Valikko
Kaupunki

”Huono johtaminen sairastuttaa” – asiantuntijat neuvovat sairauspoissaoloista kärsiviä työpaikkoja laittamaan esimiestyön kuntoon

Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot maksoivat helsinkiläisille viime vuonna yli 70 miljoonaa. Ilman runsaita sairauspoissaoloja esimerkiksi Helsingin veroprosentti voisi olla matalampi.

Työpaikan johtaminen ja ilmapiiri kuntoon, työntekijöiden lanteet liikkeelle ja tupakat sammuksiin. Tässä ovat HS:n haastattelemien asiantuntijoiden neuvoja sairauspoissaolojen kanssa kamppaileville työpaikoille.

Sairauspoissaolot ovat piinallinen riesa esimerkiksi lähes 38 000 ihmistä työllistävälle Helsingin kaupungille. HS kertoi tiistaina, että Helsingin kaupungin työntekijät sairastivat viime vuonna keskimäärin selvästi enemmän kuin muiden suurten kuntien ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenyritysten työntekijät. Lue uutinen täältä.

Helsingin työntekijät sairastivat viime vuonna keskimäärin 18,5 päivää vuodessa. Työpäiviksi muutettuna tämä vastaa suurimmillaan lähes kuukauden työpanosta, sillä esimerkiksi lokakuussa on 21 arkipäivää.

Vantaan työntekijät sairastivat viime vuonna keskimäärin 16,5 päivää ja Espoon työntekijät 14,5 päivää. EK:n jäsenyritysten työntekijät puolestaan sairastivat viime vuonna keskimäärin 10 työpäivää.

EK:n jäsenyritysten vertailu kuntiin on hankalaa, sillä EK puhuu kalenteripäivien sijaan työpäivistä. EK:n keskimääräiset sairauspoissaolot voivat siis kalenteripäiviksi muutettuna olla mitä vain 10 ja 16 päivän väliltä.

HS:n haastattelemien työterveyden asiantuntijoiden mukaan keskeisin tapa sairauspoissaolojen vähentämiseen on panostaa työpaikkojen ilmapiiriin ja johtamiseen.

”Huono esimies saattaa sairastuttaa koko organisaation”, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Koivula sanoo, että työpaikkojen johtaminen on tällä haavaa todella kovan paineen alla. Paineita aiheuttavat esimerkiksi työelämän pelisääntöjen jatkuva muutos, taloustilanteen kiristyminen, digitalisaation eteneminen ja väestön ikääntyminen.

”Oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen ilmapiirin luominen työpaikalla on hyvin tärkeää. Ihmisellä pitää olla rohkeus kertoa, että joku asia on pielessä ennen kuin se heijastuu vakavina sairauspoissaoloina. On todella tärkeää, että esimerkiksi työnkuormituksen ongelmiin pystytään puuttumaan ajoissa”, Koivula sanoo.

”Suomalainen työelämä on ollut pitkään negatiivisessa kierteessä, jossa ihmisten työmäärä on lisääntynyt jatkuvasti. Jos työkuorma on jatkuvasti liian suuri, niin se näkyy pitkällä aikavälillä sairauspoissaoloissa”, hän jatkaa.

Uutinen jatkuu grafiikan jälkeen.

Sairauspoissaolojen karsiminen on tärkeää paitsi inhimillisestä näkökulmasta myös siksi, että ne maksavat yhteiskunnalle paljon.

Julkisen sektorin eläkevakuuttajan (Keva) mukaan esimerkiksi Helsingin työntekijöiden sairauspoissaolot, työtapaturmat ja työkyvyttömyyseläkkeet maksoivat helsinkiläisille veronmaksajille viime vuonna yli 70 miljoonaa euroa.

Kevan arvioiden mukaan kustannukset ovat jo yli 150 miljoonaa, jos jokainen poissaolo korvattaisiin sijaisella. Näin ei Helsingissä tehdä: kaupunki käytti sijaisiin viime vuonna lähes 32 miljoonaa euroa.

Ilman poissaoloja esimerkiksi Helsingin veroprosentti voisi olla nykyisin hieman alhaisempi, sillä yhden veroprosenttiyksikön laskennallinen arvo on noin 135 miljoonaa euroa. Helsingin veroprosentti on 18,5.

Koivulan mielestä työkyvyn kehittäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen ovat Suomen kannalta keskeisimpiä asioita.

”Suomi on rakennettu työllä ja on älyttömän tärkeää, että ihmisten työkyvystä pidetään huolta. Ihmisten työkyvystä huolehtiminen on yksi Suomen tärkeimmistä kohtalonkysymyksistä tällä hetkellä.”

Myös työterveyshuollon erikoislääkäri Pekka Pöllänen pitää johtamista ja esimiestyötä keskeisenä keinona sairauspoissaolojen vähentämisessä. Hänellä on kokemusta useista erilaisista organisaatioista. Nyt hän työskentelee Terveystalossa työterveydenhuollon asiantuntijana.

Pöllänen painottaa etenkin työkykyjohtamisen tärkeyttä. Hänen mielestään Suomen kannalta on olennaista, että esimerkiksi ikääntyville työntekijöille löydetään töitä, joissa he voivat tuottaa lisäarvoa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työtehtävien vaihtamista.

”Tällainen ongelmanratkaisu on osoittautunut hankalaksi. Jopa Helsingin kaupungin kaltaisessa valtavassa organisaatiossa korvaavien töiden löytäminen saattaa olla vaikeaa”, Pöllänen sanoo.

Pölläsen mielestä sekä julkisen sektorin että yksityisten yritysten pitää väestön ikääntymisen ja työn kuormittavuuden kasvun takia pystyä parantamaan yhteistyötään työterveyshuollon kanssa.

”Helsingin kaupungin tilanteesta voi sanoa, että iso laiva kääntyy hitaasti. Pienempien työpaikkojen ja kuntien työkykyjohtaminen sekä yhteistyö työpaikkojen ja työterveyden välillä voi parantua suhteellisen nopeastikin”, Pöllänen sanoo.

Helsingin kannalta lohdullista on, että sairauspoissaoloja voi parantaa myös kohtuullisen suuressa organisaatiossa. Esimerkiksi noin 14 000 työllistävä Espoon kaupunki on onnistunut vähentämään sairauspoissaolojaan viidessä vuodessa. Vuonna 2011 Espoon työntekijät sairastivat keskimäärin 17,3 päivää ja viime vuonna enää 14,5 päivää.

”Taustalla on pitkäjänteinen työ esimiesten, työterveydenhuollon ja henkilöstön kanssa”, sanoo Espoon henkilöstöpalveluiden toimitusjohtaja Auli Hackman.

”Olemme myös ryhtyneet järjestämään tehostettuja terveystarkastuksia, jos poissaoloja on alkanut olla enemmän.”

Helsingin henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi arvioi aiemmin HS:lle, että Helsingin Espoota ja Vantaata korkeammat sairauspoissaolot johtuvat osin siitä, että Espoo ja Vantaa ovat yhtiöittäneet ”duunaritöitä” kaupungin ulkopuolelle.

”Sairastaminen on hyvin sosioekonominen asia, joten meidän henkilöstörakenteemme vaikuttaa varmasti asiaan. Meillä on sellaisia duunaritöitä, joissa perinteisesti sairastetaan aika paljon. Espoolla ja Vantaalla tällaisia töitä ei ole kaupungin organisaatiossa, sillä he ovat yhtiöittäneet näitä töitä”, Pohjaniemi sanoi.

Espoon Hackman ei allekirjoita Pohjaniemen kommenttia.

”Meillä tehdään yhä kaupungin töinä raskaita töitä, kuten siivousta, puistotyötä, keittiötyötä ja kotipalvelutyötä”, hän sanoo.

Johtamisen lisäksi työterveystuntijat kannustavat panostamaan myös terveisiin elämäntapoihin. HS on kertonut aiemmin, että esimerkiksi nostureita ja trukkeja vuokraava Pekkaniska palkitsee työntekijänsä rahalla, jos he noudattavat terveellisiä elämäntapoja. Yritys palkitsee työntekijänsä muun muassa savuttomuudesta. Lue HS:n juttu täältä.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula pitää ideaa hyvänä. Hänen mielestään yritysten kannattaa yleensäkin luoda kulttuuri, jossa kannustetaan työntekijöitä liikkumaan työajalla – edes pieniä pätkiä.

”Vierailin yrityksellä, jossa oli käytössä tällainen liikuntaminuuttikilpailu. Siinä piti tunnin välein nousta ylös heiluttamaan käsiä ja pyörittämään lantiota. Siitä sai sitten pisteitä. Nykyisin etenkin toimistotyö on aika paljon istumista, joten kannustan kokeilemaan eri keinoja ja aktivoimaan työntekijöitä liikkeelle myös työpäivän aikana”, Koivula sanoo.

Esimerkiksi tupakoinnin kieltämistä työpaikoilla Koivula ei kuitenkaan kannata.

”Se on jo aika vaikeaa aluetta. Tupakoinnin suhteen on tehty jo lainsäädännössä aika isoja liikkeitä. Ihmisiä kannattaa kannustaa savuttomuuteen, mutta on hirveän vaikea nähdä, miten pitkälle siinä voidaan mennä. Suomessa on tapahtunut sillä saralla myönteistä kehitystä parinkymmenen vuoden aikana.”

 

Katso, miten Helsingin kaupungin sairauspoissaolot vaihtelevat aloittain:

 

Korjaus ke 19.10. kello 9.52: Kevan koko nimi vaihdettu entisestä Kuntien eläkevakuutus -muodosta nykyiseen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • sairausloma
  • Helsinki
  • Työhyvinvointi
  • Joonas Laitinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    4. 4

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    5. 5

      Ylen johtajat toivat itse kohunsa uudestaan julkisuuteen – miten luottamus palautetaan?

    6. 6

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    7. 7

      Alkon toimitusjohtaja harmittelee Suomen 100-vuotisjuhlan liköörihälyä: ”Ei tällaista päätöstä voi muuttaa”

    8. 8

      Presidentti Niinistö keskusteli viimein Trumpin kanssa – Trump lähetti terveisiä Suomen kansalle

    9. 9

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    10. 10

      Sokos luopuu turkisten myynnistä – Keskustan kansanedustajat: ”Kaksinaismoralistista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Nämä 17 kirjaa muuttavat mielipiteesi ja auttavat ymmärtämään ihan eri tavalla ajattelevia

    4. 4

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    5. 5

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    6. 6

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    7. 7

      Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

    8. 8

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    9. 9

      Olga Maltseva kirjoitti 50 Venäjää ylistävää kommenttia päivässä – Pietarin trollitehdas kärsii entisten työntekijöiden avautumisista

    10. 10

      Posti kiistää syytöksen Demokraatti-lehden koko painoksen hukkaamisesta – viestintäjohtajalla ja päätoimittajalla täysin erilaiset väitteet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    6. 6

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    7. 7

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    8. 8

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    9. 9

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    10. 10

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    11. Näytä lisää