Kaupunki

Ei minun takapihalleni! Kaavoituksesta valittavat ajavat usein täysin avoimesti omaa etuaan, kertoo tuore tutkimus

Kaupunkisuunnittelukeskustelussa arvoristiriidat yritetään piilottaa numeroiden taakse, sanoo nimby-ilmiötä väitöskirjassaan tutkinut sosiologi Veikko Eranti.

Oma etu ja parkkipaikat. Jos meiltä kysytään, minkälaisen yhteiskunnan haluamme, höpisemme luultavasti jotain tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Mutta kun katsotaan, minkälaista palautetta Helsingin kehittämistä suunnittelevalle kaupunkisuunnitteluvirastolle lähetetään, olemmekin yllättävän kiinnostuneita edistämään omaa asiaamme ja suojelemaan pysäköintipaikkoja.

Tämän lopputuloksen voi lukea keskiviikkona väittelevän sosiologi Veikko Erannin Helsingin yliopistoon tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Eranti analysoi tutkimusta varten satoja tavallisten helsinkiläisten kaupunkisuunnitteluvirastoon lähettämiä kaavoitusta koskevia kommenttikirjeitä.

”Ruuhkiin ja parkkipaikkoihin voi vedota lähes aina, jos haluaa vastustaa rakentamista”, työhuoneessaan Kallion Kustaankadulla teetä särpivä Eranti sanoo.

Leipäjono laskee asuntoni arvoa. Uusi kerrostalo pilaa näkymäni. Tukiasuntoihin muuttavat päihde- ja mielenterveysongelmaiset tuovat kotini lähelle turvattomuutta. Siinä esimerkkejä helsinkiläisten viime vuosina esittämistä kaavoitusta koskevista huolista.

Parantola pilaa kotikaupungin idyllin. Se taas on esimerkki Britanniassa sijaitsevasta rantakaupungista 1800-luvun puolivälistä. Esimerkki on varhaisin Veikko Erannin löytämä nimby-ilmiötä koskeva maininta tieteellisessä tekstissä. Nimby, siis not in my backyard eli ei minun takapihalleni, tarkoittaa ilmiötä, jossa kaupunkilaiset pyrkivät vastustamaan kotinsa lähistölle suunnitteilla olevia muutoksia. Uusia kerrostaloja, uutta tietä, sosiaalisin perustein rakennettavia asuntoja tai neulanvaihtopistettä.

”Niin kauan kuin on ollut kaupunkeja, on ollut konflikteja siitä, mihin pitää rakentaa”, Eranti sanoo.

Nimbyn idea on lähes aina sama. Kaupungin kehittyminen toivotetaan kyllä tervetulleeksi, kunhan kehitys ohjataan jonnekin muualle kuin omalle kotikadulle. Erannin aineistossa yli 70 prosenttia kaupunkisuunnitteluviraston saamista kirjeistä oli muutosta vastustavia.

Tässä ei sinänsä ole mitään mullistavaa: nimbyily on ollut osa suomalaista kaavoituskeskustelua jo pitkään. Yllättävintä on – ja tästä puhuessaan Erannin silmiin syttyy aivan uudenlainen loiste – se, millä perusteilla helsinkiläiset kaavoitusta vastustavat.

46 prosentissa kirjeistä kirjoittaja myönsi nimittäin suoraan ja avoimesti, että kaupungin suunnitelmat tökkivät, koska ne asettuvat vastakkain hänen oman etunsa kanssa. Näin tapahtuu, vaikka moni ymmärtää, että asuntojen rakentaminen purkaa Helsingin asuntopulaa ja laskee asumisen hintaa. Tai että neulanvaihtopisteet ovat äärimmäisen tärkeitä huumeriippuvuudesta kärsivien terveyden kannalta.

Olemmeko siis avoimesti itsekkäitä?

”Ihmiset käyttävät sellaisia retorisia keinoja, joiden he uskovat olevan tehokkaita. Mutta eihän Suomessa ole perinteisesti ajateltu, että omaan etuun vetoaminen olisi hyväksyttävää”, Eranti sanoo.

Suomalaiseen sosiaalidemokraattiseen nöyryyteen kuuluu, että politiikkaa tehdään, ainakin julkisen puheen tasolla, ääni väristen yhteiseen etuun vedoten.

”Omaan etuun vetoaminen on amerikkalaisempaa. Siellä voi sanoa, että on minun oikeuteni kantaa haulikkoa”, Eranti sanoo.

Alla olevasta grafiikasta näkee, miten helsinkiläiset kommentoivat kaavamuutoksia Erannin tutkimusaineiston perusteella. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

On kuitenkin huomattava – ja tämä on merkittävää, Eranti sanoo – että perinteisesti negatiivisia mielleyhtymiä kantava nimbyily on todellisuudessa hyvin monipuolinen ilmiö.

Ensinnäkin: kommenttikirjeiden lähettäjät puolustivat argumenttejaan usein monilla eri keinoilla.

73 prosentissa kirjeistä esiintyi myös yhteiseen hyvään pohjaava perustelu. Eranti huomauttaa, että olisi ehkä turhankin skeptistä epäillä, että kaikissa tapauksissa oman edun tavoittelu olisi vain yritetty piilottaa altruististen perustelujen, esimerkiksi ympäristönsuojelun, taakse.

Ja toiseksi: joskus oman edun tavoittelu on hyvin ymmärrettävää.

”Esimerkiksi Östersundomin yleiskaavaa kommentoinut kansalainen pyysi, että suunniteltua tielinjausta siirrettäisiin vähän, koska se kulki hänen talonsa päältä. Tällaista on vaikea pitää kauhean itsekkäänä”, Eranti sanoo.

Motiivien, itsekkäiden tai epäitsekkäiden, avoin julkistaminen on tervetullutta myös kolmannella tavalla. Se vie keskustelun arvovalintoihin suunnittelupäätösten takana.

”Monesti ajatellaan, että kaupunkisuunnittelu on hyvin teknistä, koska siitä argumentoidaan numeroilla. Numeropuheella pyritään kuitenkin usein vain peittämään olemassa olevia arvoristiriitoja”, Eranti sanoo.

Edellä mainittujen syiden takia Eranti kertoo harmittelevansa sitä, että nimbyksi kutsumisesta on tullut retorinen lyömäase, jolla rakentamisen puolustajat pyrkivät nuijimaan kaikenlaista rakentamisen vastustamista.

Eranti muistuttaa, ettei nimbyily ole demokraattisen järjestelmän liepeillä häärivä varjoilmiö vaan demokratiaa itsessään.

”Suomeen on luotu tällainen osallistamismalli, joka perustuu siihen, että rakentamisesta eivät päätä vain puolueet, rakennusliikkeet ja arkkitehdit. Silloin voisi ajatella, että se olisi ihan toivottavaa, että kaupunkilaiset tosiaan osallistuisivat”, Eranti sanoo.

Tieteellisessä tutkimuksessa on todettu, että kaupungeilla on usein ongelmia osallistamisen tuottaman tiedon viemisessä suunnitelmiin. Eranti kuitenkin huomauttaa, että varsinkin pienempien yksityiskohtien tasolla monet helsinkiläisten esittämät toiveet ovat todella muuttaneet kaavoja. Purettavaksi suunniteltu leikkikenttä on säästynyt ja poikkeuksellisen kovaa vastarintaa tehneen asunto-osakeyhtiön piha on jätetty vähän suunniteltua suuremmaksi.

Kaupunkilaisten palautteesta on myös suunnittelijoille todellista hyötyä. Ilman paikallisten opastusta suunnittelijan voi olla vaikea tietää, mikä ruohopläntti on joutomaata ja mikä tärkeä osa alueen ihmisten elinpiiriä.

Mutta: demokratia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen saa tahtonsa läpi, Eranti sanoo.

”Ihmisillä on vastakkaisia toiveita, joten konflikteja tulee väkisinkin. Sitä ei mikään määrä osallistamista vie pois.”

Tämä jättää jäljelle kymmenen pisteen kysymyksen: johtavatko intressien konfliktit kaupunkisuunnittelupolitiikassa aina siihen, että parhaan mahdollisen lopputuloksen sijaan suunnittelussa joudutaan tyytymään valjuihin kompromisseihin, joihin kukaan ei voi olla täysin tyytyväinen?

Monesti näin käy, mutta ei läheskään aina, Eranti sanoo. Hän nostaa esiin Vartiosaaren, jolle kaupunginvaltuusto hyväksyi torstaina uuden osayleiskaavan.

Saareen suunnitellaan 7 000 asukkaan asuinaluetta. Periaatteessa saaren luontoarvoihin vedonneiden rakentamisen vastustajien intressissä olisi voinut olla, että jos lisää asukkaita tulee, heitä tulisi mahdollisimman vähän. Se olisi kuitenkin tarkoittanut, että raideyhteyden toteuttaminen saarelle olisi pian muuttunut kannattamattomaksi.

”Silloin olisivat hävinneet sekä rakentamisen puolustajat että vastustajat. Oli fiksua, että tässä ei tehty kompromissia”, Eranti sanoo.

Nimby-ilmiö

 Nimby on lyhenne sanoista not in my backyard, siis ei minun takapihalleni. Ilmiöllä tarkoitetaan yleensä kaupungin asukkaiden pyrkimyksiä vastustaa omalle lähialueelleen suunnattua rakentamista tai muita muutostöitä.

 Sosiologi Veikko Eranti tutki Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassa sitä, minkälaisilla argumenteilla rakentamista vastustetaan Helsingissä. Eranti kävi läpi muun muassa 321 kaupunkisuunnitteluvirastolle lähetettyä kaavoitusta koskevaa kommenttikirjettä. Erannin artikkeliväitöskirja käsittelee nimby-ilmiön lisäksi myös sitä, miten suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa politiikan tekemiseen.

 Yli 70 prosentissa kaupunkisuunnitteluvirastolle lähetetyistä kirjeistä vastustettiin rakentamista. Argumentteja perusteltiin useilla eri tavoilla. 73 prosenttia vetosi yhteiseen hyvään, mutta 46 prosenttia puolusti argumenttiaan avoimesti omalla edullaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kaupunkisuunnittelu
  • Helsinki
  • Väitöskirjat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    2. 2

      Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”

    4. 4

      Nuoret kiinalaiset matkailijat haluavat Suomesta mustikkapiirakkaa ja prinsessa Leian koruja – ”He ostivat 42 000 euron edestä kelloja ja koruja

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Muistisairauksia on todettu jo kolmekymppisillä – Unohtelu ja väsymys johtuvat yleensä silti jostain muusta kuin muistisairaudesta

    7. 7

      Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

    8. 8

      Voimakas maan­järistys surmannut yli 140 ihmistä Meksikossa, uhriluvun pelätään nousevan huomattavasti – järistys runnoi myös miljoona­kaupunki Méxicoa

    9. 9

      Vaikka olimme tehneet jakeluvirheilmoituksen jo kaksi kertaa, Posti jatkoi kirjeiden lähettämistä väärään osoitteeseen

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    9. 9

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    10. 10

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat