Kaupunki

Kouluissa on kesän aikana tehty vallankumous – mitä uudesta opetussuunnitelmasta pitäisi ymmärtää?

Kouluissa ei enää opeteta erikseen tekstiilityötä, mutta jotain laaja-alaista oppimista pitäisi nyt olla. Suomensimme nyt voimaan tulevan uuden opetussuunnitelman kapulakielisyyksiä.

Tervetuloa takaisin kouluun. Kesän aikana on tehty vallankumous.

Tänä syksynä otetaan nimittäin käyttöön peruskoulujen uudet opetussuunnitelmat, alaluokilla heti ja yläluokilla vaiheittain.

Seuraukset ovat joka koulussa erilaisia. Pohja on valtakunnallinen ja kuntien linjaukset ovat sen päällä, mutta koulut päättävät itse yksityiskohdista.

Osassa kouluissa uutta oppia on testattu jo, osa ajatuksista on itänyt vuosikymmeniä. Jossain koulun todellisuus on kaukana ihanteista: vaaditaan yksilöllistä oppimista, kun samaan aikaan vähennetään jakotunteja ja suurennetaan ryhmiä.

Uusi opetussuunnitelma kuitenkin kertoo viralliset tavoitteet, joiden mukaan kaikissa kouluissa pitäisi toimia.

Vallankumouksesta voi puhua siksi, että lapsi tai nuori astuu kouluissa päärooliin. Oppimisen moottori on uteliaisuus. Opettaja väistää luokan edestä oppilaiden keskelle, tutkimusryhmän asiantuntijajäseneksi.

Mistä uudessa opetussuunnitelmassa siis on kyse? Selitämme muutaman keskeisen kapulakielisyyden.

Oppimaan oppiminen

Kun maailma tulvii muuttuvaa informaatiota, ei ole järkeä opetella ulkoa nippelitietoa. Sen sijaan opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä.

Perustaitoja, kuten lukemista ja kirjoittamista, toki yhä tarvitaan. Monissa asioissa oikeita vastauksia voi olla useita eivätkä ne kaikki ole opettajalla valmiina.

Monimutkaiset asiat ymmärtää syvemmin, jos hahmottaa samalla, miten ne liittyvät omaan elämään ja arkeen. Opitaan siis tekemällä, kokeilemalla, leikkimällä ja pelaamalla.

Laaja-alainen osaaminen

Kouluun tullaan kasvamaan ihmisenä. Tämä ei ole uusi idea, mutta opetussuunnitelman painotukset paljastavat paljon.

Julkisuudessa on eniten puhuttu tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja tekniikasta. Opetussuunnitelma potkii lisäämään digiopetusta ja tutustumaan yrittäjyyteen.

Samassa yhteydessä puhutaan muustakin kuin roboteista ja tableteista. Esimerkiksi ”itsestä huolehtiminen ja arjen taidot” tarkoittaa, että koulu tarjoaisi lisää eväitä vaikuttaa omaan terveyteen ja ihmissuhteisiin.

Puhutaan myös demokratiasta. Tulevaisuuden aikuisten pitäisi tuottaa ja ymmärtää monenlaista tietoa, hahmottaa omien tekojen seurauksia laajasti ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kulttuurinen osaaminen

Tämä on osa laaja-alaista osaamista, mutta Helsingissä tärkeä painotus. Koulu on Suomessa perinteisesti vahvistanut yhtenäistä kulttuuria. Sellaista ei enää ole samassa mielessä.

Koulussa opetellaan entistä selvemmin kunnioittamaan toisia, toimimaan yhdessä ja ottamaan vastuuta muista. Raja-aitoja eri ikäisten, eri määriä tukea tarvitsevien sekä erilaisista taustoista tulevien välillä kaadetaan ja ryhmiä yhdistellään uusilla tavoilla. Koulussa ollaan me.

Oppiva yhteisö

Luokkahuone kääntyy ympäri – jos sitä on. Opettaja luennoi yhä joskus luokan edessä, mutta useammin hän neuvoo ja kannustaa yhtä oppilasta tai pientä ryhmää.

Aikuisen pitää seurata jokaisen yksilöllistä etenemistä. Oppimateriaalitkin muuttuvat, valmiita paperisia työkirjoja käytetään yhä vähemmän.

Iso osa opetuksesta tapahtuu luokan ulkopuolella, muualla koulussa ja muualla kaupungilla. Esimerkiksi Vantaalla koulut tekevät aiempaa järjestelmällisemmin yhteistyötä kirjaston, nuorisotoimen ja liikuntatoimen kanssa, yläkoulut myös urheiluakatemian.

Koulun aikuiset tekevät syvemmin yhteistyötä – esimerkiksi niin, että erityisopettaja ja luokanopettaja opettavat koko luokkaa parina eivätkä kumpikin ryhmäänsä erikseen. On myös useammin tilanteita, joissa oppilaat pääsevät opettamaan toisiaan, esimerkiksi pienemmät isompia tai lapset aikuisia.

Monialainen oppiminen

Tämän voi suomentaa toisella uudissanalla: ilmiöoppiminen. Oppiaineiden rajat kaadetaan hetkeksi ja keskitytään yhteen laajaan kokonaisuuteen. Suomen kouluissa ilmiöjaksoja pitää olla nyt yksi, Helsingissä kaksi.

Miten tämä eroaa vanhemmista ryhmätöistä tai teemaviikoista? Tavoitteena on tutkijan tapa lähestyä ilmiötä.

Ei siis vain mennä metsään retkelle, piirretä kuvaamataidon tunnilla sientä ja lauleta luonnosta musiikintunnilla. Sen sijaan lähdetään selvittämään joitain metsään liittyviä kysymyksiä tieteen ja taiteen keinoin, yhdessä.

Oppimista tukeva arviointikulttuuri

Perinteiset todistukset eivät katoa, mutta painotus muuttuu. Nyt pitäisi arvostella oppimista, ei oppilasta.

Oppilaan pitäisi ymmärtää, missä hän on edistynyt ja miten hän voisi parantaa.

Luovuutta rohkaistaan – on parempi kokeilla ja erehtyä kuin viitata vain kun osaa. Esimerkiksi Espoossa tätä halutaan erikseen korostaa: positiivinen ja lapsen vahvuuksista lähtevä arviointi on tärkeää.

Arviointikeskusteluja ja myös itsearviointia lisätään kaikkialla. Helsingissä otetaan tähän teknologia avuksi, aluksi kaikkiin kouluihin tulevan sähköisen portfolion muodossa.

 

Pasilassa ysit opettavat pienempiään

Kaverikahvila. Opettamalla oppiminen. Nämä kaksi tarkoittavat Pasilan peruskoulussa samaa: yhdeksäsluokkalaiset auttavat alaluokkien oppilaita lukemaan suomen kieltä.

”Tämä on kuin istuisi kavereitten kanssa kahvilassa ja tekisi rinnakkain töitä. Ollaan luettu tarinoita, pidetty tietokilpailuja, juteltu ja selitetty mitä on osattu”, kuvailee keväällä yhdeksänneltä päässyt Ismail Akdogan, toinen kahvilan viime lukuvuoden vetäjistä.

Kahvilan pienet ovat peruskoulun alussa tai valmistavassa opetuksessa, nuorimmat olivat viime lukuvuonna kahdeksan. He opiskelevat suomea toisena kielenä, tietysti muillakin menetelmillä kuin kahvilassa.

Kahvilan isot ovat päättämässä peruskouluaan, mutta heiltä puuttuu jokin suoritus suomen tunneilta. Oppilasopettajan ei tarvitse itse olla kympin oppilas.

Pasilan kahvilassa yhdistyy monta asiaa, jotka ovat uuden opetussuunnitelman ydintä.

Oppiminen on yhdessä tekemistä – ja hauskaa. Ryhmässä on sekaisin eri ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia. Kahvilassa ei ole oppikirjoja: on luettu esimerkiksi Topeliusta, Tatua ja Patua sekä sarjakuvia. Kahvilahetki on päättynyt usein kilpailuun tabletilla eli digitekniikka on luonteva osa tekemistä.

Koska kyseessä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset, kahvila istuu myös osaksi yhtä Helsingissä painotettua palasta opetussuunnitelmasta eli kulttuurista vuorovaikutusta. Menetelmän kannalta tämä ei ole olennaista. Kahvilatoiminta kävisi moneen muuhunkin oppiaineeseen.

Oppiminen vaatii yhteispeliä myös opettajilta, sillä suomen opettaja ja valmistavan luokan opettaja ovat tässä työpari. Opettajat etsivät sopivaa materiaalia, auttavat, keskustelevat ja yllyttävät innostumaan. Hetkeä vetävät kuitenkin yhdeksäsluokkalaiset.

”Aikuinen ei ole täällä tirehtööri”, tiivistää suomen opettaja Liisa Rännäli. Hänestä opettajalle on vähän haastavaa uskaltaa päästää irti siitä, että hän kontrolloi kaikkea. Mutta se kannattaa.

”Tapahtuu hienoja asioita, joita emme ole suunnitelleet. Lapsista ja nuorista tulee esiin yllättäviä vahvuuksia.”

”Minusta tulisi hyvä opettaja”, sanoo Akdogan melkein tosissaan. Ei se hänen haaveammattinsa ole, mutta pienempiään tukemaan hän lähtisi uudestaan ilomielin.

Akdogan kertoo oivaltaneensa asioita uudella tavalla.

”Tämä on mukavampi tapa saada puuttuva kurssimerkintä kuin istua jossain lukupiirissä itse koulun jälkeen.”

Seitsemän käytännön muutosta

1 Toinen kotimainen kieli alkaa jo kuudennella luokalla.

Muiden kielten alkamisajat ja valikoima muuttuvat jossain kunnissa. Espoossa tulee uudeksi valinnaiseksi kieleksi kiina.

2 Nelosluokkalaisilla alkaa ympäristöoppi, joka korvaa alaluokilla erilliset biologian, maantieteen ja kemian tunnit.

3 Myös yhteiskuntaoppia opetetaan taas.

4 Käsityötunnit ovat yhteisiä: ei siis enää erikseen tekstiilityötä ja teknistä työtä.

5 Valinnaisia tulee hiukan enemmän luokille 3–6, mutta niiden määrä vähenee yläluokilla.

6 Katsomusaineita ei yhdistetä, mutta osassa kunnista uskontojen ja ET:n ryhmiä voi opettaa yhdessä, jos käydään läpi jotain kaikille sopivaa kokonaisuutta.

7 Ohjelmointi alkaa, mutta ei omana oppiaineenaan vaan osana muuta opetusta.

Juttua varten on haastateltu Helsingin perusopetuksen vs. linjanjohtajaa Marjo Kyllöstä, Vantaan vs. opetuspäällikkö Kirsi Kolua ja Espoon opetuspäällikkö Elina Rönkköä.

Oikaisu (HS 9.8.2016): Toisin kuin lauantaina 6. elokuuta sanottiin ympäristöoppi ei ala uudessa opetussuunnitelmassa neljännellä luokalla. Ympäristöoppi alkaa jo ensimmäisellä luokalla, ja sitä opiskellaan luokilla 1-6.

Näin koulut alkavat pääkaupunkiseudulla

 Helsingissä koulu alkaa sekä peruskoulussa, lukiossa että Stadin ammatiopistossa torstaina 11.8.

 Vantaalla lukiot aloittavat torstaina 11.8., ammattiopisto Varia maanantaina 15.8. ja peruskoulut tiistaina 16.8.

 Espoossa Omnia aloittaa keskiviikkona 10.8. Sekä peruskoulun että lukion lukukausi alkaa 16.8.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Peruskoulu
  • Opetus-uudistus
  • Koulu
  • Espoo
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Maija Aalto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poliisi: Maahanmuuttajataustaista miestä puukotettiin Vantaalla – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    2. 2

      Donald Trump katsoi auringon­pimennystä ilman suojalaseja varoituksista huolimatta – internet täyttyi meemeistä

    3. 3

      Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

    4. 4

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, kunnes kuolema muutti kaiken

    5. 5

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty vangittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista – Tutkinnanjohtaja: ”Meillä on hänelle nimi, mutta pitääkö se paikkansa, sitä tarkastellaan”

    7. 7

      Jaksoarvio: Game of Thronesin kuudes jakso oli ristiriitainen – mitä tapahtuu viimeisessä jaksossa?

    8. 8

      Helsinkiläisen Ulla Pihkalan vauva syntyi yllättäen makuuhuoneeseen – ”Olin iloinen, että ensihoitajat tulivat paikalle, mutta samalla hävetti, että täällä sitä ollaan kotona synnyttämässä”

    9. 9

      Suurella tohinalla pystytetyt designpysäkit seisovat hylättyinä Kampissa – ohi ei mene ratikoita, eivätkä bussien ovet mahdu avautumaan

    10. 10

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Poliisi: Maahanmuuttajataustaista miestä puukotettiin Vantaalla – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    3. 3

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    4. 4

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    5. 5

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    6. 6

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, kunnes kuolema muutti kaiken

    7. 7

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    8. 8

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    9. 9

      Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

    10. 10

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää