahtaa ja kadota

    5. 5

      Anne Berneriltä uusi ehdotus – sadan miljoonan euron hankintatuki auton tänä vuonna ostaville

    6. 6

      Näin kahden lapsen äiti löysi aikaa kuntoilulle – koko perheen arki parani aamutreenien ansiosta

    7. 7

      Vääntö virkaanastujaisten yleisöstä sai lisäkierteen – Trumpin neuvonantaja sanoo Valkoisen talon tiedottajan esittäneen ”vaihtoehtoisia faktoja”

    8. 8

      Hiirikokeet kertoivat, miksi länsimainen ravinto usuttaa ahmimaan – ja miten se saataisiin loppumaan

    9. 9

      Tältä me näytämme aamulla bussissa ja metrossa – Akseli Valmusen kuvareportaasi

    10. 10

      Kelan pääjohtaja väläyttää: Valtion tukemien asuntojen vuokria voisi säännellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    2. 2

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    3. 3

      Tältä me näytämme aamulla bussissa ja metrossa – Akseli Valmusen kuvareportaasi

    4. 4

      Kuolemansairas Pasi pelkäsi tukehtuvansa lopulta mutta ei saanut Suomessa kuolinapua – hollantilaislääkäri kertoo, miten hän tekee eutanasian

    5. 5

      Anne Berneriltä uusi ehdotus – sadan miljoonan euron hankintatuki auton tänä vuonna ostaville

    6. 6

      Velat veivät olympiamitalistin vararikkoon – kaikki on mennyt

    7. 7

      Kiinalaistavara saapuu 14 sentillä kotiovellesi

    8. 8

      Vääntö virkaanastujaisten yleisöstä sai lisäkierteen – Trumpin neuvonantaja sanoo Valkoisen talon tiedottajan esittäneen ”vaihtoehtoisia faktoja”

    9. 9

      Tänne länsimetron miljoonat menevät – yksi vessakoppi maksaa kymmeniätuhansia, hissit ja liukuportaat 24 miljoonaa euroa

    10. 10

      Sata vuotta kouluruokaa – Suomi on ainoa maa maailmassa, jonka opetussuunnitelmaan ruoka kuuluu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

    2. 2

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    3. 3

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    4. 4

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    5. 5

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    6. 6

      Miehen epäillään tunkeutuneen sikalaan ja paritelleen karjun kanssa Oulun seudulla

    7. 7

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    8. 8

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    9. 9

      Helsinkiä riivaa huutava pula nuorista miehistä – katso HS:n koneesta, puuttuuko kotikulmiltasi naisia vai miehiä

    10. 10

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    11. Näytä lisää