Valikko
Kaupunki

Kouluissa on kesän aikana tehty vallankumous – mitä uudesta opetussuunnitelmasta pitäisi ymmärtää?

Kouluissa ei enää opeteta erikseen tekstiilityötä, mutta jotain laaja-alaista oppimista pitäisi nyt olla. Suomensimme nyt voimaan tulevan uuden opetussuunnitelman kapulakielisyyksiä.

Tervetuloa takaisin kouluun. Kesän aikana on tehty vallankumous.

Tänä syksynä otetaan nimittäin käyttöön peruskoulujen uudet opetussuunnitelmat, alaluokilla heti ja yläluokilla vaiheittain.

Seuraukset ovat joka koulussa erilaisia. Pohja on valtakunnallinen ja kuntien linjaukset ovat sen päällä, mutta koulut päättävät itse yksityiskohdista.

Osassa kouluissa uutta oppia on testattu jo, osa ajatuksista on itänyt vuosikymmeniä. Jossain koulun todellisuus on kaukana ihanteista: vaaditaan yksilöllistä oppimista, kun samaan aikaan vähennetään jakotunteja ja suurennetaan ryhmiä.

Uusi opetussuunnitelma kuitenkin kertoo viralliset tavoitteet, joiden mukaan kaikissa kouluissa pitäisi toimia.

Vallankumouksesta voi puhua siksi, että lapsi tai nuori astuu kouluissa päärooliin. Oppimisen moottori on uteliaisuus. Opettaja väistää luokan edestä oppilaiden keskelle, tutkimusryhmän asiantuntijajäseneksi.

Mistä uudessa opetussuunnitelmassa siis on kyse? Selitämme muutaman keskeisen kapulakielisyyden.

Oppimaan oppiminen

Kun maailma tulvii muuttuvaa informaatiota, ei ole järkeä opetella ulkoa nippelitietoa. Sen sijaan opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä.

Perustaitoja, kuten lukemista ja kirjoittamista, toki yhä tarvitaan. Monissa asioissa oikeita vastauksia voi olla useita eivätkä ne kaikki ole opettajalla valmiina.

Monimutkaiset asiat ymmärtää syvemmin, jos hahmottaa samalla, miten ne liittyvät omaan elämään ja arkeen. Opitaan siis tekemällä, kokeilemalla, leikkimällä ja pelaamalla.

Laaja-alainen osaaminen

Kouluun tullaan kasvamaan ihmisenä. Tämä ei ole uusi idea, mutta opetussuunnitelman painotukset paljastavat paljon.

Julkisuudessa on eniten puhuttu tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja tekniikasta. Opetussuunnitelma potkii lisäämään digiopetusta ja tutustumaan yrittäjyyteen.

Samassa yhteydessä puhutaan muustakin kuin roboteista ja tableteista. Esimerkiksi ”itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” tarkoittaa, että koulu tarjoaisi lisää eväitä vaikuttaa omaan terveyteen ja ihmissuhteisiin.

Puhutaan myös demokratiasta. Tulevaisuuden aikuisten pitäisi tuottaa ja ymmärtää monenlaista tietoa, hahmottaa omien tekojen seurauksia laajasti ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kulttuurinen osaaminen

Tämä on osa laaja-alaista osaamista, mutta Helsingissä tärkeä painotus. Koulu on Suomessa perinteisesti vahvistanut yhtenäistä kulttuuria. Sellaista ei enää ole samassa mielessä.

Koulussa opetellaan entistä selvemmin kunnioittamaan toisia, toimimaan yhdessä ja ottamaan vastuuta muista. Raja-aitoja eri ikäisten, eri määriä tukea tarvitsevien sekä erilaisista taustoista tulevien välillä kaadetaan ja ryhmiä yhdistellään uusilla tavoilla. Koulussa ollaan me.

Oppiva yhteisö

Luokkahuone kääntyy ympäri – jos sitä on. Opettaja luennoi yhä joskus luokan edessä, mutta useammin hän neuvoo ja kannustaa yhtä oppilasta tai pientä ryhmää.

Aikuisen pitää seurata jokaisen yksilöllistä etenemistä. Oppimateriaalitkin muuttuvat, valmiita paperisia työkirjoja käytetään yhä vähemmän.

