Kaupunki    |   Kolumni

Helsingissä on kohta parempia ravintoloita, Suomea kannatteleva talouskasvu ja ehkä jopa edullisempaa asua

Tiivistyvä kaupunki on lopulta eduksi kaikille, myös nimbyille.

Minä rakastan uutta yleiskaavaa.

Kun vielä vuosi sitten asuin Lauttasaaressa, oli Lauttasaari-seuran julkaisemassa ja kaikkiin saaren koteihin jaettavassa Lauttasaari-lehdessä yksityiskohtaiset ohjeet siitä, kuinka silloisesta yleiskaavaehdotuksesta voisi antaa palautetta ja vaikuttaa siihen. Idea oli tietenkin, että Lauttasaaren osalta yleiskaava ei kelpaa.

Kun ohjeet oli kerran annettu ja Lauttasaari-seura ottanut niin tiukan kannan yleiskaavaehdotusta vastaan, päätin minäkin toimia. Lähetin kaupunkisuunnitteluvirastoon sähköpostia ja kehuin yleiskaavaehdotuksen Lauttasaaren osalta. Erityisesti iloitsin, että Länsiväylän muuttaminen aikanaan Länsibulevardiksi ja lisäasuntojen rakentaminen toisi vihdoin palveluita Katajaharjulle, jossa silloin asuin.

Mainitsin myös, että Helsingin seudulla on nykyisin kantakaupungissa asuvien lisäksi jopa 200 000 ihmistä, jotka haluaisivat asua kantakaupungissa, mutta eivät sinne mahdu. Asuntojen kipurajat ylittäneet hinnat ja pilviin nousseet vuokrat ovat vastaansanomaton todiste siitä, että tarjonta ei vastaa kysyntää. Ratkaisu on tietenkin rakentaa lisää kantakaupunkia, ja siihen uusi yleiskaava vastaa osin jopa kiitettävästi.

Keväällä äimistyin, kun kaupunkisuunnitteluvirastossa työskentelevä tuttava kertoi ohimennen illanistujaisissa, että hän oli lukenut sähköpostini. Kaupunkilaisia kuunnellaan! Minun lähettämäni kehuviestin kaltaisia palautteita kaupunkisuunnitteluvirasto tuttavani mukaan tarvitsikin, koska asioiden vastustajilla on tapana olla aktiivisempia kuin niillä, joille muutos käy.

Miksi uusi yleiskaava on niin iso juttu ja miksi on niin tärkeää, että nimby-ihmiset (not in my backyard) joutuvat tyytymään vain pieniin poliittisessa prosessissa syntyneisiin myönnytyksiin?

Tärkein syy on, että kasvavat kaupungit ovat paikkoja, joihin digitaalisen vallankumouksen ja tulevaisuuden talouden osaaminen keskittyy. Kun tuotteiden ja palveluiden arvonlisästä jatkuvasti suurempi osa muodostuu ideoista ja uudenlaisista tavoista hyödyntää digitaalista teknologiaa, kaupungit ovat nousseet takaisin kaiken keskiöön. Jos 1900-luku kuului kansallisvaltioille, voi vain hieman liioitellen julistaa, että 21. vuosisata on kaupunkien vuosisata.

Myös Helsinki on 21. vuosisadan kaupunki: täällä on paljon it-osaamista, ja uusin kehityskulku on, että amerikkalaiset yritykset perustavat tänne konttoreitaan virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden osaamisen hankkimiseksi. Helsinki on kehityksen aallonharjalla, ja mitä suurempi joukko tuosta kehityksestä pääsee osalliseksi, sen parempi koko Suomen talouden kannalta – mutta palataan tähän kohta.

Jos kaupunkia ei tiivistetä ja asuntoja rakenneta sinne, missä ihmiset haluavat asua, kaiken taloudellisen hyödyn teknologisesta kehityksestä ja tuottavuuden kasvusta vievät jo rakennettujen asuntojen omistajat. Ehkä räikein esimerkki tästä on San Francisco, jonka 90-luvun lopun it-buumista hyötyivät käytännössä vain asuntojen omistajat ja vuokranantajat. Historia on kerrottu monesti, mutta viimeksi luin sen The Economist-lehden toimittajan Ryan Aventin uudesta kirjasta.

Piilaakson työttömyysaste putosi pienemmillään 2,5 prosenttiin, ja keskitulot nousivat nopeammin kuin muualla Kaliforniassa ja Yhdysvalloissa ylipäätään. Lopulta keskitulot olivat suuremmat kuin melkein millään muulla kaupunkialueella Yhdysvalloissa. Vuodesta 1997 vuoteen 2000 keskitulot alueella nousivat lähes 40 prosenttia.

Toisin sanoen alueen yrityksillä oli pulaa työntekijöistä. Tämä on outoa, koska Piilaakso ja San Francisco ovat osa Yhdysvaltojen valtavia työmarkkinoita, eikä juuri minkäänlaisia kulttuurisia tai logistisia esteitä muuttamiselle Kaliforniaan ole. Jos palkat nousevat 40 prosenttia neljässä vuodessa, osaavia työntekijöitä muualla maassa luulisi kiinnostavan.

Varmasti kiinnostikin, mutta tosiasiassa 90-luvun lopun buumin aikana alueelta muutti enemmän ihmisiä pois kuin heitä tuli tilalle. Tämä johtui asuntopulasta, jonka San Franciscon alue on luonut itse itselleen äärimmäisen tiukalla kaavoitus- ja säädöspolitiikallaan. Uusien asuntojen rakentamiselle on yksinkertaisesti todella vaikeaa saada lupa.

Tilanne ajoi ja ajaa edelleen halukkaat muuttajat kilpailemaan toisiaan vastaan rajatusta määrästä järkeviä asuntoja. Asumisen hinta San Franciscon alueella kaksinkertaistui muutamassa vuodessa 90-luvun lopulla. Kyllä, kaksinkertaistui eli nousi sata prosenttia. Jos tällaisessa tilanteessa on vuokralla eikä samalla kuulu siihen joukkoon, jonka palkat kasvavat 40 prosenttia tai enemmän, ei ratkaisuksi juuri jää kuin muuttaa pois.

Muualle muuttamista myös tapahtuu, ja paljon. Se on useimmiten työntekijälle eduksi: vaikka palkka olisi kymmeniä prosentteja pienempi, asuinkustannukset ovat vielä pienemmät, jolloin reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvavat. Yhdysvalloissa on arvioitu, että työntekijöiden muuttaminen pois korkean tuottavuuden ja asuntopulan kaupungeista pienempiin ”maakuntakeskuksiin” on aiheuttanut jopa 13,5 prosentin loven bruttokansantuotteeseen (bkt).

Jos rakentamisen määrärajoituksia höllennettäisiin ja kaavoitusta helpotettaisiin Yhdysvaltojen tärkeimmissä korkean tuottavuuden kaupungeissa eli lähinnä New Yorkissa, Bostonissa, San Franciscossa ja San Josessa edes mediaanikaupungin tasolle, Yhdysvaltojen bkt olisi arvion mukaan jopa 9,5 prosenttia nykyistä suurempi. Nämä ovat valtavia lukemia, ja vaikka ne eivät suoraan vertaudu Suomeen, jotain osviittaa niistä saa.

Summa summarum: 90-luvun lopulla osaavat työntekijät onnistuivat saamaan San Franciscon alueen yritysten kasvun tuomasta varallisuudesta merkittävästi tavallista suuremman osan itselleen, koska heistä oli alueella pulaa. Käytännössä kaikki yrityksiltä neuvotellut lisätulot kuitenkin valuivat asuntojen omistajille, koska asunnoista oli vielä suurempi pula. Lopulta it-buumin ylivoimaisesti suurimmat hyötyjät olivat asuntojen omistajat. Voi kysyä, mitä tekemistä heillä oli it-alan synnyttämän kasvun kanssa ja millä oikeudella kaikki edut valuivat heille.

Vaikka Helsingin uusi yleiskaava ei ole täydellinen, se pitää huolen ainakin siitä, että San Franciscon virheitä ei täällä toisteta.

Toinen syy yleiskaavailolle on, että työntekijän tuottavuuden ja korkean tuottavuuden kaupungin väestökasvulla on yhteys. Mitä enemmän väkeä kaupungissa on, sitä tuottavampia ovat myös sen asukkaat. Siis: kaupunkiin muuttavat uudet ihmiset eivät vain saavuta keskimääräisesti siellä jo asuvien tuottavuutta, vaan kaikkien keskimääräinen tuottavuus nousee muuttamisen seurauksena. Uudet kaupunkilaiset ovat siis taloudellisesti eduksi sekä itselleen että muille.

Tämä johtuu mitä todennäköisimmin erikoistumisesta: suuressa kaupungissa esimerkiksi lakifirmat voivat keskittyä tiettyyn erikoisalaan, kun taas pikkukaupungin yhden firman pitää osata vähän kaikkea. Tämä pätee melkein alaan kuin alaan. Asiantuntemus kasvaa.

Bon vivantille tärkeintä on tietenkin, että suuressa kaupungissa on tarpeeksi asiakkaita isolle joukolle erilaisia ravintoloita. Aasialaisen ravintolan ei tarvitsekaan tarkoittaa sitä, että tarjotaan kaikkea mahdollista, vaan jopa samalla kadulla voi olla sekä korealainen, kiinalainen että japanilainen ravintola. Viereisellä kadulla voi olla vielä toinen japanilainen ravintola, joka on ehkä keskittynyt aivan toisenlaisiin ruokiin kuin ensimmäinen.

Kaiken lisäksi kilpailu vieläpä usein hyödyttää samalla kadulla olevia ravintoloita, jos kaupungissa on tarpeeksi asukkaita. Yksi ravintola ei ehkä houkuttele tarpeeksi ihmisiä, mutta viereen aukeava toinen ja kolmas ravintola saattavat niin jo tehdä. Lopulta paikalla aluksi yksin ollut ravintola hyötyy kilpailusta useamman asiakkaan muodossa.

Suuri ja tiivis kaupunki on omalta osaltaan myös työttömyysturvaa. Jos esimerkiksi ravintola menee alta, osaavalla kokilla on edelleen vaihtoehtoja, mistä valita. Kaupungeissa syntyvä oman alan ja omien kiinnostusten sosiaalinen verkosto helpottaa tilannetta entisestään: kerro, että olet töitä vailla, niin joku verkostostasi pystyy todennäköisesti auttamaan. Näiden verkostojen luominen pelkästään virtuaalisesti vaikuttaa olevan mahdotonta, ja tämä on myös osasyy siihen, miksi internet ei tappanutkaan etäisyyttä.

Tiheät ja toimivat sosiaaliset verkostot ovat toisaalta myös nimbyilyn elinehto. Tietyssä mielessä nimbyt ovat merkki siitä, että kaupunki menestyy – ongelmia syntyy, jos nimbyt saavat politiikassa vallan.

Tuottavuuden kasvu väkimäärän kasvaessa näyttäisi vuonna 2009 julkaistun tutkimuspaperin mukaan liittyvän voimakkaasti näkemykseen, jonka mukaan ”kaupungin tiheys on tärkeää, koska läheisyys levittää tietoa, mikä joko tekee työntekijöistä osaavampia tai yrittäjistä tuottavampia”.

Tutkijat Heikki A. Loikkanen ja Seppo Laakso julkaisivat vuoden alkupuolella ”keskustelualoitteen”, jossa he näyttävät, että Helsinki on laajentunut vuosikymmenien ajan, mutta ei juuri tiivistynyt. Tämä on osasyyllinen asumisen hinnan kasvuun suhteessa muuhun maahan.

”Jos keskusta-alueen maankäytön tehokkuutta rajoitetaan, maan hinta nousee kaikissa sijainneissa koko kaupunkialueella”, Loikkanen ja Laakso kirjoittavat ja jatkavat:

”Helsingin seudun väestö ja työpaikat ovat kaksinkertaistuneet 50 vuodessa. Kantakaupunki ei ole kuitenkaan tiivistynyt: väestötiheys on laskenut ja työpaikkatiheys pysynyt samana.”

Helsinki aikoo nyt muuttaa tämän ja siirtyä 21. vuosisadalle, pitivät nimbyt siitä tai eivät. Poliittinen taistelu tietenkin jatkuu, mutta ainakin pelikentän viivat on nyt piirretty.

Vaikka nimbyilyllä on yksilötasolla usein jalot lähtökohdat, on se – Ryan Aventin sanoin – ”kokonaisuutena varallisuuden ja etuoikeuksien suojelemista raja-aitoja pystyttämällä”. Aventia mukaillen nimbyily on kiinteistönomistajien pyrkimystä määrittää osaksi heidän omaisuuttaan myös se, mitä he eivät missään nimessä omista – oikeutta päättää, kuka muuttaa naapuriin.

Minä rakastan uutta yleiskaavaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Ulkonäköön kohdistuva pilkka sotki Mikon elämän vuosiksi – Miesten ulkonäköpaineita pitäisi käsitellä enemmän, sanoo tutkija

    5. 5

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    6. 6

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    7. 7

      Trumpin yritysjohtajista koostuva neuvosto lopettaa toimintansa – syynä presidentin puheet, joissa hän rinnasti väkivaltaisen äärioikeiston ja sitä vastustavat tahot

    8. 8

      Tytöt liikkuvat ulkoleikeissä paljon vähemmän kuin pojat, maahanmuuttaja­taustaisten lasten välillä ero liki 20 prosenttia – Ainutlaatuinen tutkimus selvittää kaiken elämästä päiväkodeissa

    9. 9

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    10. 10

      Naisten tavallisin hormonihäiriö on vaikea tunnistaa – Kuukautiskierron häiriöt voivat kertoa munasarjojen monirakkulaisuudesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    6. 6

      Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

    7. 7

      Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

    8. 8

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    9. 9

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    10. 10

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää