Valikko
Kaupunki

Helsingin kaavoittaja: ”Jonnekinmuualle ei ole paikka” – jos kaikista viheralueista pidetään kiinni, pöhinää ei synny

Tämän päivän kaupunkisuunnittelu näkyy tulevaisuuden asuntojen vuokrissa ja hinnoissa.

Helsingin Teurastamolla on heinäkuisena keskiviikkona aurinkoista ja asfaltti on kuuma. Kaikkialla näkyy ihmisten kansoittamia terasseja, ja huulia kohti etenee trendiruokaa: italialaista pistaasijäätelöä Jädelinosta, vietnamilaisia bánh mì patonkeja B-Smokerysta ja kulttiasemaan nousseita Rosburgereita Roslundin lihakaupasta.

Täällä sitä on: kuuluisaa pöhinää. Kaupungin tuntua, kuluneita hallirakennuksia joiden sisällä viriää uutta.

Paikalle saapuu myös Heikki Salmikivi, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nuori yleiskaavasuunnittelija, joka sopii rennon siisteine vaatteineen täydellisesti kuvaan.

Salmikivi on tullut paikalle puhumaan siitä, miten Teurastamon kaltaisia paikkoja luodaan –  ja miksi tiivistysrakentamista on järjetöntä vastustaa jos haluaa pöhinän joskus leviävän Kallion lähiympäristöä kauemmaksi.

Teurastamo ja tiivistäminen liittyvät kiinteästi yhteen.

”Meillä on Teurastamon ja Kallion kaltaiset kaupunkikulttuurikeitaat joissa tapahtuu juuri siksi, että näillä alueilla rakennukset ovat tiiviisti ja ihmisiä on paljon”, Salmikivi aloittaa.

”Suomen tiheimmin asuttu alue sijaitsee Kalliossa Harjutorin kupeessa. Siellä on Kotiharjun sauna.”

Teurastamon alueelle puolestaan on rakennettu valtavasti viime vuosina.

Mutta siinä missä Teurastamon elävyys ja trendiburgerit herättävät hurraa-huutoja, on tiivistäminen monelle kirosana. Ja toki hyvin merkityksellisestä syystä: tiivistäminen hävittää asuinalueilta puistikoita, kaupunkimetsiä ja muuta luontoa, ja viheralueilla on niiden itseisarvon lisäksi tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Tämän tietää myös Heikki Salmikivi, joka on oppinut työssään, että Helsingin luonto on kaupunkilaisille hyvin rakas. Mutta:

”Jonnekinmuualle ei ole paikka”, Salmikivi sanoo.

”Jos halutaan ja hyväksytään, että Helsinki kasvaa ja ihmiset tahtovat asua täällä, niin jotain pitää tehdä. Tiivistysrakentamista on turha kauhistella, jos haluaa pöhinää muuallekin kuin Kallioon ja sen välittömään läheisyyteen.”

Hänen mukaansa yleiskaavasuunnittelijan työ on miettiä kaupunkisuunnittelun suuria linjoja pitkällä aikavälillä, ja käytännössä tämä on järkevien mutta ristiriitaisten argumenttien yhteensovittamista ja kompromisseja.

Tiivistämistä Salmikivi itse pitää monella tapaa todella kannatettavana. Se mahdollistaa hyvät joukkoliikenneliikenneyhteydet, pyörätiet ja Teurastamon kaltaiset palvelualueet.

”Helsingin kaupunki on osaltaan mahdollistanut ja vaikuttanut paljonkin Teurastamon kehitykseen ja ravintoloiden valintaan, mutta ei tällaisia paikkoja voi luoda minne vain. Ei ravintolalle voi sanoa, että mene tuonne. Ravintolat menevät sinne, missä on ihmisiä ja kysyntää.”

Samasta syystä Salmikivi ei ihan usko mediassa esiintyneitä pohdintoja, joissa Kontulasta, Herttoniemestä tai Vuosaaresta povataan uusia ”Kallioita”.

”Kallio on uusi Kallio joka vuosi siksi, että siellä on riittävästi porukkaa ja paljon erilaista toimintaa. Esimerkiksi Kontulassa on vilkas ostoskeskus, jossa on paljon liiketiloja, mutta sen ulkopuolella rakennukset sijaitsevat kaukana toisistaan eikä asukkaita ole kovin paljon.”

Hän huomauttaa, että vaikka esimerkiksi Vuosaaresta ei tulisikaan uusi kaupunkikulttuurin keskus, ihmiset viihtyvät siellä silti hyvin.

”Vuosaarta pidetään luonnonkauniina ja viihtyisänä, vaikka itse asiassa erityisesti Aurinkolahti on yksi kaupungin tehokkaimmin rakennettuja alueita keskustan ulkopuolella.”

Kaupunkisuunnittelu ja tiivistäminen herättävät ihmisissä tunteita, mutta kuinka paljon he todella yrittävät konkreettisesti vaikuttaa yleiskaavasuunnittelijoiden työhön?

”Eniten kantaa ottavat ikäihmiset, nuoret eivät kommentoi ja vielä syntymättömät eivät saa sanoa mitään”, tiivistää Salmikivi.

Hän tarkoittaa, että vielä syntymättömiä kaupunkisuunnittelun ratkaisut varmasti kiinnostaisivat, sillä heidän tulevaisuudessa maksamissaan vuokrissa ja asuntojen hinnoissa näkyvät tämän päivän suunnittelun tulokset. Sama tilanne on nuorilla.

Nyt eniten kantaa yleiskaavaan ottavat kaupunginosayhdistykset, joissa valtaa pitävät muut kuin nuoret. Nuoret eivät Salmikiven mukaan ota kantaa virallisia teitä pitkin, mutta saattavat toki keskustella vilkkaasti kaupunkisuunnittelusta esimerkiksi Facebookin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä.

Eri asia on, kuinka paljon Facebook-keskustelulla on vaikutusta päätöksentekoon.

”Kaupunginosayhdistyksissä ollaan hanakoita vastustamaan esimerkiksi kantakaupungin rakennuskannan tiivistämistä, mutta jo nyt on se tilanne, että kantakaupungin asuntojen hinnat ovat revenneet ihan eri sfääreihin kun vertaa vaikka Itä-Helsingin lähiöihin. Vielä 1990-luvun alussa hinnat olivat huomattavasti lähempänä toisiaan.”

Tiivistämisellä voitaisiin Salmikiven mukaan vaikuttaa siihen, että kantakaupunkiin eivät jää vain harvat ja valitut –  usein vanhat ihmiset – , joilla on varaa siellä asua.

Salmikiven mielestä Helsingin kaupungin ”tiivistämismeininki” on nyt hyvä.

”Enää virkamiesportaassa tai poliitikkojen keskuudessa ei kyseenalaisteta sitä, että asuntoja pitää rakentaa lisää.”

Asuntorakentamisen tavoitteet ovat kovat, 6000 asuntoa vuodessa ja lähivuosina 7000. Keskeisiä tiivistysalueita ovat Kalasatama, Jätkäsaari, Hernesaari, Kruunuvuoren ranta, Malmin lentokentän alue ja tulevan pikaraitiotie Raide-Jokerin varsi.

Hyvästä tilanteesta huolimatta Salmikivi sanoo painivansa työssään jatkuvasti vaikeiden kysymysten parissa.

”Missä paikoissa pitäisi priorisoida mitäkin juttuja? Mitkä alueet säilyttää viheralueina, mitkä voi ottaa rakennuskäyttöön?”

Hän toteaa, että kun kaupunki kasvaa, viheralueen määrä henkilöä kohti vähenee väistämättä. Tätä yritetään kuitenkin kompensoida sillä, että meren äärelle pääsyä halutaan helpottaa entisestään.

”Mutta tietenkään vihreät arvot eivät ole ainoita arvoja”, Salmikivi pohtii.

”Esimerkiksi Malmin lentokentän alue herättää intohimoja kulttuurihistoriallisista syistä.”

Ja sitten on tietysti taloudellinen arvo.

”Kaavoittaminen on kaupungille myös keino saada tuloja. Jos jotain aluetta ei rakenneta, siitä voi jäädä kymmeniä miljoonia euroja saamatta.”

Heikki Salmikivi

  Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavasuunnittelija.

  Syntynyt vuonna 1985.

  Asuu Helsingin kantakaupungissa.

  Opiskellut suunnittelumaantiedettä Helsingin yliopistossa.

  Työssä tärkeintä: ”yleiskaavasuunnittelijan työ on hyvin kokonaisvaltaista. Tekniset-, sosio-ekonomiset ja toiminnalliset asiat nivoutuvat toisiinsa, joten laaja ymmärrys erilaisista asioista on keskeistä.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin kaupunki
  • Kaupunkisuunnittelu
  • Kallio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Viisi kuoli sähköiskuun uima-altaassa vesipuistossa Turkissa – kolme kuolleista lapsia

    2. 2

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    3. 3

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    4. 4

      Viranomaiset selvittävät Suomessa trendilelu fidget spinnerin turvallisuutta – sormihyrriä markkinoidaan aikuisille mutta myydään lapsille

    5. 5

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    6. 6

      Helsinkiläiset lähtivät joukolla juhannusuinnille kaupungin keskustaan – Kauppatorin Altaalle kymmenien metrien jono

    7. 7

      HSTV:n 16 tuntia kestävä suora lähetys Enontekiön yöttömästä yöstä käynnissä: ”Kyllähän siellä luontoa näkyy. Ei juurikaan trafiikkia”

    8. 8

      Vietätkö juhannusta Helsingissä? Tässä kattava lista menovinkkejä

    9. 9

      Helmut Kohlin hautajaisista kehkeytyi kiusallinen draama Saksassa – entisen liittokanslerin leski ei halua puhujaksi Angela Merkeliä vaan EU:n hylkimän Unkarin pääministerin

    10. 10

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vain 11 prosenttia synnyttää ilman kipulääkkeitä – Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Miksi amerikkalaiset pelkäävät alastomuutta, mutta suomalaiset eivät? ”Tässä suhteessa emme ole kauhean kaukana muslimimaista”

    4. 4

      Lauri Markkasen suuri ilta kääntyi draamaksi – Minnesota Timberwolves varasi, kaupattiin kuitenkin heti Chicago Bullsiin

    5. 5

      Sitä Timo Soinia, jonka olemme tunteneet, ei enää ole

    6. 6

      Suomi on alkoholipolitiikaltaan jo nyt ”varoittava esimerkki” Pohjoismaissa – ruotsalaisasiantuntijan on mahdoton ymmärtää hallituksen lakiuudistus­kaavailua

    7. 7

      Espoolaisnuoret varastivat 14-vuotiaan repusta avaimet ja tunkeutuivat tyhjään kotiin – asunnossa riehuttiin ja tietokone murskattiin kirveellä

    8. 8

      Tunteet voittivat järjen ja 51 vuoden ikäeron, kun Erika ja Danny löysivät toisensa – ”Aina tämä elämä ei mene niin kuin olisi itse käsikirjoittanut”

    9. 9

      Teemu Selänne korotettiin Suomessa sankariksi, jota ei voi kritisoida ja joka voi sanoa olevansa ”hauskalla tavalla sovinisti”

    10. 10

      Presidentinvaalit hävinnyt Mannerheim pakeni kahvilayrittäjäksi Hankoon – Tällainen pikkutarkan omistajan kahvila oli ja on

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

    2. 2

      Moni mies kärsii tietämättään testosteronin puutteesta, mutta saa vääriä lääkkeitä – Tunnista nämä oireet

    3. 3

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    4. 4

      Masennus ei ole vain sitä, että maataan sängyssä – me masentuneet koemme syyllisyyttä

    5. 5

      Joonas Tolvanen opiskeli Shaolin-soturimunkkien koulussa – nyt hän on lääkäri Kuopiossa, eikä suosittele Kiinan kung-fu-opintoja kenellekään

    6. 6

      Näin kasvatat hyväkäytöksisen lapsen – Ranskassa jokainen lapsi osaa tervehtiä kohteliaasti

    7. 7

      Kerrostalotyömaan tulipalo työllisti palokuntaa myöhään yöhön Pohjois-Helsingissä – poliisi teki kaasupulloja vaarattomiksi ampumalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Haluatko elämääsi lisää seksiä? Kolme seksuaali­terapeuttia kertoo tärkeimmät vinkkinsä

    10. 10

      Oikeusasiamies ihmettelee: Miksi poliisi pakottaa musliminaiset riisumaan huivin valokuvassa?

    11. Näytä lisää