Iso osa opetuksesta tapahtuu luokan ulkopuolella, muualla koulussa ja muualla kaupungilla. Esimerkiksi Vantaalla koulut tekevät aiempaa järjestelmällisemmin yhteistyötä kirjaston, nuorisotoimen ja liikuntatoimen kanssa, yläkoulut myös urheiluakatemian.

Koulun aikuiset tekevät syvemmin yhteistyötä – esimerkiksi niin, että erityisopettaja ja luokanopettaja opettavat koko luokkaa parina eivätkä kumpikin ryhmäänsä erikseen. On myös useammin tilanteita, joissa oppilaat pääsevät opettamaan toisiaan, esimerkiksi pienemmät isompia tai lapset aikuisia.

Monialainen oppiminen

Tämän voi suomentaa toisella uudissanalla: ilmiöoppiminen. Oppiaineiden rajat kaadetaan hetkeksi ja keskitytään yhteen laajaan kokonaisuuteen. Suomen kouluissa ilmiöjaksoja pitää olla nyt yksi, Helsingissä kaksi.

Miten tämä eroaa vanhemmista ryhmätöistä tai teemaviikoista? Tavoitteena on tutkijan tapa lähestyä ilmiötä.

Ei siis vain mennä metsään retkelle, piirretä kuvaamataidon tunnilla sientä ja lauleta luonnosta musiikintunnilla. Sen sijaan lähdetään selvittämään joitain metsään liittyviä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin, yhdessä.

Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Perinteiset todistukset eivät katoa, mutta painotus muuttuu. Nyt pitäisi arvostella oppimista, ei oppilasta.

Oppilaan pitäisi ymmärtää, missä hän on edistynyt ja miten hän voisi parantaa.

Luovuutta rohkaistaan – on parempi kokeilla ja erehtyä kuin viitata vain kun osaa. Esimerkiksi Espoossa tätä halutaan erikseen korostaa: positiivinen ja lapsen vahvuuksista lähtevä arviointi on tärkeää.

Arviointikeskusteluja ja myös itsearviointia lisätään kaikkialla. Helsingissä otetaan tähän teknologia avuksi, aluksi kaikkiin kouluihin tulevan sähköisen portfolion muodossa.

 

Pasilassa ysit opettavat pienempiään

Kaverikahvila. Opettamalla oppiminen. Nämä kaksi tarkoittavat Pasilan peruskoulussa samaa: yhdeksäsluokkalaiset auttavat alaluokkien oppilaita lukemaan suomen kieltä.

”Tämä on kuin istuisi kavereitten kanssa kahvilassa ja tekisi rinnakkain töitä. Ollaan luettu tarinoita, pidetty tietokilpailuja, juteltu ja selitetty mitä on osattu”, kuvailee keväällä yhdeksänneltä päässyt Ismail Akdogan, toinen kahvilan viime lukuvuoden vetäjistä.

Kahvilan pienet ovat peruskoulun alussa tai valmistavassa opetuksessa, nuorimmat olivat viime lukuvuonna kahdeksan. He opiskelevat suomea toisena kielenä, tietysti muillakin menetelmillä kuin kahvilassa.

Kahvilan isot ovat päättämässä peruskouluaan, mutta heiltä puuttuu jokin suoritus suomen tunneilta. Oppilasopettajan ei tarvitse itse olla kympin oppilas.

Pasilan kahvilassa yhdistyy monta asiaa, jotka ovat uuden opetussuunnitelman ydintä.

Oppiminen on yhdessä tekemistä – ja hauskaa. Ryhmässä on sekaisin eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia. Kahvilassa ei ole oppikirjoja: on luettu esimerkiksi Topeliusta, Tatua ja Patua sekä sarjakuvia. Kahvilahetki on päättynyt usein kilpailuun tabletilla eli digitekniikka on luonteva osa tekemistä.

Koska kyseessä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset, kahvila istuu myös osaksi yhtä Helsingissä painotettua palasta opetussuunnitelmasta eli kulttuurista vuorovaikutusta. Menetelmän kannalta tämä ei ole olennaista. Kahvilatoiminta kävisi moneen muuhunkin oppiaineeseen.

Oppiminen vaatii yhteispeliä myös opettajilta, sillä suomen opettaja ja valmistavan luokan opettaja ovat tässä työpari. Opettajat etsivät sopivaa materiaalia, auttavat, keskustelevat ja yllyttävät innostumaan. Hetkeä vetävät kuitenkin yhdeksäsluokkalaiset.

”Aikuinen ei ole täällä tirehtööri”, tiivistää suomen opettaja Liisa Rännäli. Hänestä opettajalle on vähän haastavaa uskaltaa päästää irti siitä, että hän kontrolloi kaikkea. Mutta se kannattaa.

”Tapahtuu hienoja asioita, joita emme ole suunnitelleet. Lapsista ja nuorista tulee esiin yllättäviä vahvuuksia.”

”Minusta tulisi hyvä opettaja”, sanoo Akdogan melkein tosissaan. Ei se hänen haaveammattinsa ole, mutta pienempiään tukemaan hän lähtisi uudestaan ilomielin.

Akdogan kertoo oivaltaneensa asioita uudella tavalla.

”Tämä on mukavampi tapa saada puuttuva kurssimerkintä kuin istua jossain lukupiirissä itse koulun jälkeen.”

Seitsemän käytännön muutosta

1 Toinen kotimainen kieli alkaa jo kuudennella luokalla.

Muiden kielten alkamisajat ja valikoima muuttuvat jossain kunnissa. Espoossa tulee uudeksi valinnaiseksi kieleksi kiina.

2 Nelosluokkalaisilla alkaa ympäristöoppi, joka korvaa alaluokilla erilliset biologian, maantieteen ja kemian tunnit.

3 Myös yhteiskuntaoppia opetetaan taas.

4 Käsityötunnit ovat yhteisiä: ei siis enää erikseen tekstiilityötä ja teknistä työtä.

5 Valinnaisia tulee hiukan enemmän luokille 3–6, mutta niiden määrä vähenee yläluokilla.

6 Katsomusaineita ei yhdistetä, mutta osassa kunnista uskontojen ja ET:n ryhmiä voi opettaa yhdessä, jos käydään läpi jotain kaikille sopivaa kokonaisuutta.

7 Ohjelmointi alkaa, mutta ei omana oppiaineenaan vaan osana muuta opetusta.

Juttua varten on haastateltu Helsingin perusopetuksen vs. linjanjohtajaa Marjo Kyllöstä, Vantaan vs. opetuspäällikkö Kirsi Kolua ja Espoon opetuspäällikkö Elina Rönkköä.

Oikaisu (HS 9.8.2016): Toisin kuin lauantaina 6. elokuuta sanottiin ympäristöoppi ei ala uudessa opetussuunnitelmassa neljännellä luokalla. Ympäristöoppi alkaa jo ensimmäisellä luokalla, ja sitä opiskellaan luokilla 1-6.

Näin koulut alkavat pääkaupunkiseudulla

 Helsingissä koulu alkaa sekä peruskoulussa, lukiossa että Stadin ammatiopistossa torstaina 11.8.

 Vantaalla lukiot aloittavat torstaina 11.8., ammattiopisto Varia maanantaina 15.8. ja peruskoulut tiistaina 16.8.

 Espoossa Omnia aloittaa keskiviikkona 10.8. Sekä peruskoulun että lukion lukukausi alkaa 16.8.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Peruskoulu
  • Opetus-uudistus
  • Koulu
  • Espoo
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    3. 3

      Iikka Kivi jättäytyy stand up -kiertueelta ”seksistisen viestin” takia – Naiskoomikoiden ammattitaitoa epäilleen promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    4. 4

      Nainen haluaa seksiä ja sen päälle vielä lämpimän voileivän, julistaa uusi kesäkumibiisi – ”Mimmienkin on hyvä pitää kortsua taskussa”, sanovat tekijät

    5. 5

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    6. 6

      Suomi suostui erikoiseen pyyntöön – Ilmavoimat lahjoittaa Hawk-harjoitushävittäjän Sveitsiin

    7. 7

      Viipyilevä kättely, läimäys näpeille ja virne kivikasvojen rivistössä – näistä hetkistä Trumpin ulkomaankiertue muistetaan

    8. 8

      Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavaan mielenosoitustilanteeseen: maahanmuuton vastustajille siirtokäsky, saavat kuitenkin jäädä torin liepeille

    9. 9

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    10. 10

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    4. 4

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    5. 5

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    6. 6

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    7. 7

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    8. 8

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    9. 9

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    10. 10

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää