Ympäristöväki raivoissaan Espoon tavasta hoitaa metsiään – ”kaupunki käy rääsimässä uhanalaisia luontotyyppejä”

Tuorein esimerkki kaupungin luonnonhoidosta on pieni metsäkaistale keskellä Espoota Karakallion ja Viherlaakson välissä. Espoo valmistelee parhaillaan periaatteita siitä, kuinka paljon metsää kannattaa kaataa.

Onko sammaleen peittämä laho puunrunko kaunis? Tämän kysymyksen ympärille kiertyy lihava riita Espoon metsistä.

Ympäristöväki on raivostunut Espoon kaupungin tapaan hoitaa metsiään.

Tuorein esimerkki kaupungin luonnonhoidosta on tämä pieni metsäkaistale keskellä Espoota Karakallion ja Viherlaakson välissä. Tämä on multamaata, harvinaista lehtoa. Niitä on aikoinaan raivattu peltomaaksi.

Nyt lähes puolet puista on hakattu pois - mukana tervaleppiä ja haapoja.

”Metsäntuntuahan tässä ei enää ole”, Virpi Sahi surkuttelee. Sahi on Suomen luonnonsuojeluliiton metsäkoordinaattori ja Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja.

Sadan metrin päässä kulkeva autotie näkyy selvästi, sillä puita on harvakseltaan. Aiemmin tämä oli arvometsää, ainakin luontojärjestöjen mukaan.

Espoon kaupungilta kerrotaan, että kantopelloksi muuttunut metsä joutui isojen harvennushakkuiden kohteeksi osittain yllättäen. Puut paljastuivat hakkuiden edetessä lahommiksi kuin kaupunki oli ennakoinut, kertoo Espoon metsänhoitaja Sini Miettinen. ”Niitä piti sitten kaataa enemmän kuin oli suunniteltu, siellä oli aivan lahoja kuusia ja koivuja.”

Pystyyn on jätetty enimmäkseen kuusia ja koivuja. Monimuotoisuus on Sahin mukaan kadonnut.

”Pidän erittäin epäilyttävänä, että kaupunki käy rääsimässä uhanalaisia luontotyyppejä kuten tuota notkelman saniaiskorpea”, Sahi sanoo. ”Eihän kaupungilla pitäisi olla mitään taloudellisia tavoitteita virkistysmetsissä.”

Harvoihin puihin on sentään ripustettu linnunpönttöjä lintujen pesinnän turvaamiseksi. Sekin on Sahin mielestä surkuhupaisaa.

”On hirtehistä, että vanhoja hyviä kolopuita korvataan sitten pöntöillä, kun on ensin hakattu ne lintujen pesäpaikat ja suoja pois.”

Kaupunki puolustaa hakkuita sillä, että kaupunkilaiset haluavat hoidetun metsän, eivät mitään ryteikköä.

Miettinen pyytää Sahia ja kumppaneita odottamaan muutaman vuoden ja arvioimaan metsää vasta sitten. ”Se on on aina aluksi vähän karu, mutta sitten kun se lyhyempi kasvusto sieltä nousee, se muuttuu paremmaksi. ”

Hakkuiden alkuperäisenä tarkoituksena oli antaa tilaa jäljelle jääville puille, jotta ne kasvaisivat järeiksi ja tuuhealatvaisiksi, Miettinen kertoo.

”Jäljelle jäävät puut saavat enemmän elintilaa, muuten puista tulee pitkiä ja pienilatvaisia kun ne joutuvat taistelemaan auringonvalosta.”

Metsä ei siis kasva järeäksi ilman ihmisen hoivaa, sanovat virkamiehet. Vaan minkälaiseksi muuttuu metsä, jota ei ole vuosiin hoidettu? Mennään katsomaan.

Kehä III:n vierestä, Bembölen takamailta alkaa metsä – ei mikään koskematon ikimetsä, mutta melko lailla luonnontilaisen kaltainen.

Ainakin on metsän tuntua. Kuusikon keskellä voi kuvitella kesällä parveilevat hyttysjoukkiot.

Kallion takana makaa kymmenmetrinen lahokuusi pitkin pituuttaan sammaleella. Puu on lahonnut siinä jo vuosia, vuosikymmeniä, osa rungosta on jo kadonnut.

Tämä kuusi oli niin iso, että sen kaatuminen avasi reiän metsään. Nyt reiästä paistaa kirkas syysaurinko kapealle kaistaleelle mätästä värittäen.

”Tämä on luonnon laki”, Sahi opastaa.

”Tuolla lahopuun juuressa kasvaa kuusentaimia, koska siihen paistaa aurinko. Ne ovat kasvaneet siihen aivan itse, kukaan ei ole niitä istuttanut. Osa niistä kuolee, osa kasvaa yhtä pitkiksi kuin mitä tämä lahoava kuusikin oli, ja niin sen kuuluukin olla.”

Luonto kyllä uudistaa itseään ilman ihmisen apuakin, Sahi sanoo.

Nyt luontojärjestöt pelkäävät, että Espoon kaupunki siirtyy seuraavaksi raivaamaan metsää täältä, erittäin arvokkaaksi luokitellulta metsäalueelta.

Alue on listalla seuraavaksi harvennettavien listalla, eikä kerta olisi ensimmäinen kun metsää hoidetaan tavalla, jota luontoväki ei hoidoksi ymmärrä.

Tämä kiista on pitkä, kymmeniä vuosia vanha ja sitä käydään luontojärjestöjen ja kaupunkien välillä kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Kuinka paljon ihmisen on puututtava metsän elämään?

Sahin mielestä mahdollisimman vähän. Kaupungin mielestä enemmän.

Yksi seikka puunkaadossa näyttäisi tukevan kaupungin toimia: asukkaiden mielipide, väittää Miettinen.

Espoolle tulee runsaasti palautetta sekä hakkuualueista että luonnonvaraisiksi jätetyistä alueista. Lisäksi kaupunkien toimia painaa myös vastuu: Jos joku jäisi kaatuvan lahopuun alle, joutuisi kaupunki siitä vastaamaan.

Lähimetsät eivät suinkaan ole luonnontilaista metsää, siksi useimmissa kaupungeissa katsotaan, että niiden hoitaminen on välttämätöntä.

Ehkä kysymys onkin siitä minkälainen metsä on kenenkin silmään kaunis. Osa asukkaista nauttii metsämaiseman yllätyksellisestä sekamelskasta, rumuudestakin.

Mutta on varmasti niitäkin, jotka ihailevat puistomaisen siistiä metsää: tasatahtisia puurivejä, jotka kasvavat järjestelmällisesti.

Suurin osa palautetta antavista asukkaista toivoo liian tiheän metsän hakkuuta, kertoo Miettinen.

”Meille tulee paljon vaatimuksia luonnonsuojelualueista, koska asukkaat kokevat ne ryteikkönä. Kaatuneet puut, jotka ovat vasta lahoamassa, mielletään rumiksi.”

Nyt metsänhoitoa koskevat uudistetut periaatteet ollaan Espoossa kirjaamassa paperille.

Sitä on seurattu myös Espoon ympäristöyhdistyksessä. Sahin mielestä toimintamallin koko lähtöajatus on väärä.

”Kaupunki näyttää edelleen olevan sitä mieltä, että metsänhoitoa ei tarvitse perustella vaan hoitamatta jättämistä täytyy”, sanoo Sahi.

Vain Vantaan periaatteissa mainitaan heti kärjessä vanhojen metsäalueiden ja monimuotoisuuden säilytys. Lisäki Vantaa pyrkii käyttämään metsien uudistamisessa luontaista uudistamista aina kun se on mahdollista.

Espoossa hakkuut tulevat todennäköisesti jatkumaan. Espoo tekee sitä jo nyt runsaasti metsäalueihinsa nähden. Espoolla on noin 5 000 hehtaaria metsää, tästä arvometsäksi on kaupunki arvioinut 24 prosenttia. Hakkuita kaupunki tekee noin 150–200 hehtaarin verran vuosittain, luku sisältää myös taimikonhoitoa.

Helsinki tekee noin 9 000 hehtaarin alueella metsähakkuita 250-500 hehtaarin verran. Helsingin maista suurin osa sijaitseekin naapurikunnissa.

Vantaalla on metsää hoidettavanaan noin 3 000 hehtaaria, mutta sitä hoidetaan harvennus- tai muilla hakkuilla noin 20-40 hehtaarin verran vuodessa.

Espoo ei ole enää vuosiin tehnyt esimerkiksi avohakkuita, vaan metsässä annetaan kasvaa eri-ikäisiä puita.

”Olemme jo pitkään ottaneet huomioon luonnon monimuotoisuuden ja jättäneet esimerkiksi lahopuita, mutta nyt se tulee virallisesti paperille”, Miettinen sanoo.

Se, miten uusia periaatteita noudatetaan riippuu tulkinnasta, lukuja tai alueita toimintamalliin ei kirjata.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Oletko miettinyt, mikä merkitys kiky-tunneillasi on viennin piristymiseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa

    5. 5

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    6. 6

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    7. 7

      Mitä uusi talouden tutkimusyksikkö oikein merkitsee – havahtuiko ”kaiken maailman dosenteista” sanaillut Sipilä tieteellisen tiedon tärkeyteen?

    8. 8

      Lapsi tunnusti murhan 16 vuotta sitten Ruotsissa mutta kiistää nyt – syyttäjä selvittää, pitäisikö tapaus tutkia uudelleen

    9. 9

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    10. 10

      Trump näkee USA:n uhrina – Presidentti julisti YK:ssa uuden itsekkyyden ajan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    5. 5

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    6. 6

      Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

    7. 7

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    8. 8

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    9. 9

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    10. 10

      Kylmähermoinen neuvostoupseeri pelasti syyskuussa 1983 maailman ydinsodalta, mutta sai tunnustusta vasta yli 20 vuotta myöhemmin – Stanislav Petrov kuoli yksin moskovalaisessa lähiössä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    2. 2

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    3. 3

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    4. 4

      Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

    5. 5

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    6. 6

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    7. 7

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    8. 8

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    9. 9

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    10. 10

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    11. Näytä lisää