Kaupunki

Valikko
Kaupunki

Hoas tarjoaa opiskelijoille asuntoja, mutta moni sanoo ei – ”Opiskelijat ovat aika snobeja täällä”

Monet opiskelijat pääkaupunkiseudulla valittavat asumisen kalleutta mutta haluavat kodiksi yksiön keskeisellä paikalla.

”Kun suomalaiset opiskelijatuttuni kuulevat, että asun Kivikossa, kaikki sanovat että ’apua, se on niin kaukana’”, kertoo Helsingin yliopistossa maisterintutkintoaan tekevä venäläinen Valeriya Kushchuk, 22.

Hän kohauttaa harteitaan ja jatkaa:

”Opiskelijat ovat aika snobeja täällä näissä asumisasioissa.”

Kushchuk asuu itse kolmen muun opiskelijan kanssa Helsingin Kivikossa 1990-luvun alussa rakennetussa soluasunnossa ja kertoo viihtyvänsä pääosin hyvin. Hänen vuokransa on 250 euroa kuussa.

Opiskelijoiden asuntotilanne pääkaupunkiseudulle puhuttaa tasaisin väliajoin.

Useat opiskelijat kommentoivat asumisen vievän kaikki rahat, mutta Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) tilastoja ja muita tutkimuksia katsomalla asiasta nousee esiin kiinnostavia seikkoja.

Ehkä keskeisin niistä on, että suomalaiset opiskelijat pääkaupunkiseudulla eivät erityisemmin suosi halvimpia opiskelija-asumismuotoja. Ylipäätään hintaa enemmän näyttävät painavan keskeinen sijainti ja asumismukavuus, eli jaettuja asuntoja huomattavasti enemmän kiinnostavat yksiöt ja pienkaksiot yhdelle hengelle. Opiskelijayksiöiden painottaminen uudistuotannossa taas tarkoittaa, että moni halukas jää ilman kotia.

Vuonna 2015 ilmestyneen Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen mukaan asumismenot vievät pääkaupunkiseudulla yli puolet osa-aikaisesti työskentelevän ja yksin asuvan opiskelijan tuloista. Kimppakämpässä asuvan ja osa-aikaisesti työskentelevän opiskelijan käteen taas jää enemmän kuin puolet käytettävissä olevista varoista.

Hoasin kehityspäällikkö Tommi Oran mukaan Helsingin keskustassa ja oppilaitosten lähellä sijaitsevat asunnot menevät kuin kuumille kiville aina. Tämä ei yllätä, sillä Hoasin vuokrataso on keskimäärin 30 prosenttia edullisempi kuin yksityisillä markkinoilla.

”Sen sijaan hieman etäämmällä keskustasta ja oppilaitoksista olevia asuntoja saatetaan joutua tarjoamaan parikin kertaa. Näistä tarjouksista hylätään noin puolet hiljaisempaan aikaan keväällä ja alkukesällä”, Ora sanoo.

”Ylivoimaisesti suurimmat syyt asuntotarjouksesta kieltäytymiseen ovat, että on saatu asunto jo muualta tai sijainti ei tyydytä.”

Kun pääkaupunkiseudun opiskelijoilta kysyy asiasta yleisesti, hinta korostuu: Opiskelijan kaupunki -tutkimuksessa, joka perustuu opiskelijoiden omiin vastauksiin, 90 prosenttia pitää hintaa tärkeimpänä kriteerinä asuntoa valitessa.

Vuoden 2016 syyskuun lopun Hoasin hakemustilanteen mukaan ehdottomasti eniten hakemuksia eli 55 prosenttia oli vetämässä yksiöihin ja kaksioihin yhden hengen käyttöön.

”Kysytyimpiä asuntoja ovat yksiöt”, varmistaa Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Yksiöitä ja pienkaksioita on Hoasin asunnoista tällä hetkellä noin 29 prosenttia. Tarhion mukaan yksiöitä rakennetaan tulevaisuudessa enemmän suuren kysynnän vuoksi.

Soluasuntoja haki syyskuun lopussa 16 prosenttia ja kaveriasuntoja 9 prosenttia hakijoista. Soluasumiselle on tyypillistä, ettei hakija tiedä kenen kanssa muuttaa samaan soluasuntoon ja hakemus tehdään siis yksin. Kaveriasuntoja taas hakevat yhdessä toisensa tuntevat ihmiset.

Hoasin käyttöaste on jatkuvasti liki 100, eli tarve uusille opiskelija-asunnoille on suuri.

Tommi Oran mukaan Hoas pyrkii rakentamaan opiskelijoille näiden toiveiden mukaisia asuntoja. Fakta on kuitenkin, että yksiöt nostavat kiinteistöjen rakennushintaa eniten. Yksiöiden määrän kasvattaminen tarkoittaa myös, että yhteisiä jaettuja asuntoja rakennetaan vähemmän kuin ennen, joten asunnon saa Hoasin uudiskohteissa aiempaa harvempi opiskelija.

Tommi Oran mukaan ulkomaalaiset opiskelijat erottuvat suomalaisista siinä, että he pitävät hintaa suurimpana kriteerinä asuntoa valitessa. Tämän takia edullisissa soluasunnoissa asuu usein paljon kansainvälisiä opiskelijoita ja vaihto-oppilaita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2014 opiskelijatutkimuksen mukaan ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat Suomessa käyttävätkin neljänneksen vähemmän rahaa asumiseensa kuin suomalaiset korkeakouluopiskelijat.

Hoasin Espoon soluasuntojen asukkaista liki 40 prosenttia on EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta. Lisäksi asukkaina on esimerkiksi Erasmus-vaihto-oppilaita ja muita kuin suomalaisia EU- ja Eta-alueiden opiskelijoita.

Suurin osa Hoasin Espoon asunnoista on Otaniemessä, ja siellä on myös pääkaupunkiseudun kaupunginosista eniten Hoasin soluasuntoja. Otaniemi on keskeinen Aalto-yliopiston kampusalue, joten sijainti eli selitä suomalaisten suhteellisesti pientä osuutta.

Kansainvälisten opiskelijoiden osuus on Hoasilla yleisesti 30 prosenttia.

Myös Vantaan soluasuntojen asukkaista yli 30 prosenttia tulee EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta. Helsingissä sama lukema on 24.

Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen mukaan opiskelijat asuvat Helsingissä tiiviisti kantakaupungin tuntumassa ja erityisesti keskustassa ja Kalliossa. Kallio tunnetaankin nuorten ja opiskelijoiden asuinalueena. Huomionarvoista on, ettei Kalliossa tai sen välittömässä läheisyydessä ole laisinkaan Hoasin asuntoja.

”Hermannissa, Kalasatamassa, Merihaassa ja Vallilan Karstulantiellä ovat Kalliota lähimmät opiskelija-asunnot”, kertoo Tommi Ora.

Kalliossa ei ole juuri laisinkaan myöskään kaupungin vuokra-asuntoja, joten opiskelijat asuvat siellä pääsääntöisesti markkinavuokrilla.

Ydinkeskustassakaan Hoasin asuntoja ei juuri ole. Kampissa on kaksi kiinteistöä, ja tämän lisäksi Hoasin keskustan asunnot löytyvät Jätkäsaaresta, Katajanokalta ja Ruoholahdesta.

”Minulle tärkeintä on, että asuminen on halpaa ja saan asua yksin”, kertoo ennen Suomeen muuttamistaan vanhempiensa luona Moskovassa asunut Valeriya Kushchuk.

Hän suunnittelee asuvansa 12 neliömetrin soluhuoneessaan koko opiskeluaikansa, mahdollisesti 3–4 vuotta.

Soluasuntoja tarjoavat pääkaupunkiseudulla Hoasin lisäksi Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan osakunnat.

Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen mukaan opiskelijat pitävät soluasumisen hyvinä puolina hintaa ja saatavuutta. Plussaa on, jos saa valita itse kämppikset. Huonoina puolina taas pidetään yhteisten tilojen kolkkoutta ja siivottomuutta, yhteisten pelisääntöjen puutetta ja vieraita kämppiksiä.

Kushchuk listaa asioita, joista pitää tämänhetkisessä asunnossaan: alue on vehreä, asunto on siisti eikä ruoan käry tule keittiöstä vaatteisiin tai lakanoihin toisin kuin yksiössä.

Miinuspuolina Kushchuk pitää esimerkiksi sitä, että asunto on hiukan kylmä eikä siellä ollut valmiina esimerkiksi mikroa, kahvinkeitintä tai huonekaluja vaatekaappia lukuun ottamatta. Siivousrutiinien kanssa on myös ollut aiemmin ongelmia, ja sosiaalisuuttakin saisi olla enemmän.

”Olen iloinen, että yksi solukämppiksistäni on venäläinen, niin voimme jutella yhdessä. Kaksi kämppiksistäni on suomalaisia, eivätkä he puhu toisilleen tai minulle. Mutta ymmärrän, että se on osa kulttuuria.”

Kushchuk kertoo muuttuneensa itsekin epäsosiaalisemmaksi.

”Ennen menin aina tervehtimään, jos kuka tahansa tuli käymään asunnossamme. Venäjällä ja monissa muissakin maissa sitä pidetään kohteliaana. Nyt saatan vain pysyä omassa huoneessani.”

Tausta: Soluasuntojen alamäki alkoi lamavuosina

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö eli Hoas perustettiin opiskelijajärjestöjen toimesta Vanhalla ylioppilastalolla vuonna 1969. Taustalla oli sotien jälkeen muodostunut pula opiskelija-asunnoista ja tarve tasa-arvoisten opiskeluedellytysten turvaamiseen. Hoas on yleishyödyllinen säätiö, jonka asuntotuotanto on valtion tukemaa.

Hoasin tavoitteeksi tuli taata ”tavallisia asuntoja” normaalin kaupunkirakenteen yhteydestä. Tämä poikkesi merkittävästi Euroopan yleisestä opiskelija-asuntoarkkitehtuurista, joka suosi opiskelijakyliin tai kampuksille rakennettuja asuntoloita. Esimerkiksi poliitikko ja lääkäri Ilkka Taipale on nostanut opiskelija-asuntotuotannon sadan tärkeimmän suomalaisen sosiaalisen innovaation listalle.

Hoasilla on ollut soluasuntoja säätiön alkuvaiheista lähtien. Niiden suosion lasku ajoittuu erityisesti 1990-luvun alkuun. Ylioppilaslehti julisti vuonna 1992, että solujen suosio näytti ”olevan romahtamassa muovimaton rakoon”.

Lehti kirjoitti: ”Se on pieni ja pimeä, pahviseinän takana soitetaan täysillä sähkökitaraa, kylppärissä on kolme nimilapuin varusteltua vessapaperirullaa ja keittiössä ei kolmeen kuukauteen törmää kämppäkavereihin. Mikä se on? Soluasunto, pahimmillaan.”

Lamalla oli kuitenkin merkittävä rooli soluasuntojen suosion vajoamisessa. Lama painoi yksityisten vuokramarkkinoiden hinnat alas, jolloin kaukana oppilaitoksista sijaitsevat soluasunnot eivät enää kiinnostaneet, kun melkein samalla hinnalla saattoi saada yksiön keskeisellä sijainnilla.

Tämä johti siihen, että vuosina 1992–1993 Hoas ryhtyi systemaattisesti muuttamaan 1970-luvulla rakennettuja soluasuntoja perheasunnoiksi, jotka menivät edelleen hyvin kaupaksi. Samoin Helsingin ja Espoon alueelle suuntautuvaa asuntotuotantoa lisättiin kysynnän vuoksi. Vantaalle sen sijaan ei ole rakennettu uusia opiskelija-asuntoja yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Lähteenä on käytetty Laura Puron kirjaa Opiskelijan koti Hoas 1969–2009.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Opiskelu
  • pääkaupunkiseutu
  • Hoas
  • vuokra-asuminen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Olga Maltseva kirjoitti 50 Venäjää ylistävää kommenttia päivässä – Pietarin trollitehdas kärsii entisten työntekijöiden avautumisista

    5. 5

      Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

    6. 6

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Yhdysvalloissa uusi oikeisto puhuu luonnollisesta konservatiivisuudesta – tämän takia se on vaarallinen idea

    8. 8

      Jättiannos vitamiineja ei ehkäise flunssaa – Kymmenen faktaa vastustuskyvystä ja vitamiineista

    9. 9

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    10. 10

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    4. 4

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    5. 5

      Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen

    6. 6

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    7. 7

      Ruben Stiller jäi sairauslomalle – Pressiklubia vetää Sanna Ukkola

    8. 8

      Stylisti arvioi Linnan juhlien puvut – ja valitsi neljä suosikkiaan

    9. 9

      Timo Soinin sairausloman syiden salaamisessa on vaaransa

    10. 10

      Haimme turhaan apua poikamme raivokohtauksiin – pakkohoidon kynnys on aivan liian korkea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    4. 4

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää