Valikko
Kaupunki

Tapiolan penkistä tuli espoolainen ikoni – HS jäljitti penkin tekijää

1960-luvulla risteilyvieraatkin vietiin Tapiolaan. Nyt Tapiolaa taas myllätään – ja sen nimikkopenkkien maali hilseilee.

Tapiola

”Onko tämä jokin kulttipenkki?” kysyy Kirsiksi esittäytyvä rouva Tapiolan Mäntyviidassa. Vihreä maali halkeilee ja sammal nousee pitkin kulmikkaan puupenkin jalkoja.

Kulttipenkkipä hyvinkin, todellinen espoolainen ikoni. Viime aikoina tarkat espoolaiset ovat huomanneet, että puisten penkkien maali hilseilee.

Paikoin penkit ovat tyystin kadonneet, ja tilalle on ilmestynyt käkkäräisiä koivunjalkapenkkejä. Esimerkiksi kivenlahtelaiset odottavat yhä rantaraitille kevääksi luvattuja penkkejään.

Mitä tapahtui? Ja kuka kulmikkaan puusohvan edes suunnitteli? HS penkoi penkin tarinaa. Se alkaa Tapiolasta, 1960-luvulta.

Silloin Tapiola oli Sibeliuksen tai Paavo Nurmen veroinen kansallisylpeys, jossa ruohokummut ja penkitkin muotoiltiin tukemaan ihmisen hyvinvointia.

Risteilyturistit ja valtiovieraat tuotiin katsomaan ihannekaupunkia, joka kelpasi jopa Pariisin esikaupunkien malliksi. Utopian toteutus alkoi Mäntyviidan suunnalla, mutta penkin tarinaa pitää hakea lännempää.

Kirkon kohdalla penkki on punainen, koska niin määrää Ta­piolan designohje.

”Vanha tsekkoslovakialainen sotamalli”, arvioi penkillä hengähtävä Make Karmakka. ”Raksamiehenä tosin sanoisin, että tukevasti se on pultattu, ja onhan se inhimillisempi kuin metroasemien teräspenkit.”

Tapiolassa katukivetkin suun­niteltiin varta vasten. Nyt halkeilleita betonilaattoja on paikattu laajalti asvaltilla. Enää tänne ei tuoda turisteja.

Karmakka rakentaa Tapiolalle uutta keskustaa, ja työmaan kolina kantautuu pitkälle.

Keskustornin juurella Markku Rinne ja Sarla Kelo istahtavat oranssille penkille. Heille penkki on suorastaan rakas.

”Se on Tapiolan oleellinen tunnusmerkki”, Rinne määrittelee kahvimuki kädessään.

”Siitä tulee jotenkin mieleen Heikintori”, Kelo sanoo. Aivan oikein: penkki näki päivänvalon Heikintorin avajaisissa vuonna 1968. Mutta kuka sen teki?

Lähdeteokset designohjetta myöten kertovat, että penkin piirsi Tapiolan ”hoviarkkitehti” Aarne Ervi. Kun HS kertoi tämän asian huhtikuussa, espoolainen Pirkko Söderman pani postia tulemaan.

”Ervi ei ole suunnitellut mitään penkkejä Tapiolaan eikä varmaan muuallekaan”, Söderman sähköpostitti. Hänen mukaansa penkin luoja olisi nimeltään Carl-Johan Gottberg.

Gottberg oli Tapiolan ylipuutarhuri, sama mies, joka taivutteli Tapiolan maaston sellaiseksi, että niityt näyttävät jatkuvan yhtenäisinä silmänkantamattomiin. Infinity-nurmikkoja siis!

Mutta suunnitteliko hän penkin? Tapiolan rakennuttaneen Asuntosäätiön viestintäpäällikön Ritva Bergströmin mukaan todennäköisesti kyllä.

Säätiön arkistosta ei löydy asialle vahvistusta, sillä Espoon kaupunginmuseolla ei ole varaa järjestää arkistoa. ”Aineistoa on kymmeniä metrejä”, sanoo intendentti Virpi Talja. Järjestäminen kestäisi vuoden.

