Kaupunki

Valikko
Kaupunki

Miksi Helsingin kaupungin työntekijät sairastavat useita viikkoja vuodessa? – ”Äärettömän hyvä kysymys”

Helsingin kaupungin työntekijät sairastavat selvästi muiden suurien kaupunkien työntekijöitä enemmän. EK:n mielestä julkisen sektorin työntekijät jäävät yksityisen sektorin työntekijöitä helpommin kotiin.

Helsingin kaupungin työntekijät ovat keskimäärin muuta pääkaupunkiseutua ja yksityisen sektorin työntekijöitä sairaampia.

Tällaisen johtopäätöksen voi vetää Helsingin, Espoon, Vantaan sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyritysten sairauspoissaoloja kuvaavista luvuista.

Luvuista ilmenee, että Helsingin työntekijät pitivät viime vuonna sairauden, vamman tai työtapaturman takia yhteensä 700 000 sairauspoissaolopäivää. Lähes kolmasosa sairauspoissaoloista on myönnetty selkä- ja olkapääkipujen kaltaisten tuki- ja liikuntaelinoireiden takia.

Tämä tarkoittaa, että jokainen Helsingin kaupungin työntekijä oli sairauden takia poissa keskimäärin 18,5 päivää vuodessa. Tämä vastaa enimmillään lähes kuukauden työpanosta. Esimerkiksi lokakuussa on 21 arkipäivää.

Ero Espooseen, Vantaaseen ja EK:n jäsenyrityksiin verrattuna on huomattava. Espoon kaupungin työntekijät sairastivat viime vuonna keskimäärin 14,5 päivää, Vantaan kaupungin 16,5 ja EK:n jäsenyritysten 10 päivää.

Kuntien ja EK:n lukujen vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä kunnat kirjaavat Kuntatyönantajien suosituksesta sairauspoissaolot kalenteripäivittäin, EK työpäivittäin.

Kalenteripäiviksi muutettuna sairauspoissaolojen keskiarvo voi siis EK:n jäsenyrityksissä olla mitä vain 10 ja 16 päivän väliltä.

Helsingin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi, mistä Helsingin muita suuremmat lukemat johtuvat?

”Se on äärettömän hyvä kysymys, eikä siihen kukaan osaa takuuvarmaa vastausta sanoa”, Pohjaniemi vastaa.

”Sairastaminen on hyvin sosioekonominen asia, joten meidän henkilöstörakenteemme vaikuttaa varmasti asiaan. Meillä on sellaisia duunaritöitä, joissa perinteisesti sairastetaan aika paljon. Espoolla ja Vantaalla tällaisia töitä ei ole kaupungin organisaatiossa, sillä he ovat yhtiöittäneet näitä töitä”, Pohjaniemi sanoo.

Kaupungin kannalta sairauspoissaolojen saaminen vähäiseksi on äärimmäisen tärkeää, sillä korkeat sairauslomaosuudet tulevat helsinkiläisille kalliiksi. Helsinkiläiset veronmaksajat maksoivat esimerkiksi vuonna 2013 sairauslomalla oleville työntekijöille palkkoja lähes 50 miljoonaa euroa.

Helsinki maksaa työntekijöilleen pääsääntöisesti täyttä palkkaa 60 sairauslomapäivän ajan. Seuraavalta 120 päivältä palkkaa maksetaan kaksi kolmasosaa peruspalkasta. Tämän jälkeiset sairauspoissaolot ovat palkattomia.

Helsingin sairauspoissaoloista viidennes on 1–3 päivän mittaisia. Helsingin kannalta ongelmallista on, että pitkien, yli 30 päivää kestävien osuus sairaslomista on kolmannes. Pitkien sairaslomien osuus on kasvanut 2010-luvulla.

HS kirjoitti edellisen kerran Helsingin suurista sairauspoissaoloista lokakuussa 2015. Tuolloin useat helsinkiläispoliitikot vaativat kaupunkia kiinnittämään huomiota johtamiseen virastoissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon.

Henkilöstöjohtaja Pohjaniemi, johtuvatko Helsingin sairauspoissaolot huonosta johtamisesta?

”Johtamisella on merkitystä varsinkin lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi mielenterveyden sairauksiin työoloilla ja johtamisella on vaikutusta, kuten ihmisen koko elämäntilanteella”, Pohjaniemi sanoo.

”Pitkittyvät sairaslomat johtuvat kuitenkin siitä, että ihmiset sairastuvat tai joutuvat leikkauksiin. Kukaan ei voi väittää, että ihminen sairastuu johonkin tai joutuu leikkaukseen huonon johtamisen takia.”

 

Helsingissä sairauspoissaoloja on paljon etenkin sosiaali- ja terveysviraston, varhaiskasvatusviraston, Helsinkin liikennelaitoksen (HKL) ja rakentamispalvelun (Stara) kaltaisissa suurissa virastoissa. Varhaiskasvatusviraston poissaoloista neljännes on 1–3 päivän mittaisia. Vastaavat lyhyet poissaolot ovat yleisiä myös opetusvirastossa.

”Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa kaikki mittarit näyttävät hyvää johtamista ja työntekijöiden sitoutumista, mutta silti siellä on paljon sairauspoissaoloja. On hyvä kysymys, mistä se johtuu”, Pohjaniemi sanoo.

”Voi olla, että lapset sairastuvat ja taudit tarttuvat sitä kautta henkilökuntaankin. Toisaalta työn luonne on myös sellainen, että on toivottavaakin, ettei henkilökunta ole tartuttamassa lapsia ja lisäämässä niitä kierteitä.”

Pohjaniemi sanoo, että Helsinki tarkkailee eri yksiköidensä poissaoloja säännöllisesti.

”Jos poissaoloihin tulee muutoksia, niin selityksiä ruvetaan etsimään johdon kanssa”, Pohjaniemi sanoo.

”En osaa sanoa, että ongelma olisi jonkin viraston kohdalla erityisen suuri. Nämä tilanteet myös vaihtelevat vuosittainkin.”

Sairauslomaluvut heittelevät etenkin pienempien virastojen kohdalla, jos niiden työntekijöillä on pitkiä sairauslomia. Esimerkiksi Helsingin taidemuseon työntekijöillä oli viime vuonna keskimäärin yli 27 sairauspoissaolopäivää. Suurta lukemaa selittää se, että viraston työntekijöiden sairauspoissaoloista yli 60 prosenttia oli yli kuukauden mittaisia.

EK:n jäsenyritysten poissaolot ovat selvästi kuntia harvinaisempia. Esimerkiksi Kunta10 -tutkimuksen mukaan kuntien työntekijät sairastivat viime vuonna keskimäärin 16,5 päivää vuodessa.

EK:n jäsenyritysten lukema oli 10 työpäivää eli kalenteripäiviksi muutettuna jotain 10 ja 16 päivän väliltä.

Kunta10-kuntiin kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

EK selittää kuntien ja EK:n jäsenyritysten välisten poissaolojen eroja pääosin yksityisen sektorin julkista sektoria suuremmalla tulosvastuulla. Myös toimialajakauma vaikuttaa olennaisesti asiaan.

”Julkisella puolella tiedetään, että raha tulee verovaroista, joten sitä rahaa ei tarvitse samalla tavalla juosta kokoon kuin yksityisellä sektorilla”, sanoo EK:n työelämän asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

”Yksityisellä sektorilla kynnys jäädä töistä pois on keskimäärin korkeampi. Siellä sekä työntekijä että työnantaja tietävät, että jos ei tulosta synny, niin kassaan ei kerry rahaa. Se vaikuttaa johtamiseen ja siihen, kuinka tomerasti poissaoloihin tartutaan.”

Schugk kuitenkin lisää, että yksityiseltä sektorilta löytyy työpaikkoja, joissa poissaolot ovat huomattavan korkeita ja julkiselta puolelta yksiköitä, joissa poissaolot ovat harvinaisia. Hän myös huomauttaa, että yksityisen ja julkisen sektorien ero sairauspoissaoloissa ei koske vain Suomea vaan ilmiö näkyy myös muissa Pohjoismaissa.

Helsingin Pohjaniemi ei usko, että Helsingin työntekijät jäisivät kotiin yksityisen sektorin työntekijöitä helpommin.

”Meidän ihmiset ovat tavattoman sitoutuneita työhönsä. En usko, että meillä on poisjäännin kynnys sen matalampi kuin muuallakaan.”

Helsinkiläisillä veronmaksajilla ja Helsingin kaupungin työntekijöillä on kaupungin korkeista sairauspoissaoloista huolimatta syytä myös pieneen iloon. Kaupunki on onnistunut vähentämään sairausloman kirjoittamista koskevien suositusten avulla sairauspoissaoloja tammi–syyskuussa noin 7 000 päivällä vuoden 2015 tammi–syyskuuhun verrattuna. 7 000 päivää vastaa noin prosenttia Helsingin sairauspoissaoloista vuonna 2015.

Helsingin työntekijät voivat olla sairauslomalla kolme päivää omalla ilmoituksellaan. Tämän jälkeen sairausloman jatkoa varten hankitaan terveydenhoitajan todistus. Jos sairausloma jatkuu viikon, työntekijältä vaaditaan lääkärintodistus.

Muokkaus klo 12:57. Juttuun on täsmennetty, että EK käyttää sairauspoissaolojensa mittarina työpäiviä. Kunta-ala Kuntatyönantajien suosituksen mukaisesti kalenteripäiviä. Tämä vaikeuttaa kuntien ja EK:n lukujen keskinäistä vertailua.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • sairausloma
  • Helsinki
  • Työhyvinvointi
  • Joonas Laitinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    2. 2

      Näkökulma: Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    3. 3

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Pisa sen kertoo: Suomi eriytyy – tutkijan mukaan ajatus yhtenäisestä nuorisosta voidaan unohtaa

    6. 6

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    7. 7

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    8. 8

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    9. 9

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    10. 10

      Yhdysvaltain presidentin tulevaan lentokoneeseen voisi lastata kymmenen norsua enemmän kuin nykyiseen – tällainen on uusi Air Force One, jota Donald Trump ei halua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    2. 2

      Upeita laahuksia, hehkuvia värejä – valitsimme Linnan juhlien kymmenen näyttävintä pukua

    3. 3

      Sallan ”pieni pintaremontti” Punavuoressa muuttui täydeksi painajaiseksi – näin tilaat remontin turvallisesti

    4. 4

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    5. 5

      Li Andersson juhli sairaalan kierrätys­kankaissa ja turvapaikan­hakijoiden tekemässä korussa – ”Tuntuu vähän oudolta tulla tänne ja hymyillä”

    6. 6

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    7. 7

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    8. 8

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    9. 9

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    10. 10

      Kuka oli tänä vuonna Linnan edustavin? Äänestä upeinta asukokonaisuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää