Valikko
Kaupunki

Miksi Helsingin kaupungin työntekijät sairastavat useita viikkoja vuodessa? – ”Äärettömän hyvä kysymys”

Helsingin kaupungin työntekijät sairastavat selvästi muiden suurien kaupunkien työntekijöitä enemmän. EK:n mielestä julkisen sektorin työntekijät jäävät yksityisen sektorin työntekijöitä helpommin kotiin.

Helsingin kaupungin työntekijät ovat keskimäärin muuta pääkaupunkiseutua ja yksityisen sektorin työntekijöitä sairaampia.

Tällaisen johtopäätöksen voi vetää Helsingin, Espoon, Vantaan sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyritysten sairauspoissaoloja kuvaavista luvuista.

Luvuista ilmenee, että Helsingin työntekijät pitivät viime vuonna sairauden, vamman tai työtapaturman takia yhteensä 700 000 sairauspoissaolopäivää. Lähes kolmasosa sairauspoissaoloista on myönnetty selkä- ja olkapääkipujen kaltaisten tuki- ja liikuntaelinoireiden takia.

Tämä tarkoittaa, että jokainen Helsingin kaupungin työntekijä oli sairauden takia poissa keskimäärin 18,5 päivää vuodessa. Tämä vastaa enimmillään lähes kuukauden työpanosta. Esimerkiksi lokakuussa on 21 arkipäivää.

Ero Espooseen, Vantaaseen ja EK:n jäsenyrityksiin verrattuna on huomattava. Espoon kaupungin työntekijät sairastivat viime vuonna keskimäärin 14,5 päivää, Vantaan kaupungin 16,5 ja EK:n jäsenyritysten 10 päivää.

Kuntien ja EK:n lukujen vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä kunnat kirjaavat Kuntatyönantajien suosituksesta sairauspoissaolot kalenteripäivittäin, EK työpäivittäin.

Kalenteripäiviksi muutettuna sairauspoissaolojen keskiarvo voi siis EK:n jäsenyrityksissä olla mitä vain 10 ja 16 päivän väliltä.

Helsingin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi, mistä Helsingin muita suuremmat lukemat johtuvat?

”Se on äärettömän hyvä kysymys, eikä siihen kukaan osaa takuuvarmaa vastausta sanoa”, Pohjaniemi vastaa.

”Sairastaminen on hyvin sosioekonominen asia, joten meidän henkilöstörakenteemme vaikuttaa varmasti asiaan. Meillä on sellaisia duunaritöitä, joissa perinteisesti sairastetaan aika paljon. Espoolla ja Vantaalla tällaisia töitä ei ole kaupungin organisaatiossa, sillä he ovat yhtiöittäneet näitä töitä”, Pohjaniemi sanoo.

Kaupungin kannalta sairauspoissaolojen saaminen vähäiseksi on äärimmäisen tärkeää, sillä korkeat sairauslomaosuudet tulevat helsinkiläisille kalliiksi. Helsinkiläiset veronmaksajat maksoivat esimerkiksi vuonna 2013 sairauslomalla oleville työntekijöille palkkoja lähes 50 miljoonaa euroa.

Helsinki maksaa työntekijöilleen pääsääntöisesti täyttä palkkaa 60 sairauslomapäivän ajan. Seuraavalta 120 päivältä palkkaa maksetaan kaksi kolmasosaa peruspalkasta. Tämän jälkeiset sairauspoissaolot ovat palkattomia.

Helsingin sairauspoissaoloista viidennes on 1–3 päivän mittaisia. Helsingin kannalta ongelmallista on, että pitkien, yli 30 päivää kestävien osuus sairaslomista on kolmannes. Pitkien sairaslomien osuus on kasvanut 2010-luvulla.

HS kirjoitti edellisen kerran Helsingin suurista sairauspoissaoloista lokakuussa 2015. Tuolloin useat helsinkiläispoliitikot vaativat kaupunkia kiinnittämään huomiota johtamiseen virastoissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon.

Henkilöstöjohtaja Pohjaniemi, johtuvatko Helsingin sairauspoissaolot huonosta johtamisesta?

”Johtamisella on merkitystä varsinkin lyhyisiin sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi mielenterveyden sairauksiin työoloilla ja johtamisella on vaikutusta, kuten ihmisen koko elämäntilanteella”, Pohjaniemi sanoo.

”Pitkittyvät sairaslomat johtuvat kuitenkin siitä, että ihmiset sairastuvat tai joutuvat leikkauksiin. Kukaan ei voi väittää, että ihminen sairastuu johonkin tai joutuu leikkaukseen huonon johtamisen takia.”

 

Helsingissä sairauspoissaoloja on paljon etenkin sosiaali- ja terveysviraston, varhaiskasvatusviraston, Helsinkin liikennelaitoksen (HKL) ja rakentamispalvelun (Stara) kaltaisissa suurissa virastoissa. Varhaiskasvatusviraston poissaoloista neljännes on 1–3 päivän mittaisia. Vastaavat lyhyet poissaolot ovat yleisiä myös opetusvirastossa.

”Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa kaikki mittarit näyttävät hyvää johtamista ja työntekijöiden sitoutumista, mutta silti siellä on paljon sairauspoissaoloja. On hyvä kysymys, mistä se johtuu”, Pohjaniemi sanoo.

”Voi olla, että lapset sairastuvat ja taudit tarttuvat sitä kautta henkilökuntaankin. Toisaalta työn luonne on myös sellainen, että on toivottavaakin, ettei henkilökunta ole tartuttamassa lapsia ja lisäämässä niitä kierteitä.”

Pohjaniemi sanoo, että Helsinki tarkkailee eri yksiköidensä poissaoloja säännöllisesti.

”Jos poissaoloihin tulee muutoksia, niin selityksiä ruvetaan etsimään johdon kanssa”, Pohjaniemi sanoo.

”En osaa sanoa, että ongelma olisi jonkin viraston kohdalla erityisen suuri. Nämä tilanteet myös vaihtelevat vuosittainkin.”

Sairauslomaluvut heittelevät etenkin pienempien virastojen kohdalla, jos niiden työntekijöillä on pitkiä sairauslomia. Esimerkiksi Helsingin taidemuseon työntekijöillä oli viime vuonna keskimäärin yli 27 sairauspoissaolopäivää. Suurta lukemaa selittää se, että viraston työntekijöiden sairauspoissaoloista yli 60 prosenttia oli yli kuukauden mittaisia.

EK:n jäsenyritysten poissaolot ovat selvästi kuntia harvinaisempia. Esimerkiksi Kunta10 -tutkimuksen mukaan kuntien työntekijät sairastivat viime vuonna keskimäärin 16,5 päivää vuodessa.

EK:n jäsenyritysten lukema oli 10 työpäivää eli kalenteripäiviksi muutettuna jotain 10 ja 16 päivän väliltä.

Kunta10-kuntiin kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

EK selittää kuntien ja EK:n jäsenyritysten välisten poissaolojen eroja pääosin yksityisen sektorin julkista sektoria suuremmalla tulosvastuulla. Myös toimialajakauma vaikuttaa olennaisesti asiaan.

”Julkisella puolella tiedetään, että raha tulee verovaroista, joten sitä rahaa ei tarvitse samalla tavalla juosta kokoon kuin yksityisellä sektorilla”, sanoo EK:n työelämän asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

”Yksityisellä sektorilla kynnys jäädä töistä pois on keskimäärin korkeampi. Siellä sekä työntekijä että työnantaja tietävät, että jos ei tulosta synny, niin kassaan ei kerry rahaa. Se vaikuttaa johtamiseen ja siihen, kuinka tomerasti poissaoloihin tartutaan.”

Schugk kuitenkin lisää, että yksityiseltä sektorilta löytyy työpaikkoja, joissa poissaolot ovat huomattavan korkeita ja julkiselta puolelta yksiköitä, joissa poissaolot ovat harvinaisia. Hän myös huomauttaa, että yksityisen ja julkisen sektorien ero sairauspoissaoloissa ei koske vain Suomea vaan ilmiö näkyy myös muissa Pohjoismaissa.

Helsingin Pohjaniemi ei usko, että Helsingin työntekijät jäisivät kotiin yksityisen sektorin työntekijöitä helpommin.

”Meidän ihmiset ovat tavattoman sitoutuneita työhönsä. En usko, että meillä on poisjäännin kynnys sen matalampi kuin muuallakaan.”

Helsinkiläisillä veronmaksajilla ja Helsingin kaupungin työntekijöillä on kaupungin korkeista sairauspoissaoloista huolimatta syytä myös pieneen iloon. Kaupunki on onnistunut vähentämään sairausloman kirjoittamista koskevien suositusten avulla sairauspoissaoloja tammi–syyskuussa noin 7 000 päivällä vuoden 2015 tammi–syyskuuhun verrattuna. 7 000 päivää vastaa noin prosenttia Helsingin sairauspoissaoloista vuonna 2015.

Helsingin työntekijät voivat olla sairauslomalla kolme päivää omalla ilmoituksellaan. Tämän jälkeen sairausloman jatkoa varten hankitaan terveydenhoitajan todistus. Jos sairausloma jatkuu viikon, työntekijältä vaaditaan lääkärintodistus.

”Huono johtaminen sairastuttaa” – asiantuntijat neuvovat sairauspoissaoloista kärsiviä työpaikkoja laittamaan esimiestyön kuntoon

Työpaikan johtaminen ja ilmapiiri kuntoon, työntekijöiden lanteet liikkeelle ja tupakat sammuksiin. Tässä HS:n haastattelemien asiantuntijoiden neuvoja sairauspoissaolojen kanssa kamppaileville työpaikoille.

Työterveyden asiantuntijoiden mukaan keskeisin tapa sairauspoissaolojen vähentämiseen on panostaa työpaikkojen ilmapiiriin ja johtamiseen.

”Huono esimies saattaa sairastuttaa koko organisaation”, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Koivula sanoo, että työpaikkojen johtaminen on tällä haavaa todella kovan paineen alla. Paineita aiheuttavat esimerkiksi työelämän pelisääntöjen jatkuva muutos, taloustilanteen kiristyminen, digitalisaation eteneminen ja väestön ikääntyminen.

”Oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen ilmapiirin luominen työpaikalla on hyvin tärkeää. Ihmisellä pitää olla rohkeus kertoa, että joku asia on pielessä ennen kuin se heijastuu vakavina sairauspoissaoloina. On todella tärkeää, että esimerkiksi työnkuormituksen ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa”, Koivula sanoo.

”Suomalainen työelämä on ollut pitkään negatiivisessa kierteessä, jossa ihmisten työmäärä on lisääntynyt jatkuvasti. Jos työkuorma on jatkuvasti liian suuri, niin se näkyy pitkällä aikavälillä sairauspoissaoloissa”, hän jatkaa.

Sairauspoissaolojen karsiminen on tärkeää paitsi inhimillisestä näkökulmasta myös siksi, että ne maksavat yhteiskunnalle paljon.

Julkisen sektorin eläkevakuuttajan (Keva) mukaan esimerkiksi Helsingin työntekijöiden sairauspoissaolot, työtapaturmat ja työkyvyttömyyseläkkeet maksoivat helsinkiläisille veronmaksajille viime vuonna yli 70 miljoonaa euroa.

Kevan arvioiden mukaan kustannukset ovat jo yli 150 miljoonaa, jos jokainen poissaolo korvattaisiin sijaisella, näin ei Helsingissä tehdä. Helsinki käytti sijaisiin viime vuonna lähes 32 miljoonaa euroa.

Ilman poissaoloja esimerkiksi Helsingin veroprosentti voisi olla nykyisin hieman alhaisempi, sillä yhden veroprosenttiyksikön laskennallinen arvo on noin 135 miljoonaa euroa. Helsingin veroprosentti on 18,5.

Koivulan mielestä työkyvyn kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen ovat Suomen kannalta keskeisimpiä asioita.

”Suomi on rakennettu työllä ja on älyttömän tärkeää, että ihmisten työkyvystä pidetään huolta. Ihmisten työkyvystä huolehtiminen on yksi Suomen tärkeimmistä kohtalonkysymyksistä tällä hetkellä.”

Myös työterveyshuollon erikoislääkäri Pekka Pöllänen pitää johtamista ja esimiestyötä keskeisenä keinona sairauspoissaolojen vähentämisessä. Hänellä on kokemusta useista erilaisista organisaatioista. Nyt hän työskentelee Terveystalossa työterveydenhuollon asiantuntijana.

Pöllänen painottaa etenkin työkykyjohtamisen tärkeyttä. Hänen mielestään Suomen kannalta on olennaista, että esimerkiksi ikääntyville työntekijöille löydetään töitä, joissa he voivat tuottaa lisäarvoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien vaihtamista.

”Tällainen ongelmanratkaisu on osoittautunut hankalaksi. Jopa Helsingin kaupungin kaltaisessa valtavassa organisaatiossa korvaavien töiden löytäminen saattaa olla vaikeaa”, Pöllänen sanoo.

Pölläsen mielestä sekä julkisen sektorin että yksityisten yritysten pitää väestön ikääntymisen ja työn kuormittavuuden kasvun takia pystyä parantamaan yhteistyötään työterveyshuollon kanssa.

”Helsingin kaupungin tilanteesta voi sanoa, että iso laiva kääntyy hitaasti. Pienempien työpaikkojen ja kuntien työkykyjohtaminen sekä yhteistyö työpaikkojen ja työterveyden välillä voi parantua suhteellisen nopeastikin”, Pöllänen sanoo.

Helsingin kannalta lohdullista on, että sairauspoissaoloja voi parantaa myös kohtuullisen suuressa organisaatiossa. Esimerkiksi noin 14 000 työllistävä Espoon kaupunki on onnistunut vähentämään sairauspoissaolojaan viidessä vuodessa. Vuonna 2011 Espoon työntekijät sairastivat keskimäärin 17,3 päivää ja viime vuonna enää 14,5 päivää.

”Taustalla on pitkäjänteinen työ esimiesten, työterveydenhuollon ja henkilöstön kanssa”, sanoo Espoon henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Auli Hackman.

”Olemme myös ryhtyneet järjestämään tehostettuja terveystarkastuksia, jos poissaoloja on alkanut olla enemmän.”

Helsingin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi arvioi, että Helsingin Espoota ja Vantaata korkeammat sairauspoissaolot johtuvat osin siitä, että Espoo ja Vantaa ovat yhtiöittäneet ”duunaritöitä” kaupungin ulkopuolelle.

Espoon Hackman ei allekirjoita Pohjaniemen kommenttia.

”Meillä tehdään yhä kaupungin töinä raskaita töitä, kuten siivousta, puistotyötä, keittiötyötä ja kotipalvelutyötä”, hän sanoo.

Johtamisen lisäksi työterveystuntijat kannustavat panostamaan myös terveisiin elämäntapoihin. HS on kertonut aiemmin, että esimerkiksi nostureita ja trukkeja vuokraava Pekkaniska palkitsee työntekijänsä rahalla, jos he noudattavat terveellisiä elämäntapoja. Yritys palkitsee työntekijänsä muun muassa savuttomuudesta. Lue HS:n juttu täältä.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula pitää ideaa hyvänä. Hänen mielestään yritysten kannattaa yleensäkin luoda kulttuuri, jossa kannustetaan työntekijöitä liikkumaan työajalla, edes pieniä pätkiä.

”Vierailin yrityksellä, jossa oli käytössä tällainen liikuntaminuutti-kilpailu. Siinä piti tunnin välein nousta ylös heiluttamaan käsiä ja pyörittämään lantiota. Siitä sai sitten pisteitä. Nykyisin etenkin toimistotyö on aika paljon istumista, joten kannustan kokeilemaan eri keinoja ja aktivoimaan työntekijöitä liikkeelle myös työpäivän aikana”, Koivula sanoo.

Esimerkiksi tupakoinnin kieltämistä työpaikoilla Koivula ei kuitenkaan kannata.

”Se on jo aika vaikeaa aluetta. Tupakoinnin suhteen on tehty jo lainsäädännössä aika isoja liikkeitä. Ihmisiä kannattaa kannustaa savuttomuuteen, mutta on hirveän vaikea nähdä, miten pitkälle siinä voidaan mennä. Suomessa on tapahtunut sillä saralla myönteistä kehitystä parinkymmenen vuoden aikana.”

Korjaus ke 19.10. kello 9.50: Kevan koko nimi vaihdettu entisestä Kuntien eläkevakuutus -muodosta nykyiseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • sairausloma
  • Helsinki
  • Työhyvinvointi
  • Joonas Laitinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Lännen hyödylliset idiootit Putinin apureina – Takinkääntö on ollut Suomessakin vauhdikasta

    2. 2

      Kenestä Helsingin pormestari? Löydä suosikkisi HS:n pormestarikoneella

    3. 3

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    4. 4

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    5. 5

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    6. 6

      Italialaismedia: Suomalainen poika kuoli Italian Alpeilla

    7. 7

      Neljä naista ja neljä miestä pyrkii Helsingin johtoon – näin he vastasivat kysymyksiin suurmoskeijasta, koulukurista, autoilusta ja ulkoistamisesta

    8. 8

      Suku uhkasi tappaa ja viritti ansan irakilaiselle Kasimille – Homoutensa vuoksi vainotut hakevat turvaa Suomesta

    9. 9

      Miksi Helsingissäkin puuhataan kävelykatuja ja työnnetään autoja ahtaalle? Tämä 80-vuotias tanskalaismies on syypää

    10. 10

      Tukholmalaislähiön mellakasta kohistaan maailmalla – Ruotsissa pohditaan poliisin aseenkäyttöä ja tapahtumien vaikutusta maakuvaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Toni” vaati treffien jälkeen kumppania maksamaan puolet ja syntyi jupakka – siellä, missä nimetön keskustelu Suomessa muuten toimii

    2. 2

      Tätä on seksi nyt: Tinder-sukupolvi ei eläkään yltä­kylläisyydessä, parisuhteissa etenkin miehet kärsivät puutteesta – mistä se johtuu?

    3. 3

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    4. 4

      Supersuosittu amerikkalaisjuontaja irvaili Trumpille ”Suomen Godzilla-hyökkäyksellä”

    5. 5

      Seitsemän maankaltaista planeettaa löytyi kääpiötähden ympäriltä 40 valovuoden päästä

    6. 6

      Sianlihasta on löytynyt Euroopassa bakteeria, johon antibiootti ei tehoa – liha kannattaa kypsentää Suomessakin kunnolla

    7. 7

      Perusterveestä Kaisa Tolosesta, 52, tuli sairas työtön kuudessa vuodessa: ”Tulevaisuuteni jäi Mikkolan kouluun”

    8. 8

      Parhaissa purkkisalsoissa rouskuu tuore tomaatti, pahimmat ovat kuin ketsuppia – HS:n salsavertailussa paljastui hurjia laatueroja

    9. 9

      Tukholmalaislähiön mellakasta kohistaan maailmalla – Ruotsissa pohditaan poliisin aseenkäyttöä ja tapahtumien vaikutusta maakuvaan

    10. 10

      Nuorena rocktähtenä Jarkko Martikainen huusi totuuttaan julki koko sukupolvelle – nyt Donnerin, Kaurismäen ja Tervon sivallukset ärsyttävät häntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    2. 2

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    3. 3

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    4. 4

      Kansanedustaja Touko Aalto teki aidon facepalmin eduskunnan Aito avioliitto -keskustelussa

    5. 5

      Kiusattu koulupoika näki näyn ja perusti oman kirkon Kokkolaan – Patrick Tiaisella, 23, on paljon seuraajia ja outoja kokemuksia

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      USA:n media konservatiivista Foxia myöten päivittelee Trumpin käytöstä sekavassa lehdistö­tilaisuudessa: ”hullua”, ”häiriintynyttä”

    8. 8

      Trump viittasi terrori-iskuun Ruotsissa – Carl Bildt ihmetteli, onko presidentti poltellut jotain

    9. 9

      Jäätyneenä Vuosaaresta löytynyt koiranpentu ”lopetettiin asianmukaisesti” – tapaus herätti raivoa jopa alamaailmaa myöten

    10. 10

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    11. Näytä lisää