Museon tutkija Marja Sahlberg uskoo penkin olevan Ervin käsialaa, samoin Tapiolaan perehtynyt maisema-arkkitehti Ria Ruokonen.

”Mutta Asuntosäätiössä suunnittelu oli vähän sellaista yhteistyötä, joten olisiko nimi sittenkin lopulta Gottberg?” Ruokonen pohtii. Gottbergin seuraaja Juhani Kaare komppaa.

Ervin arkistoa säilövästä Arkkitehtuurimuseosta ei löydy pikaisella pöyhäisyllä vahvistusta.

Selvitys näyttää ajautuvan umpikujaan, mutta viikkojen vierittyä soittaa 88-vuotias Gottberg.

”On sataprosenttisen varmaa, että Ervi se ei ollut”, puutarhaneuvos sanoo. ”Mutta en minäkään ole ihan varma, kuka se alkuperäinen suunnittelija oli.”

Hän muistaa kyllä allekirjoittaneensa penkin detaljipiirustuksia, mutta piirtäjä lienee ollut joku säätiön nuorista arkkitehdeista tai opiskelijoista. Penkit tehtiin Gottbergin alaisuudessa.

”Panin puutarhatoimiston pojat tekemään niitä luppoaikana.”

Espoon viheryksikkö rakentaa ja kunnostaa penkkejä yhä, mutta nyt tuotanto seisoo. Viherylläpidon verstas paloi puolitoista vuotta sitten, eikä Soukan palo­asemalle tehdyssä väistötilassa ole vieläkään maalaamoa.

”Maastosta puuttuu nyt lukematon määrä penkkejä”, kertoo tuotantopäällikkö Merja Pöyhiä.

Hänen mukaansa Tapiola-penkkejä on Espoossa noin 1 500 kappaletta. Joka vuosi kunnostetaan noin 250 ja rakennetaan kymmeniä uusia.

Tapiolan keskusta on paraikaa uudistusten kourissa. On pakko kysyä: mitä tuumii Gottberg?

”Vähän massiivinen siitä tulee. Vih­reän puolen edustajana olisin toivonut enemmän vihreyttä. En kritisoisi keskeneräistä, mutta pitää muistaa, että puhutaan puutarhakaupungista.”

Gottbergin mukaan nykytekijöiden voi olla vaikea ymmärtää Tapiolan henkeä – sitä, jossa laattamallillakin oli väliä.

Oranssilla penkillä istuva Rinne on vähän samaa mieltä. Esimerkiksi keskustan lämmitetty laatoitus on hänestä vanhaan verrattuna vähän kolkko.

”Joulun alla oli romanttista, kun lumi jäi maahan. Nyt siellä on sulaa loskaa”, Rinne sanoo.

Teknisten hienouksien sijaan hän toivoo Tapiolalle hoitavia, ylläpitäviä ihmiskäsiä. Turistille Rinteellä on yksi toive: ”Että hän osaisi lukea Tapiolan ainutlaatuisuuden näiden kirjoitusvirheiden eli remonttien yli.”

Täydellinen penkki rupatella

Hyvästi sota-aika ja likainen kivikaupunki! Nyt tehdään hygieenisesti ja moraalisesti täydellinen kasvuympäristö, joka hengittää luontoon! Tehdään se koko kansalle!

Jokseenkin näin kulki tuuma, kun liuta aatteellisia järjestöjä löi 1950-luvulla hynttyyt yhteen, perusti Asuntosäätiön ja alkoi rakentaa Tapiolasta suomalaisen yhteiskunnan pienoismallia.

Jopa asukkaiden ammatit tarkistettiin, sillä sekaan haluttiin niin työläiset kuin tohtoreitakin. Ja heille piti tehdä täydellinen penkki.

”Meidän toimitusjohtaja oli aktiivinen kaveri, joka halusi ihmisille istumapaikkoja rupatella yhdessä”, muistelee Asuntosäätiön entinen ylipuutarhuri Carl-Johan Gottberg.

”Sen piti olla esteettinen, arkkitehtuuriin sopiva, puinen ja raskas.”

Penkistä tuli puinen, koska puu on lämmin, edullinen ja helposti työstettävissä. Ja raskas, ”jotta ilkivallantekijät eivät kanniskelisi niitä ympäriinsä”.

Gottbergin mukaan ensimmäiset Tapiola-penkit tehtiin Heikintorin kauppiastavaratalon edustan aukiolle.

Pian penkkia todettiin oivaksi muual­lekin, ja nyt niitä löytyy ympäri Espoota. Tapiola-penkin lisäksi sitä on kutsuttu Asuntosäätiö-penkiksi Tapiolan rakennuttaneen säätiön mukaan.

Heikintori-nimeäkin on käytetty. Gottbergin mainitsema aktiivinen kaveri oli Asuntosää­tiön vahvatahtoinen toimitusjohtaja Heikki von Hertzen.

Gottbergin mukaan ensimmäiset Tapiola-penkit ovat valkoisia, ja kirkkaat värit lienevät von Hertzenin tuliaisia maailmalta.

”Kyllä hän joskus edusti erilaista värimaailmaa kuin mihin Suomessa oli totuttu”, Gottberg sanoo.

Ihannekaupunginosa

 Tapiolan rakennuttaneen Asuntosäätiön taustalla vaikuttivat muun muassa Väestöliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

 Tapiola tehtiin 1950-luvulla ”puutarhakaupungiksi”.

 Tapiolan keskustaa myllätään parhaillaan, ja metron myötä sinne on tarkoitus rakentaa myös uusia koteja 2 000 asukkaalle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupunkisuunnittelu
  • Tapiola
  • Espoo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Trump ei tarjonnut sovinnon eleitä – ensimmäinen puhe presidenttinä oli raju populistinen julistus, suoranainen sodanjulistus

    2. 2

      Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

    3. 3

      Trumpin virkaanastujaisissa soivat Sibeliuksen Finlandian sävelet

    4. 4

      Emmi Salminen, 99, synnytti 20-vuotiaana aviottoman lapsen: ”Kätilö haukkui minua koko yön”

    5. 5

      Asiantuntija: Trumpin puhe oli harvinaisen jyrkkä – ”Paistoi uho, että hän on pomo, ja nyt te muut kuuntelette”

    6. 6

      Nauroin työkaverin lähettämälle rivolle viestille, mutta jälkikäteen inhotti

    7. 7

      Väljät virkaanastujaiset – Washingtoniin ei tullut Trumpin ennustamaa ”uskomatonta, ennätysmäistä yleisöä”

    8. 8

      Ministeri Bernerin pelottelutaktiikassa on eräs perin tuttu, mutta holtiton piirre

    9. 9

      Mies kuristi 12-vuotiaan tytön liki hengiltä Espoossa keskellä päivää ja soitti samalla hätäkeskukseen – passitettiin mielisairaalaan

    10. 10

      Salaisuuden pitäminen oli valtava taakka – Lapsena hyväksikäytetty Inkeri Tiitinen voitti traumansa liikunnan avulla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

    2. 2

      Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

    3. 3

      Nauroin työkaverin lähettämälle rivolle viestille, mutta jälkikäteen inhotti

    4. 4

      Emmi Salminen, 99, synnytti 20-vuotiaana aviottoman lapsen: ”Kätilö haukkui minua koko yön”

    5. 5

      Sinisilmäiset vanhemmat uskoivat sadun koulun järjestämästä laivaristeilystä – valvojia olikin hankittu Tinderistä

    6. 6

      Ministeri Bernerin pelottelutaktiikassa on eräs perin tuttu, mutta holtiton piirre

    7. 7

      Perussuomalaiset tekevät rasismirikoksistaan vaalimainoksia

    8. 8

      Trumpin virkaanastujaisissa soivat Sibeliuksen Finlandian sävelet

    9. 9

      Trump nousi valtaan, Obama jätti hyvästit – näin virkaanastujaispäivä eteni

    10. 10

      15-vuotiaan julma joukkopahoinpitely kuohuttaa Sipoossa – kuntalaiset puuhaavat mielenosoitusta lauantaiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    2. 2

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    3. 3

      Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

    4. 4

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    5. 5

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    6. 6

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    7. 7

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    8. 8

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    9. 9

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    10. 10

      Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    11. Näytä lisää