Valikko
Kaupunki

Tapiolan penkistä tuli espoolainen ikoni – HS jäljitti penkin tekijää

1960-luvulla risteilyvieraatkin vietiin Tapiolaan. Nyt Tapiolaa taas myllätään – ja sen nimikkopenkkien maali hilseilee.

Tapiola

”Onko tämä jokin kulttipenkki?” kysyy Kirsiksi esittäytyvä rouva Tapiolan Mäntyviidassa. Vihreä maali halkeilee ja sammal nousee pitkin kulmikkaan puupenkin jalkoja.

Kulttipenkkipä hyvinkin, todellinen espoolainen ikoni. Viime aikoina tarkat espoolaiset ovat huomanneet, että puisten penkkien maali hilseilee.

Paikoin penkit ovat tyystin kadonneet, ja tilalle on ilmestynyt käkkäräisiä koivunjalkapenkkejä. Esimerkiksi kivenlahtelaiset odottavat yhä rantaraitille kevääksi luvattuja penkkejään.

Mitä tapahtui? Ja kuka kulmikkaan puusohvan edes suunnitteli? HS penkoi penkin tarinaa. Se alkaa Tapiolasta, 1960-luvulta.

Silloin Tapiola oli Sibeliuksen tai Paavo Nurmen veroinen kansallisylpeys, jossa ruohokummut ja penkitkin muotoiltiin tukemaan ihmisen hyvinvointia.

Risteilyturistit ja valtiovieraat tuotiin katsomaan ihannekaupunkia, joka kelpasi jopa Pariisin esikaupunkien malliksi. Utopian toteutus alkoi Mäntyviidan suunnalla, mutta penkin tarinaa pitää hakea lännempää.

Kirkon kohdalla penkki on punainen, koska niin määrää Ta­piolan designohje.

”Vanha tsekkoslovakialainen sotamalli”, arvioi penkillä hengähtävä Make Karmakka. ”Raksamiehenä tosin sanoisin, että tukevasti se on pultattu, ja onhan se inhimillisempi kuin metroasemien teräspenkit.”

Tapiolassa katukivetkin suun­niteltiin varta vasten. Nyt halkeilleita betonilaattoja on paikattu laajalti asvaltilla. Enää tänne ei tuoda turisteja.

Karmakka rakentaa Tapiolalle uutta keskustaa, ja työmaan kolina kantautuu pitkälle.

Keskustornin juurella Markku Rinne ja Sarla Kelo istahtavat oranssille penkille. Heille penkki on suorastaan rakas.

”Se on Tapiolan oleellinen tunnusmerkki”, Rinne määrittelee kahvimuki kädessään.

”Siitä tulee jotenkin mieleen Heikintori”, Kelo sanoo. Aivan oikein: penkki näki päivänvalon Heikintorin avajaisissa vuonna 1968. Mutta kuka sen teki?

Lähdeteokset designohjetta myöten kertovat, että penkin piirsi Tapiolan ”hoviarkkitehti” Aarne Ervi. Kun HS kertoi tämän asian huhtikuussa, espoolainen Pirkko Söderman pani postia tulemaan.

”Ervi ei ole suunnitellut mitään penkkejä Tapiolaan eikä varmaan muuallekaan”, Söderman sähköpostitti. Hänen mukaansa penkin luoja olisi nimeltään Carl-Johan Gottberg.

Gottberg oli Tapiolan ylipuutarhuri, sama mies, joka taivutteli Tapiolan maaston sellaiseksi, että niityt näyttävät jatkuvan yhtenäisinä silmänkantamattomiin. Infinity-nurmikkoja siis!

Mutta suunnitteliko hän penkin? Tapiolan rakennuttaneen Asuntosäätiön viestintäpäällikön Ritva Bergströmin mukaan todennäköisesti kyllä.

Säätiön arkistosta ei löydy asialle vahvistusta, sillä Espoon kaupunginmuseolla ei ole varaa järjestää arkistoa. ”Aineistoa on kymmeniä metrejä”, sanoo intendentti Virpi Talja. Järjestäminen kestäisi vuoden.

Museon tutkija Marja Sahlberg uskoo penkin olevan Ervin käsialaa, samoin Tapiolaan perehtynyt maisema-arkkitehti Ria Ruokonen.

”Mutta Asuntosäätiössä suunnittelu oli vähän sellaista yhteistyötä, joten olisiko nimi sittenkin lopulta Gottberg?” Ruokonen pohtii. Gottbergin seuraaja Juhani Kaare komppaa.

Ervin arkistoa säilövästä Arkkitehtuurimuseosta ei löydy pikaisella pöyhäisyllä vahvistusta.

Selvitys näyttää ajautuvan umpikujaan, mutta viikkojen vierittyä soittaa 88-vuotias Gottberg.

”On sataprosenttisen varmaa, että Ervi se ei ollut”, puutarhaneuvos sanoo. ”Mutta en minäkään ole ihan varma, kuka se alkuperäinen suunnittelija oli.”

Hän muistaa kyllä allekirjoittaneensa penkin detaljipiirustuksia, mutta piirtäjä lienee ollut joku säätiön nuorista arkkitehdeista tai opiskelijoista. Penkit tehtiin Gottbergin alaisuudessa.

”Panin puutarhatoimiston pojat tekemään niitä luppoaikana.”

Espoon viheryksikkö rakentaa ja kunnostaa penkkejä yhä, mutta nyt tuotanto seisoo. Viherylläpidon verstas paloi puolitoista vuotta sitten, eikä Soukan palo­asemalle tehdyssä väistötilassa ole vieläkään maalaamoa.

”Maastosta puuttuu nyt lukematon määrä penkkejä”, kertoo tuotantopäällikkö Merja Pöyhiä.

Hänen mukaansa Tapiola-penkkejä on Espoossa noin 1 500 kappaletta. Joka vuosi kunnostetaan noin 250 ja rakennetaan kymmeniä uusia.

Tapiolan keskusta on paraikaa uudistusten kourissa. On pakko kysyä: mitä tuumii Gottberg?

”Vähän massiivinen siitä tulee. Vih­reän puolen edustajana olisin toivonut enemmän vihreyttä. En kritisoisi keskeneräistä, mutta pitää muistaa, että puhutaan puutarhakaupungista.”

Gottbergin mukaan nykytekijöiden voi olla vaikea ymmärtää Tapiolan henkeä – sitä, jossa laattamallillakin oli väliä.

Oranssilla penkillä istuva Rinne on vähän samaa mieltä. Esimerkiksi keskustan lämmitetty laatoitus on hänestä vanhaan verrattuna vähän kolkko.

”Joulun alla oli romanttista, kun lumi jäi maahan. Nyt siellä on sulaa loskaa”, Rinne sanoo.

Teknisten hienouksien sijaan hän toivoo Tapiolalle hoitavia, ylläpitäviä ihmiskäsiä. Turistille Rinteellä on yksi toive: ”Että hän osaisi lukea Tapiolan ainutlaatuisuuden näiden kirjoitusvirheiden eli remonttien yli.”

Täydellinen penkki rupatella

Hyvästi sota-aika ja likainen kivikaupunki! Nyt tehdään hygieenisesti ja moraalisesti täydellinen kasvuympäristö, joka hengittää luontoon! Tehdään se koko kansalle!

Jokseenkin näin kulki tuuma, kun liuta aatteellisia järjestöjä löi 1950-luvulla hynttyyt yhteen, perusti Asuntosäätiön ja alkoi rakentaa Tapiolasta suomalaisen yhteiskunnan pienoismallia.

Jopa asukkaiden ammatit tarkistettiin, sillä sekaan haluttiin niin työläiset kuin tohtoreitakin. Ja heille piti tehdä täydellinen penkki.

”Meidän toimitusjohtaja oli aktiivinen kaveri, joka halusi ihmisille istumapaikkoja rupatella yhdessä”, muistelee Asuntosäätiön entinen ylipuutarhuri Carl-Johan Gottberg.

”Sen piti olla esteettinen, arkkitehtuuriin sopiva, puinen ja raskas.”

Penkistä tuli puinen, koska puu on lämmin, edullinen ja helposti työstettävissä. Ja raskas, ”jotta ilkivallantekijät eivät kanniskelisi niitä ympäriinsä”.

Gottbergin mukaan ensimmäiset Tapiola-penkit tehtiin Heikintorin kauppiastavaratalon edustan aukiolle.

Pian penkkia todettiin oivaksi muual­lekin, ja nyt niitä löytyy ympäri Espoota. Tapiola-penkin lisäksi sitä on kutsuttu Asuntosäätiö-penkiksi Tapiolan rakennuttaneen säätiön mukaan.

Heikintori-nimeäkin on käytetty. Gottbergin mainitsema aktiivinen kaveri oli Asuntosää­tiön vahvatahtoinen toimitusjohtaja Heikki von Hertzen.

Gottbergin mukaan ensimmäiset Tapiola-penkit ovat valkoisia, ja kirkkaat värit lienevät von Hertzenin tuliaisia maailmalta.

”Kyllä hän joskus edusti erilaista värimaailmaa kuin mihin Suomessa oli totuttu”, Gottberg sanoo.

Ihannekaupunginosa

 Tapiolan rakennuttaneen Asuntosäätiön taustalla vaikuttivat muun muassa Väestöliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

 Tapiola tehtiin 1950-luvulla ”puutarhakaupungiksi”.

 Tapiolan keskustaa myllätään parhaillaan, ja metron myötä sinne on tarkoitus rakentaa myös uusia koteja 2 000 asukkaalle.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupunkisuunnittelu
  • Tapiola
  • Espoo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    2. 2

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    3. 3

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    4. 4

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    5. 5

      ”Töihin on kiva tulla, kun on pientä vipinää” – Tutkimusten mukaan työpaikkasuhteet voivat lisätä työmotivaatiota

    6. 6

      New York Times: Venäläiset keskustelivat, miten Trumpiin voisi vaikuttaa

    7. 7

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    8. 8

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    9. 9

      Kesätorstaisin Mauno Koivistolle ei saanut puhua politiikkaa, muuten seuraukset olivat tylyt – lentopallokaverit muistelevat peli-iltoja Kultarannassa

    10. 10

      Ariana Grande keskeytti kiertueensa – järkyttyi pahoin konsertissaan tapahtuneesta pommi-iskusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    2. 2

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    3. 3

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    4. 4

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    5. 5

      Kaupunkipyörien palautuksissa ongelmia, käyttäjät saaneet lähes sadan euron mätkyjä – ”Kyllä tällaisesta väärinymmärryksestä johtuvat tilanteet on lähtökohtaisesti hyvitetty”

    6. 6

      Leonardo da Vincin äidin arvoitus ratkesi viimein: Keksijä-taiteilija oli 15-vuotiaan orpotytön lapsi, josta varttui aikamme ylistetyin nero

    7. 7

      Video näyttää golfkentällä löntystelevän karhun – poliisi varoittaa Espoossa liikkuvasta yksilöstä

    8. 8

      Alkoholi­lain uudistus voi kaatua kokonaan – keskusta vastustaa vahvojen juomien tuloa kauppoihin

    9. 9

      Heikki Aittokosken essee: Kauna on aikamme avainsana, ja toistuvat terrori-iskut voivat panna Euroopan vielä kovalle koetteelle

    10. 10

      Tytöt ja nuoret naiset tinkivät ehkäisystä rahanpuutteen takia – ”Asun yksin ja mietin, ostanko ruokaa vai e-pillereitä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää