Valikko
Kaupunki

Kouluissa on kesän aikana tehty vallankumous – mitä uudesta opetussuunnitelmasta pitäisi ymmärtää?

Kouluissa ei enää opeteta erikseen tekstiilityötä, mutta jotain laaja-alaista oppimista pitäisi nyt olla. Suomensimme nyt voimaan tulevan uuden opetussuunnitelman kapulakielisyyksiä.

Tervetuloa takaisin kouluun. Kesän aikana on tehty vallankumous.

Tänä syksynä otetaan nimittäin käyttöön peruskoulujen uudet opetussuunnitelmat, alaluokilla heti ja yläluokilla vaiheittain.

Seuraukset ovat joka koulussa erilaisia. Pohja on valtakunnallinen ja kuntien linjaukset ovat sen päällä, mutta koulut päättävät itse yksityiskohdista.

Osassa kouluissa uutta oppia on testattu jo, osa ajatuksista on itänyt vuosikymmeniä. Jossain koulun todellisuus on kaukana ihanteista: vaaditaan yksilöllistä oppimista, kun samaan aikaan vähennetään jakotunteja ja suurennetaan ryhmiä.

Uusi opetussuunnitelma kuitenkin kertoo viralliset tavoitteet, joiden mukaan kaikissa kouluissa pitäisi toimia.

Vallankumouksesta voi puhua siksi, että lapsi tai nuori astuu kouluissa päärooliin. Oppimisen moottori on uteliaisuus. Opettaja väistää luokan edestä oppilaiden keskelle, tutkimusryhmän asiantuntijajäseneksi.

Mistä uudessa opetussuunnitelmassa siis on kyse? Selitämme muutaman keskeisen kapulakielisyyden.

Oppimaan oppiminen

Kun maailma tulvii muuttuvaa informaatiota, ei ole järkeä opetella ulkoa nippelitietoa. Sen sijaan opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä.

Perustaitoja, kuten lukemista ja kirjoittamista, toki yhä tarvitaan. Monissa asioissa oikeita vastauksia voi olla useita eivätkä ne kaikki ole opettajalla valmiina.

Monimutkaiset asiat ymmärtää syvemmin, jos hahmottaa samalla, miten ne liittyvät omaan elämään ja arkeen. Opitaan siis tekemällä, kokeilemalla, leikkimällä ja pelaamalla.

Laaja-alainen osaaminen

Kouluun tullaan kasvamaan ihmisenä. Tämä ei ole uusi idea, mutta opetussuunnitelman painotukset paljastavat paljon.

Julkisuudessa on eniten puhuttu tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja tekniikasta. Opetussuunnitelma potkii lisäämään digiopetusta ja tutustumaan yrittäjyyteen.

Samassa yhteydessä puhutaan muustakin kuin roboteista ja tableteista. Esimerkiksi ”itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” tarkoittaa, että koulu tarjoaisi lisää eväitä vaikuttaa omaan terveyteen ja ihmissuhteisiin.

Puhutaan myös demokratiasta. Tulevaisuuden aikuisten pitäisi tuottaa ja ymmärtää monenlaista tietoa, hahmottaa omien tekojen seurauksia laajasti ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kulttuurinen osaaminen

Tämä on osa laaja-alaista osaamista, mutta Helsingissä tärkeä painotus. Koulu on Suomessa perinteisesti vahvistanut yhtenäistä kulttuuria. Sellaista ei enää ole samassa mielessä.

Koulussa opetellaan entistä selvemmin kunnioittamaan toisia, toimimaan yhdessä ja ottamaan vastuuta muista. Raja-aitoja eri ikäisten, eri määriä tukea tarvitsevien sekä erilaisista taustoista tulevien välillä kaadetaan ja ryhmiä yhdistellään uusilla tavoilla. Koulussa ollaan me.

Oppiva yhteisö

Luokkahuone kääntyy ympäri – jos sitä on. Opettaja luennoi yhä joskus luokan edessä, mutta useammin hän neuvoo ja kannustaa yhtä oppilasta tai pientä ryhmää.

Aikuisen pitää seurata jokaisen yksilöllistä etenemistä. Oppimateriaalitkin muuttuvat, valmiita paperisia työkirjoja käytetään yhä vähemmän.

Iso osa opetuksesta tapahtuu luokan ulkopuolella, muualla koulussa ja muualla kaupungilla. Esimerkiksi Vantaalla koulut tekevät aiempaa järjestelmällisemmin yhteistyötä kirjaston, nuorisotoimen ja liikuntatoimen kanssa, yläkoulut myös urheiluakatemian.

Koulun aikuiset tekevät syvemmin yhteistyötä – esimerkiksi niin, että erityisopettaja ja luokanopettaja opettavat koko luokkaa parina eivätkä kumpikin ryhmäänsä erikseen. On myös useammin tilanteita, joissa oppilaat pääsevät opettamaan toisiaan, esimerkiksi pienemmät isompia tai lapset aikuisia.

Monialainen oppiminen

Tämän voi suomentaa toisella uudissanalla: ilmiöoppiminen. Oppiaineiden rajat kaadetaan hetkeksi ja keskitytään yhteen laajaan kokonaisuuteen. Suomen kouluissa ilmiöjaksoja pitää olla nyt yksi, Helsingissä kaksi.

Miten tämä eroaa vanhemmista ryhmätöistä tai teemaviikoista? Tavoitteena on tutkijan tapa lähestyä ilmiötä.

Ei siis vain mennä metsään retkelle, piirretä kuvaamataidon tunnilla sientä ja lauleta luonnosta musiikintunnilla. Sen sijaan lähdetään selvittämään joitain metsään liittyviä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin, yhdessä.

Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Perinteiset todistukset eivät katoa, mutta painotus muuttuu. Nyt pitäisi arvostella oppimista, ei oppilasta.

Oppilaan pitäisi ymmärtää, missä hän on edistynyt ja miten hän voisi parantaa.

Luovuutta rohkaistaan – on parempi kokeilla ja erehtyä kuin viitata vain kun osaa. Esimerkiksi Espoossa tätä halutaan erikseen korostaa: positiivinen ja lapsen vahvuuksista lähtevä arviointi on tärkeää.

Arviointikeskusteluja ja myös itsearviointia lisätään kaikkialla. Helsingissä otetaan tähän teknologia avuksi, aluksi kaikkiin kouluihin tulevan sähköisen portfolion muodossa.

 

Pasilassa ysit opettavat pienempiään

Kaverikahvila. Opettamalla oppiminen. Nämä kaksi tarkoittavat Pasilan peruskoulussa samaa: yhdeksäsluokkalaiset auttavat alaluokkien oppilaita lukemaan suomen kieltä.

”Tämä on kuin istuisi kavereitten kanssa kahvilassa ja tekisi rinnakkain töitä. Ollaan luettu tarinoita, pidetty tietokilpailuja, juteltu ja selitetty mitä on osattu”, kuvailee keväällä yhdeksänneltä päässyt Ismail Akdogan, toinen kahvilan viime lukuvuoden vetäjistä.

Kahvilan pienet ovat peruskoulun alussa tai valmistavassa opetuksessa, nuorimmat olivat viime lukuvuonna kahdeksan. He opiskelevat suomea toisena kielenä, tietysti muillakin menetelmillä kuin kahvilassa.

Kahvilan isot ovat päättämässä peruskouluaan, mutta heiltä puuttuu jokin suoritus suomen tunneilta. Oppilasopettajan ei tarvitse itse olla kympin oppilas.

Pasilan kahvilassa yhdistyy monta asiaa, jotka ovat uuden opetussuunnitelman ydintä.

Oppiminen on yhdessä tekemistä – ja hauskaa. Ryhmässä on sekaisin eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia. Kahvilassa ei ole oppikirjoja: on luettu esimerkiksi Topeliusta, Tatua ja Patua sekä sarjakuvia. Kahvilahetki on päättynyt usein kilpailuun tabletilla eli digitekniikka on luonteva osa tekemistä.

Koska kyseessä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset, kahvila istuu myös osaksi yhtä Helsingissä painotettua palasta opetussuunnitelmasta eli kulttuurista vuorovaikutusta. Menetelmän kannalta tämä ei ole olennaista. Kahvilatoiminta kävisi moneen muuhunkin oppiaineeseen.

Oppiminen vaatii yhteispeliä myös opettajilta, sillä suomen opettaja ja valmistavan luokan opettaja ovat tässä työpari. Opettajat etsivät sopivaa materiaalia, auttavat, keskustelevat ja yllyttävät innostumaan. Hetkeä vetävät kuitenkin yhdeksäsluokkalaiset.

”Aikuinen ei ole täällä tirehtööri”, tiivistää suomen opettaja Liisa Rännäli. Hänestä opettajalle on vähän haastavaa uskaltaa päästää irti siitä, että hän kontrolloi kaikkea. Mutta se kannattaa.

”Tapahtuu hienoja asioita, joita emme ole suunnitelleet. Lapsista ja nuorista tulee esiin yllättäviä vahvuuksia.”

”Minusta tulisi hyvä opettaja”, sanoo Akdogan melkein tosissaan. Ei se hänen haaveammattinsa ole, mutta pienempiään tukemaan hän lähtisi uudestaan ilomielin.

Akdogan kertoo oivaltaneensa asioita uudella tavalla.

”Tämä on mukavampi tapa saada puuttuva kurssimerkintä kuin istua jossain lukupiirissä itse koulun jälkeen.”

Seitsemän käytännön muutosta

1 Toinen kotimainen kieli alkaa jo kuudennella luokalla.

Muiden kielten alkamisajat ja valikoima muuttuvat jossain kunnissa. Espoossa tulee uudeksi valinnaiseksi kieleksi kiina.

2 Nelosluokkalaisilla alkaa ympäristöoppi, joka korvaa alaluokilla erilliset biologian, maantieteen ja kemian tunnit.

3 Myös yhteiskuntaoppia opetetaan taas.

4 Käsityötunnit ovat yhteisiä: ei siis enää erikseen tekstiilityötä ja teknistä työtä.

5 Valinnaisia tulee hiukan enemmän luokille 3–6, mutta niiden määrä vähenee yläluokilla.

6 Katsomusaineita ei yhdistetä, mutta osassa kunnista uskontojen ja ET:n ryhmiä voi opettaa yhdessä, jos käydään läpi jotain kaikille sopivaa kokonaisuutta.

7 Ohjelmointi alkaa, mutta ei omana oppiaineenaan vaan osana muuta opetusta.

Juttua varten on haastateltu Helsingin perusopetuksen vs. linjanjohtajaa Marjo Kyllöstä, Vantaan vs. opetuspäällikkö Kirsi Kolua ja Espoon opetuspäällikkö Elina Rönkköä.

Oikaisu (HS 9.8.2016): Toisin kuin lauantaina 6. elokuuta sanottiin ympäristöoppi ei ala uudessa opetussuunnitelmassa neljännellä luokalla. Ympäristöoppi alkaa jo ensimmäisellä luokalla, ja sitä opiskellaan luokilla 1-6.

Näin koulut alkavat pääkaupunkiseudulla

 Helsingissä koulu alkaa sekä peruskoulussa, lukiossa että Stadin ammatiopistossa torstaina 11.8.

 Vantaalla lukiot aloittavat torstaina 11.8., ammattiopisto Varia maanantaina 15.8. ja peruskoulut tiistaina 16.8.

 Espoossa Omnia aloittaa keskiviikkona 10.8. Sekä peruskoulun että lukion lukukausi alkaa 16.8.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Peruskoulu
  • Opetus-uudistus
  • Koulu
  • Espoo
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Tässä on vuoden paras amerikkalainen elokuva – ”Varma menestyselokuva aikuisemmalle yleisölle”

    2. 2

      ”En enää itke hautajaisissa” – 22 kaveria kuoli, Malmön rikollispiireistä päässyt Sandro näkee kaduilla yhä nuorempia uhreja ja ampujia

    3. 3

      Autoilijan aamujärkytys Pasilassa: omasta autosta nousi vieras mies lumiharja kädessään

    4. 4

      Laura ja Kosti Paloposki kävivät läpi hedelmöityshoidot sekä Thaimaan, Kolumbian ja Suomen adoptiojonot – 11 vuoden jälkeen puhelin soi

    5. 5

      Voiko Rinkebyn mellakointi toistua Helsingissä? Tuskin, mutta pulassa ollaan, kun kouluttamattomille ja kielitaidottomille ei enää löydy töitä

    6. 6

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    7. 7

      Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia – venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa

    8. 8

      Helsingissä vallitsee häkellyttävä hyväntahtoisuus – tutkijat mittasivat ihmisten auttamishalua kirjekokeella ja ällistyivät itsekin tuloksista

    9. 9

      Presidentin Lennu-koira trendaa juuri nyt maailmalla: ”Suomella on tosi hyvä koira!”

    10. 10

      Kiista korvauksista kärjistyy: Joukko ilmaisia tv-kanavia uhkaa pimetä kaapelitalouksissa lähipäivinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autoilijan aamujärkytys Pasilassa: omasta autosta nousi vieras mies lumiharja kädessään

    2. 2

      Presidentin Lennu-koira trendaa juuri nyt maailmalla: ”Suomella on tosi hyvä koira!”

    3. 3

      Lännen hyödylliset idiootit Putinin apureina – Takinkääntö on ollut Suomessakin vauhdikasta

    4. 4

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    5. 5

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    6. 6

      Arviossa näyttelijä Ville Haapasalon ravintola, jonka lihavartaat loistivat, mutta ei kaikki suinkaan auvoista ollut

    7. 7

      ”Miksei Suomikin eroaisi EU:sta?” – Britannian pettynyt työväenluokka saattaa tarjota torstain äänestyksessä uuden yllätyksen

    8. 8

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    9. 9

      Sipilän Malmi-linjaus ihmetyttää Helsingin johtoa – Sinnemäki: Malmin tilalle voidaan vaihtaa vain Santahamina

    10. 10

      Suomi hankkii vastatykistötutkia pikavauhtia – venäläiset ovat käyttäneet vastaavia tutkia tuhoisasti Ukrainan sodassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Sähköyhtiöiden hyvitettävä asiakkailleen ylisuuria siirtomaksuja – HS:n hakukone kertoo, oletko saajien joukossa

    11. Näytä lisää