Kaupunki

Helsingin kaavoittaja: ”Jonnekinmuualle ei ole paikka” – jos kaikista viheralueista pidetään kiinni, pöhinää ei synny

Tämän päivän kaupunkisuunnittelu näkyy tulevaisuuden asuntojen vuokrissa ja hinnoissa.

Helsingin Teurastamolla on heinäkuisena keskiviikkona aurinkoista ja asfaltti on kuuma. Kaikkialla näkyy ihmisten kansoittamia terasseja, ja huulia kohti etenee trendiruokaa: italialaista pistaasijäätelöä Jädelinosta, vietnamilaisia bánh mì patonkeja B-Smokerysta ja kulttiasemaan nousseita Rosburgereita Roslundin lihakaupasta.

Täällä sitä on: kuuluisaa pöhinää. Kaupungin tuntua, kuluneita hallirakennuksia joiden sisällä viriää uutta.

Paikalle saapuu myös Heikki Salmikivi, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nuori yleiskaavasuunnittelija, joka sopii rennon siisteine vaatteineen täydellisesti kuvaan.

Salmikivi on tullut paikalle puhumaan siitä, miten Teurastamon kaltaisia paikkoja luodaan –  ja miksi tiivistysrakentamista on järjetöntä vastustaa jos haluaa pöhinän joskus leviävän Kallion lähiympäristöä kauemmaksi.

Teurastamo ja tiivistäminen liittyvät kiinteästi yhteen.

”Meillä on Teurastamon ja Kallion kaltaiset kaupunkikulttuurikeitaat joissa tapahtuu juuri siksi, että näillä alueilla rakennukset ovat tiiviisti ja ihmisiä on paljon”, Salmikivi aloittaa.

”Suomen tiheimmin asuttu alue sijaitsee Kalliossa Harjutorin kupeessa. Siellä on Kotiharjun sauna.”

Teurastamon alueelle puolestaan on rakennettu valtavasti viime vuosina.

Mutta siinä missä Teurastamon elävyys ja trendiburgerit herättävät hurraa-huutoja, on tiivistäminen monelle kirosana. Ja toki hyvin merkityksellisestä syystä: tiivistäminen hävittää asuinalueilta puistikoita, kaupunkimetsiä ja muuta luontoa, ja viheralueilla on niiden itseisarvon lisäksi tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Tämän tietää myös Heikki Salmikivi, joka on oppinut työssään, että Helsingin luonto on kaupunkilaisille hyvin rakas. Mutta:

”Jonnekinmuualle ei ole paikka”, Salmikivi sanoo.

”Jos halutaan ja hyväksytään, että Helsinki kasvaa ja ihmiset tahtovat asua täällä, niin jotain pitää tehdä. Tiivistysrakentamista on turha kauhistella, jos haluaa pöhinää muuallekin kuin Kallioon ja sen välittömään läheisyyteen.”

Hänen mukaansa yleiskaavasuunnittelijan työ on miettiä kaupunkisuunnittelun suuria linjoja pitkällä aikavälillä, ja käytännössä tämä on järkevien mutta ristiriitaisten argumenttien yhteensovittamista ja kompromisseja.

Tiivistämistä Salmikivi itse pitää monella tapaa todella kannatettavana. Se mahdollistaa hyvät joukkoliikenneliikenneyhteydet, pyörätiet ja Teurastamon kaltaiset palvelualueet.

”Helsingin kaupunki on osaltaan mahdollistanut ja vaikuttanut paljonkin Teurastamon kehitykseen ja ravintoloiden valintaan, mutta ei tällaisia paikkoja voi luoda minne vain. Ei ravintolalle voi sanoa, että mene tuonne. Ravintolat menevät sinne, missä on ihmisiä ja kysyntää.”

Samasta syystä Salmikivi ei ihan usko mediassa esiintyneitä pohdintoja, joissa Kontulasta, Herttoniemestä tai Vuosaaresta povataan uusia ”Kallioita”.

”Kallio on uusi Kallio joka vuosi siksi, että siellä on riittävästi porukkaa ja paljon erilaista toimintaa. Esimerkiksi Kontulassa on vilkas ostoskeskus, jossa on paljon liiketiloja, mutta sen ulkopuolella rakennukset sijaitsevat kaukana toisistaan eikä asukkaita ole kovin paljon.”

Hän huomauttaa, että vaikka esimerkiksi Vuosaaresta ei tulisikaan uusi kaupunkikulttuurin keskus, ihmiset viihtyvät siellä silti hyvin.

”Vuosaarta pidetään luonnonkauniina ja viihtyisänä, vaikka itse asiassa erityisesti Aurinkolahti on yksi kaupungin tehokkaimmin rakennettuja alueita keskustan ulkopuolella.”

Kaupunkisuunnittelu ja tiivistäminen herättävät ihmisissä tunteita, mutta kuinka paljon he todella yrittävät konkreettisesti vaikuttaa yleiskaavasuunnittelijoiden työhön?

”Eniten kantaa ottavat ikäihmiset, nuoret eivät kommentoi ja vielä syntymättömät eivät saa sanoa mitään”, tiivistää Salmikivi.

Hän tarkoittaa, että vielä syntymättömiä kaupunkisuunnittelun ratkaisut varmasti kiinnostaisivat, sillä heidän tulevaisuudessa maksamissaan vuokrissa ja asuntojen hinnoissa näkyvät tämän päivän suunnittelun tulokset. Sama tilanne on nuorilla.

Nyt eniten kantaa yleiskaavaan ottavat kaupunginosayhdistykset, joissa valtaa pitävät muut kuin nuoret. Nuoret eivät Salmikiven mukaan ota kantaa virallisia teitä pitkin, mutta saattavat toki keskustella vilkkaasti kaupunkisuunnittelusta esimerkiksi Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä.

Eri asia on, kuinka paljon Facebook-keskustelulla on vaikutusta päätöksentekoon.

”Kaupunginosayhdistyksissä ollaan hanakoita vastustamaan esimerkiksi kantakaupungin rakennuskannan tiivistämistä, mutta jo nyt on se tilanne, että kantakaupungin asuntojen hinnat ovat revenneet ihan eri sfääreihin kun vertaa vaikka Itä-Helsingin lähiöihin. Vielä 1990-luvun alussa hinnat olivat huomattavasti lähempänä toisiaan.”

Tiivistämisellä voitaisiin Salmikiven mukaan vaikuttaa siihen, että kantakaupunkiin eivät jää vain harvat ja valitut –  usein vanhat ihmiset – , joilla on varaa siellä asua.

Salmikiven mielestä Helsingin kaupungin ”tiivistämismeininki” on nyt hyvä.

”Enää virkamiesportaassa tai poliitikkojen keskuudessa ei kyseenalaisteta sitä, että asuntoja pitää rakentaa lisää.”

Asuntorakentamisen tavoitteet ovat kovat, 6000 asuntoa vuodessa ja lähivuosina 7000. Keskeisiä tiivistysalueita ovat Kalasatama, Jätkäsaari, Hernesaari, Kruunuvuoren ranta, Malmin lentokentän alue ja tulevan pikaraitiotie Raide-Jokerin varsi.

Hyvästä tilanteesta huolimatta Salmikivi sanoo painivansa työssään jatkuvasti vaikeiden kysymysten parissa.

”Missä paikoissa pitäisi priorisoida mitäkin juttuja? Mitkä alueet säilyttää viheralueina, mitkä voi ottaa rakennuskäyttöön?”

Hän toteaa, että kun kaupunki kasvaa, viheralueen määrä henkilöä kohti vähenee väistämättä. Tätä yritetään kuitenkin kompensoida sillä, että meren äärelle pääsyä halutaan helpottaa entisestään.

”Mutta tietenkään vihreät arvot eivät ole ainoita arvoja”, Salmikivi pohtii.

”Esimerkiksi Malmin lentokentän alue herättää intohimoja kulttuurihistoriallisista syistä.”

Ja sitten on tietysti taloudellinen arvo.

”Kaavoittaminen on kaupungille myös keino saada tuloja. Jos jotain aluetta ei rakenneta, siitä voi jäädä kymmeniä miljoonia euroja saamatta.”

Heikki Salmikivi

  Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavasuunnittelija.

  Syntynyt vuonna 1985.

  Asuu Helsingin kantakaupungissa.

  Opiskellut suunnittelumaantiedettä Helsingin yliopistossa.

  Työssä tärkeintä: ”yleiskaavasuunnittelijan työ on hyvin kokonaisvaltaista. Tekniset-, sosio-ekonomiset ja toiminnalliset asiat nivoutuvat toisiinsa, joten laaja ymmärrys erilaisista asioista on keskeistä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin kaupunki
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Kallio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    2. 2

      Krista heräsi siihen, että häntä raiskattiin – Helsingin poliisin tilastoissa toistuu klassinen tarina

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Vapaa-ajan tissuttelu aiheuttaa töissä virheitä enemmän kuin moni ajattelee – Viinin lipittelijät pitäisi lähettää lenkille

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    2. 2

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    4. 4

      Nobinan lakko voi sekoittaa pääkaupunkiseudun bussiliikenteen torstaina – kaikki nämä linjat uhkaavat pysähtyä

    5. 5

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    6. 6

      ”Ehtivät he sen sanoa, että olen mätäpaise” – Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi ja nousi liikkeen vanhimmistoon, mutta sitten runokilpailu paljasti hänen salaisuutensa

    7. 7

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    8. 8

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    9. 9

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää