Valikko
Kaupunki

Helsingin uusi yleiskaava hyväksyttiin – moottoriteille, Malmin lentokentälle ja Keskuspuiston reunoille saatetaan rakentaa asuntoja

Maratonkokous kesti yli seitsemän tuntia. Uusi yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvamisen, mutta tarkoittaa myös suuria ja osin kipeitä muutoksia.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin uuden yleiskaavan. Päätös tehtiin seitsemän tuntia kestäneen maratonkäsittelyn jälkeen.

Uuden yleiskaavan hyväksyminen tarkoittaa, että tulevaisuudessa Helsingin moottoritiemäiset sisääntuloväylät saattavat muuttua asuinkaduiksi ja Malmin lentokenttä asuinalueeksi. Yleiskaava mahdollistaa myös muun muassa asuinrakentamisen Keskuspuiston reunoille, uuden pikaraitioteiden verkoston ja voimakkaan täydennysrakentamisen.

Uuden kaavan kolme kantavaa ajatusta ovat Helsingin kasvattaminen, tiivistäminen ja liikennejärjestelmän siirtäminen entistä enemmän joukkoliikennevetoiseksi. Yleiskaavassa varaudutaan siihen, että Helsingin väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä 240 000 ihmisellä.

Yleiskaavan vaikutuksista kerrotaan laajemmin tässä ennen valtuuston kokousta tehdyssä jutussa.

Valtuuston kokouksen kovin taistelu käytiin siitä hyväksyykö valtuusto Keskuspuiston reunoille rakentamisen. Tämä sisältyi pohjaesityksenä olleeseen kaupunginhallituksen hyväksymään yleiskaavaehdotukseen. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki teki vastaesityksen, jolla Keskuspuistoon rakentaminen olisi kielletty.

Suurissa puolueissa pelättiin, että kaavamerkintöjen poistaminen vaarantaisi koko yleiskaavaprosessin laillisuuden. Asiasta tehdyt selvitykset antoivat kysymykseen ristiriitaisia vastauksia. Kokoomuksessa, vihreissä ja Sdp:ssä uskottiin myös, että kaavan muut hyvät puolet voittavat Keskuspuiston leikkauksiin liittyvät haitat.

Kaupunkisuunnitteluviraston näkemyksen mukaan Hämeenlinnanväylän itäpuolelle, Keskuspuiston reunalle rakentaminen on tärkeää, jos Hämeenlinnanväylä halutaan muuttaa asuinkaduksi – niin kutsutuksi kaupunkibulevardiksi. Kaupunkibulevardit ovat yksi yleiskaavan merkittävimmistä asuinrakentamisalueista ja vaikuttavat yleiskaavassa suunniteltuun liikennejärjestelmään.

Lopulta valtuusto kumosi Arhinmäen ehdotuksen äänin 55–30:

Myös Malmin lentokentän kohtalosta käytiin valtuustossa kiivasta keskustelua. Muun muassa Kokoomuksen Jaana Pelkonen teki ehdotuksen, että yleiskaava palautettaisiin uudestaan valmisteltavaksi. Pelkonen halusi säästää Malmin kentän lentotoiminnassa.

”Yli 50 000 nimeä kerännyt Lex Malmi on vasta tulossa eduskunnan käsittelyyn, valtuuston on hyvä laittaa jäitä hattuun. Valtuusto voi halutessaan myös irrottaa Malmin lentokentän yleiskaavasta”, Pelkonen sanoi.

Ehdotus hävisi kuitenkin äänestyksen äänin 56–22:

Malmi oli hankalin erityisesti kokoomuksen sisällä. Esimerkiksi pitkän linjan poliitikko Harry Bogolomoff (kok), joka on ollut valtuustossa päättämässä useammastakin yleiskaavasta, koki tämän esityksen vaikeaksi itselleen juuri Malmin kohdalta.

”Tää on kinkkinen juttu, se on tismalleen totta, että rakentamisolosuhteet Malmilla ovat pohjattoman surkeat. Tulen varmaankin osallistumaan tulevaan äänestykseen”, Bogolomoff (kok) sanoi.

Hän joutuikin pian vastaamaan lupauksestaan, kun asiasta äänestettiin. Jaa- ja ei-ääniä ilmestyi äänestystauluun, mutta Bogolomoffin ääni antoi pitkään odottaa itseään.

Salissa kuului huutoja: ”Bogo, Bogo, Bogo…!”

Lopulta Bogolomoff äänesti, ilmeisesti kivuliaan mietinnän jälkeen, ja taulu muuttui vihreäksi sen merkiksi, että hän oli hyväksynyt Malmin lentokentän rakentamisen asunnoiksi.

Tunteet kävivät kokouksen aikana välillä kuumina. Puheenjohtaja Mari Puoskarin (vihr) piti ensimmäistä kertaa kopauttaa kahdesti nuijallaan pöytään puoli yhdeksän aikaan.

Kokouksen puhelistalla oli varauksia Puoskarin mukaan kolmeksi tunniksi eteenpäin, mutta keskustelu jauhoi paikoillaan, ja muuttui oikeastaan Paavo Arhimäen (vas), Otso Kivekkään (vihr) ja Osku Pajamäen (sd) väliseksi sanailuksi. Kiistely liittyi juuri Keskuspuistoon.

Vasemmistoliitto alkoi viime kuukausina vaatia kovaäänisesti Keskuspuistoon osoitetun rakentamisen poistamista yleiskaavaehdotuksesta. Suurissa puolueissa on syytelty vasemmistoliittoa takinkäännöstä.

Osku Pajamäen puheenvuoro sai kokouksessa vasemmistoliiton siiven kohahtamaan:

”Sydäntä särkee, kun kuuntelen tota liikuttavaa nuottia, joka Arhinmäellä on. Nyt te väitätte, ettei tää teidän yleiskaavaesityksen vastaehdotus vaaranna kaavaa. Se on hirveetä roskaa”, Pajamäki sanoi.

Paavo Arhinmäki reagoi repliikkiin paheksumalla Pajamäen tyylilajia.

”Se ei oikeastaan kuulu tänne valtuustosaliin”, Arhinmäki sanoi.

Maankäytöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) huomautti valtuuston kokouksessa, että yleiskaavan valmistelun aikana väestönkasvu on itseasiassa ollut vielä nopeampaa kuin yleiskaavan pohjana käytetyssä väestöennusteessa arvioidaan.

”Tuleeko kasvu sitten olemaan yhtä nopeaa jatkossakin? Ei välttämättä aivan yhtä nopeaa, nyt Suomessa varttuvat aikuisiksi 1990-luvun lopun pienet ikäluokat ja viime vuosina myös maahanmuutto on jonkin verran hidastunut. Olennaista yleiskaavan kannalta on kuitenkin se, että liian niukka arvio väestönkasvusta johtaa väistämättä ongelmiin”, Sinnemäki sanoi.

Yleiskaavapäätös on valtuustokauden tärkein. Tärkeä se on myös Sinnemäelle, sillä hänen virkakautensa päättyy ensi vuoden keväällä.

Tärkeänä yleiskaavan läpimenoa piti myös kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok):

”On hyvä, että saadaan yleiskaava tehtyä nyt, kun edessä on isoja julkishallinnon muutoksia. Etteivät kaikki asiat ole levällään, kun niihin tullaan”, Pajunen sanoi luottavaisena iltakymmeneltä.

Julkishallinnon suurilla muutoksilla hän viittasi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen, valtakunnalliseen Soteen.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Uuden yleiskaavaehdotuksen ennakoima väestönkasvu on Helsingin toivomaa, mutta se pakottaa kaupungin myös suuriin ja osin hyvin kipeisiin muutoksiin. Tulevat muutokset ovat saaneet kaupunkilaisilta kiitosta, mutta myös raivoisia vastalauseita.

Keskuspuiston ja Malmin lisäksi kaupunkilaiset ovat olleet huolissaan lukuisista muista alueista, esimerkiksi Tuomarinkylästä ja monista viheralueista. Myös sisääntuloväylien muuttaminen asuinkaduiksi – niin kutsutuiksi kaupunkibulevardeiksi – on saanut osakseen kehujen lisäksi myös rankkaa kritiikkiä.

Valtuustonkokouksen aluksi pidetyissä ryhmäpuheenvuoroissa yleiskaavaa sekä kehuttiin että parjattiin. Suurissa puolueissa, kokoomuksessa, Sdp:ssä ja vihreissä, yleiskaavaa puolustettiin voimakkaasti.

Suurissa puolueissa uskottiin, että kaavalla on positiivisia vaikutuksia niin elinkeinoelämälle, työntekijöille kuin ympäristöllekin.

Kokoomuksen Lasse Männistö muistutti, että yleiskaava on kokonaisuus, jonka kaikkia osia on vaikea saada miellyttämään jokaista. Kokoomuksen sisällä yleiskaavaehdotus on jakanut mielipiteitä erityisesti Malmin lentokentän ja kaupunkibulevardien kohdalla. Valtio ei ole vieläkään osoittanut korvaajaa kentälle.

”Kokoomuksen mielestä yleiskaava luo mahdollisuuden kasvavan kaupunkimme pitkäjänteiselle kehittämiselle”, Männistö sanoi.

Vihreiden Otso Kivekäs korosti, että kaupunkibulevardit sisältävä yleiskaava tarkoittaisi myös historiallista muutosta Helsingin liikennepolitiikkaan ja kaupunkirakenteeseen.

”50-luvulla kaupungin suunnaksi valittiin yhä uusien lähiöiden rakentaminen yhä kauemmas ja leveät valtatiet, sillä kaikkihan ajavat ihan kohta omalla autolla. Siitä virheestä maksamme yhä. Suuntaa on käännettävä, sillä ilmastonmuutos on aikamme valtavin uhka ja vaatii toimia ennen kaikkea kaupungeissa”, Kivekäs sanoi.

Sdp:n valtuustoryhmän johtaja Osku Pajamäki korosti, että yleiskaava on kohtuuhintaisen asumisen tae ja kaupungin talous-ja työllisyyspolitiikan ydin.

”Helsingissä asumiskustannusten ja työmatkakulujen osuus nettoansioista on liian suuri ja lisäksi tämän seudun työntekijät käyttävät yli 40 prosenttia enemmän aikaa työmatkoihin kuin muualla Suomessa”, Pajamäki sanoi.

Yleiskaavalle järjestettiin keskiviikkona myös vastamielenosoitus. Jos Senaatintorille keskiviikkona kerääntyneiden mielenosoittajien näkemyksen mukaan olisi päätetty yleiskaavasta, Helsinkiin ei seuraavina vuosikymmeninä rakennettaisi yhtään taloa uusille alueille.

Mielenosoittajat vastustivat tietysti Keskuspuiston kaventamista ja Malmin lentokentän rakentamista. Mutta muuallekaan ei saisi pistolapiotansa iskeä. Mainituiksi tulivat ainakin Veräjänmäen metsät, Vartiosaari, Stansvik, Jyrängöntien lehto, Kruunuvuorenranta, Herttoniemen metsät, Kartanon metsä ja Karhunkaatajan metsä. Kynttilöitä sytytettiin kaikille murhattaville puille ja heinänkorsille. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

”Se on aivan tolkutonta! Että tämän kaltainen ratkaisu tehdään Helsingin ratkaisuna, vaikka kyseessä on koko pääkaupunkiseudun ratkaisu”, Risto Uljas sanoi hengästyneesti. Hän oli juuri pitänyt palopuheen aiheesta.

Terhi Hartikainen oli puolustamassa Malmin kenttää. ”Eeeeeeeiiiii, kuules! Uskon edelleen, että Malmi säilyy”, hän vastasi provosoivaan kysymykseen, eikö peli Malmin suhteen ole jo menetetty.

”Se on eduskunnassa menossa. Malmi on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja ainoa [pien]lentokenttä Helsingissä.”

Yleiskaavan hyväksyminen ei tarkoita lopullisia rakentamispäätöksiä. Ennen kuin yksikään lapio iskee maahan, tulevista muutoksista pitäisi vielä laatia ja hyväksyä asemakaavat.

Oikaisu 26. lokakuuta klo 22.38: Korjattu Juha Hakolan äänestyspäätöstä.

Yleiskaava

 Helsingin uusi yleiskaava varautuu siihen, että Helsingin asukasluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä 240 000 ihmisellä. Kaupungin suunnittelua ohjaavia yleiskaavoja laaditaan yleensä noin kymmenen vuoden välein.

 Yleiskaavan hyväksyminen ei vielä tarkoita rakentamispäätöstä. Rakentamista käsitellään myöhemmin erikseen.

 Yleiskaava esittää, että uusia asuntoja rakennettaisiin muun muassa kaupunkibulevardeille. Bulevardeilla tarkoitetaan sisääntuloteiden muuttamista asuinkaduiksi.

 Asuntoja suunnitellaan myös esimerkiksi Malmin lentokentälle. Kolmasosa uusista asuinrakennuspaikoista on tarkoitus löytää täydennysrakentamalla olemassa olevia asuinalueita.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Helsingin yleiskaava 2050
  • Yleiskaava
  • Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    2. 2

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    3. 3

      Valkoisen talon vaikutusvaltaisena neuvonantajana toimiva Trumpin vävy joutui FBI:n Venäjä-tutkinnan kohteeksi

    4. 4

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    5. 5

      Ennuste vuodelle 2050: Suomessa kirkkoon kuuluu vain joka kymmenes, islam ja datauskonto kasvattavat suosiotaan maailmalla

    6. 6

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    7. 7

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    8. 8

      Poikkeuksellinen elämäntarina teki Mauno Koivistosta viimeisen suurmiehen – näin presidentti saateltiin hautaan

    9. 9

      Geenitekniikan supertähti kehitti kaikessa hiljaisuudessa geenisakset, jotka mullistivat tiedemaailman – ”Ne ovat huippumuotia”

    10. 10

      Hevosharrastaja Tuuli Suominen teki harrastuksestaan työn, mutta se vei ilon koko lajista: ”Miksi minulle niin rakkaasta asiasta oli tullut niin ahdistavaa?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    3. 3

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    6. 6

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    7. 7

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    8. 8

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Tähtien sota ilmestyi 40 vuotta sitten, mutta George Lucasin mielestä elokuva ei ole valmis – ja siksi hän on onnistunut lähes pilaamaan sen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää