Kaupunki

Supercell maksoi Helsingille ennätyksellisen veropotin – Espoo jäi ilman, koska peliyhtiö vaihtoi aikanaan kaupunkia

Supercell maksoi Helsingille viime vuonna yhteisöveroina noin 65 miljoonaa euroa, enemmän kuin yksikään yritys yhden vuoden aikana aiemmin. Supercell, Nordea ja OP-ryhmä tuovat Helsingille jo yli kolmanneksen kaupungin yritysverotuloista.

Peliyhtiö Supercell on nyt suurempi kuin Nokia. Ainakin, jos asiaa mittaa Helsingin saamilla yritysveroeuroilla. Pelijätti takoi viime vuonna lähes 880 miljoonan liikevoiton, josta se maksoi yhteisöveroa 176 miljoonaa euroa.

Yhteisövero on yritysten maksama tulovero, joka lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksesta. Kunnat saavat osan yhteisöveron tuotosta.

HS:n verotiedoista tekemän selvityksen perusteella Supercellin viime vuonna maksamista yhteisöveroista tilitetään Helsingin kassaan 65 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin yksikään yritys on Helsingille yhden vuoden aikana maksanut.

Helsinki keräsi vuonna 2015 yhteisöveroina yli 370 miljoonaa euroa. Supercell maksoi siis yksin lähes viidenneksen Helsingin viime vuoden yritysveroista.

Supercell rikkoi viime vuonna oman ennätyksensä, sillä sen maksamista veroista päätyi Helsingille verovuonna 2014 noin 62 miljoonaa euroa. Ennen Supercelliä kärkipaikkaa piti matkapuhelinyhtiö Nokia, jolta Helsinki sai verovuonna 2007 noin 34 miljoonaa euroa.

Koko Suomen mittakaavassa Nokiaa ja Supercelliä ei kuitenkaan voi verrata keskenään. Nokia maksoi huippuvuotenaan 2007 Suomelle yhteisöveroina noin 1 250 miljoonaa euroa eli lähes kymmenen kertaa enemmän kuin Supercell vuonna 2015.

Helsingin taloudelle noin 150 henkilöä työllistävästä Supercellistä on kuitenkin muodostunut vähitellen tärkeä yritys. Helsinki on saanut peliyhtiön tällä vuosikymmenellä maksamista yhteisöveroista yli 150 miljoonaa euroa. Rahojen avulla järjestäisi vuodeksi esimerkiksi noin 13 000 lapsen päivähoidon helsinkiläisissä päiväkodeissa.

Helsinkiläiset voivat siis lukea Supercellin menestyksistä kertovia uutisia tyytyväisenä. Espoolaisille sen sijaan on aihetta ainakin pieneen happamuuteen. Supercellin veroeurot olisivat voineet nimittäin kulkeutua Helsingin sijaan Espoolle.

Supercell aloitti toimintansa keväällä 2010. Yhtiön ensimmäinen toimisto oli karu 30 neliön koppi Espoon Niittykummussa. Huoneeseen oli yhtiön nettisivujen mukaan ahtautunut enimmillään 15 työntekijää, kuusi kierrätyskeskuksesta hankittua pöytää ja vanha kahvinkeitin. Vähitellen tila kävi liian ahtaaksi ja yritys muutti uusiin tiloihin.

Helsingin onneksi, ja Espoon tappioksi, Supercell majoittui Helsinkiin. Yrityksen kotipaikkana on ollut elokuusta 2011 Helsinki. Nykyisissä tiloissa Helsingin Ruoholahdessa Supercell on toiminut marraskuusta 2012. Helsinki hyötyi Supercellin muutosta siksi, että yritysten maksama yhteisövero jaetaan kuntiin yritysten työpaikkojen mukaan.

Kunnat saivat vuonna 2015 maksetuista yhteisöveroista 36,87 prosentin siivun. Esimerkiksi Supercellin maksamista 176 miljoonan yhteisöveroista jaetaan kuntiin noin 65 miljoonaa euroa. Koska Supercellin kaikki työntekijät työskentelevät Helsingissä, Helsinki saa koko veropotin itselleen. Jos yritys olisi pitänyt toimintansa Espoossa, olisi Espoo nyt huomattavasti vauraampi.

Helsingin osuus kuntien saamista yhteisöverotuotoista oli verovuonna 2015 hieman yli 23 prosenttia.

Supercellin perustajiin kuuluva Ilkka Paananen sanoo HS:lle lähettämässään sähköpostiviestissä, että yhtiö on keskittänyt toimintansa Helsinkiin muun muassa hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden takia.

”Keskeinen sijainti, hyvät kulkuyhteydet, englanninkieliset koulut, päiväkodit ja palvelut ovat olleet yrityksemme kannalta merkittäviä tekijöitä”, Paananen kirjoittaa.

Hänellä on Helsingille myös viesti: Helsingin pitää pyrkiä olemaan mahdollisimman elävä ja viihtyisä kaupunki, jos se aikoo kilpailla kansainvälisten suurkaupunkien kanssa.

”Yrityksemme menestyksen kannalta on elintärkeää pysyä kilpailukykyisenä muiden suurien kaupunkien kuten Berliinin ja Tukholman kanssa. Tämä vaatii Helsingiltä vielä tehokkaampaa uudistumiskykyä, viihtyvyyden kehittämistä sekä englanninkielisten palveluiden lisäämistä, jotta pystymme houkuttelemaan ulkomaalaista huippuluokan työvoimaa Suomeen”, Paananen sanoo.

Supercellin lisäksi Helsingin yhteisöverotulot nojaavat pitkälti finanssikonserneihin Nordea ja OP-ryhmä.

Nordea-konserniin kuuluvat yhtiöt maksoivat viime vuonna Suomeen yhteisöveroja noin 216 miljoonaa. Näistä noin 40 miljoonaa päätyi Helsingin kassaan. OP-ryhmä puolestaan maksoi Suomeen veroja noin 249 miljoonaa. Niistä Helsinki sai noin 27 miljoonaa.

Yhteensä kolmikko maksoi siis yli kolmanneksen Helsingin yritysverotuloista.

Helsingin talouden kannalta sen asukkaiden maksamat kunnallisverot ovat huomattavasti yhteisöveron tuottoja tärkeämpiä. Helsinki sai vuonna 2015 kunnallisveroina noin 2 480 miljoonaa euroa.

HS:n kaikki uutiset vuoden 2015 tuloista ja veroista löytyvät täältä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    3. 3

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    4. 4

      Utopiana pidetty Tallinna-tunneli onkin nyt tärkeä osa suurempaa kuljetusreittiä Jäämereltä Berliiniin asti – Valtion suunnitelmassa junat sujahtaisivat meren alle Helsingissä

    5. 5

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    8. 8

      Mystinen arabisheikki opiskeli jujutsua valenimellä ja loi miljardeillaan lukkopainista kansainvälisen menestystarinan – mutta mitä suomalainen Marko tekee hänen organisaatiossaan?

    9. 9

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    10. 10

      Axl Smith -uutisointi toi langettavat kolmelle suurelle medialle – uutisointi virheellistä ja loi negatiivisia mielikuvia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    5. 5

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    6. 6

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää