Kaupunki

Sylvi Koivistoinen ja Anna-Liisa Pohjonen ovat asuneet Helsingin Pengerkadulla yhteensä yli 141 vuotta – ”Olen niin kalliolainen, en lähde täältä ikinä”

Anna-Liisa Pohjonen muutti Pengerkadun ”Torkkelinlinnaan” vuonna 1928 ollessaan 3-vuotias, ja asuu samassa talossa edelleen. Samanikäinen Sylvi Koivistoinen ehti ennen Pengerkatua asua Neuvostoliitossa ja sammuttaa palopommin laudanpätkällä.

Sylvi Koivistoinen, 91, kurkistaa ulos Kallion Pengerkadun asunnon ikkunastaan. Siellä näkyy lokakuun lopun sateen liisteröimää asfalttia, Thai massage -piste ja Amatsoonit -niminen kauppa, jonka ikkunassa pinkin naisfiguurin alla lukee live show, tarvikkeet ja asusteet.

”Ennen Kalliossa oli paljon erilaisia pieniä kauppoja. Tässä vastapäätä oli maitokauppa ja alakerrassa sekatavaraliike. Metroaseman viereisen S-marketin tilalla oli kauppahalli, josta sai ihan kaikkea”, Koivistoinen kertoo.

”Nyt ei ole muuta kuin hieromalaitoksia ja kapakoita. Vaikka en minä halua arvostella.”

Koivistoinen kertoo olevansa hyvin kiintynyt Kallioon. Hän on asunut asunnossaan yli 50 vuotta.

”Olen niin kalliolainen, en lähde täältä ikinä.”

Samalla kadulla asuva ja samanikäinen Anna-Liisa Pohjonen taas muutti ”Torkkelinlinnana” tunnettuun taloon samana vuonna kuin se rakennettiin, 1928. Pohjonen oli tuolloin 3-vuotias. Hän asuu samassa talossa edelleen.

Kallio tunnetaan nuorten ja opiskelijoiden asuinalueena, ja sen asukkaista yli puolet on Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan 20–40-vuotiaita. Lapsia ja iäkkäämpiä ihmisiä on alle kaupungin keskiarvon. Sylvi Koivistoisen ja Anna-Liisa Pohjosen ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä eli 90–94-vuotiaita on Kallion peruspiirissä alle 0,5 prosenttia eli 126. He eivät silti ole alueen vanhimpia: yli 95-vuotiaitakin löytyy joitakin kymmeniä.

HS haastatteli Koivistoista hänen kotonaan ja Pohjosta lyhyesti puhelimitse, sillä tämä koki olevansa liian huonovointinen pidempään haastatteluun ja kuvaukseen. Molempien tarinat kietoutuvat pääkaupunkiseudun historiaan, mutta myös Yhdysvaltoihin ja Venäjälle asti.

”Muutimme Katajanokalta Pengerkadulle 60-luvulla sen jälkeen, kun lääkärini oli sanonut astmaa sairastavalle äidilleni, että Kalliossa on Helsingin paras ilma ja Katajanokalla huonoin”, Sylvi Koivistoinen kertoo. Hän asui vanhempiensa kanssa ja piti näistä huolta heidän kuolemaansa asti.

Ennen Pengerkatua ehti kuitenkin tapahtua paljon. Koivistoinen syntyi vuonna 1925 Yhdysvalloissa. Noin 6-vuotiaana Koivistoinen vanhempineen muutti Neuvostoliiton Leningradiin (nykyinen Pietari), jossa isä työskenteli paperitehtaassa.

”Neuvostoliittoon meno oli sellainen villitys tuohon aikaan”, Koivistoinen kertoo.

Stalin toteutti Neuvostoliitossa 1930-luvulla puhdistuksiaan, mutta Koivistoisen perhe ehti muuttaa pois ennen niiden varsinaista alkua. Koivistoinen kertoo, että muistikuvat noilta ajoilta ovat jo haalenneet.

”Muistan, kuinka muutimme 1935 ensin Helsingin Kotkankadulle. Olin silloin 10-vuotias. Nukuin Amerikan arkkujen päällä ja ompelin nukeille vaatteita. Rahasta oli pulaa isän jouduttua työttömäksi, ja nuppineulatkin piti laskea.”

Koivistoinen aloitti koulunsa Kalliossa, ja alkoi avustaa kodin lähellä sijainnutta Pelastusarmeijaa vapaaehtoisena. Sitä työtä hän on jatkanut aivan viime vuosiin asti.

Talvi- ja jatkosodan aikaan Koivistoisen perhe muutti vanhempien kesäpaikkaan Espoon Laaksolahteen. Laaksolahti tunnetaan nykyään hyvätuloisten asuinalueena, mutta Koivistoisen perheen vanha puumökki on siellä edelleen.

”Kun olin 17-vuotias, palopommi iskeytyi saunamme kulmalle ja tappoi naisen ja hänen kaksi kouluikäistä lastaan. Sammutin pommin laudalla hakaten.”

Koivistoisen omista sisaruksista kolme kuoli alle vuoden ikäisinä.

”Sisko kuoli hinkuyskään ja kaksospojat olivat heikkoja. Kyllä [Arvo] Ylppö yritti auttaa, muttei onnistunut.”

Laaksolahden aika oli Koivistoisen mukaan ihanaa, sillä perheellä oli paljon eläimiä. Hän viettää Laaksolahdessa edelleen koirineen kaikki kesät: kantaa vedet ja lämmittää mökin puilla. Ja on vuonna 1943 perustetun Laaksolahden huvilayhdistyksen ensimmäisiä jäseniä.

Koivistoinen ei osaa sanoa, mikä on hänen mielipaikkansa Kalliossa, mutta lähellä sijaitsevien koulujen opiskelijoita hän katselee mielellään.

”Tiirailen heidän vaatteitaan”, Koivistoinen sanoo nauraen.

Hän on tehnyt työuransa ompelijana, vaikkei koskaan ole saanut alalle varsinaista koulutusta.

”Pursimiehenkadulla sijainnut ompelimo Tuhkimo, josta jäin eläkkeelle 80-luvulla, oli tuohon aikaan kaupungin hienoimpia liikkeitä.”

Omia lapsia Koivistoisella ei ole, mutta kihloissa hän on ollut kerran.

Vaikka Koivistoinen kertoo arvostavansa Kalliossa esimerkiksi palvelujen saatavuutta, on hän kokenut myös turvattomuutta.

”Kerran minut on ryöstetty Helsinginkadulla, ja kaupassa vietiin kävelykeppi. Se kävi varkailta vikkelään, mutta ei kai varas kannata ollakaan, jos on tunari.”

Anna-Liisa Pohjosen voi sanoa olevan niin kalliolainen kuin vain olla ja voi. Hänen koko elämänsä on mahtunut akselille Käpylä-Kallio.

Pohjonen syntyi Käpylässä, joka oli 20-luvulla uusi asuntoalue.

”Isäni rakensi perheellemme kodin Sampsantie 31:een, ja siellä tuo talo on edelleen”, Pohjonen kertoo puhelimessa.

Muutto Pengerkadun Torkkelinlinnaan johtui Pohjosen mukaan Käpylän huonoista liikenneyhteyksistä sekä siitä, että Käpylästä uupui koulu.

Valmistuttuaan oppikoulusta vuonna 1942 Pohjonen meni töihin kotikadulleen, Pengerkatu 5:n huoltopoliisille konttoristiksi. Nykyään rakennuksessa sijaitsee Kuvataidelukion tiloja, mutta 40-luvulla siellä oli huoltopoliisin lisäksi sielullisesti sairaiden vastaanottoasema.

”Sinne vietiin ihmisiä, jotka käyttäytyivät omituisesti tai väkivaltaisesti.”

Huoltopoliisin tehtävä liittyi vuosina 1936–1986 voimassa olleeseen irtolaislakiin. Huoltopoliisi valvoi lain toteutumista tarkkailemalla esimerkiksi asunnottomia ja alkoholisteja, ja piti heistä tarkkailukortistoa.

Pohjonen työskenteli huoltopoliisilla yli 37 vuotta, ja tänä aikana työpaikka ehti muuttaa Kallion virastotaloon. Hän muistelee Kallion rakennusten historiaa: nykyinen päiväkoti Franzenia Franzéninkadulla oli aikoinaan yhteiskunnallinen korkeakoulu, joka taas tunnetaan nykyään nimellä Tampereen yliopisto.

Pohjosen mielestä Kallio ei ole vuosien saatossa kovin paljoa muuttunut.

”Pienet kaupat ovat tosin hävinneet, ja meidänkin taloomme on alkanut taas tulla pieniä lapsia. On ollut ihan hankaluuksia, että mihin kaikki lastenrattaat saadaan mahtumaan. Kaikista hauskinta minusta on aamusella katsella, kuinka opiskelijat rientävät metrolta kouluun.”

Juttua muokattu 11.11 klo 10.41: Jutussa sanottiin aiemmin, että Anna-Liisa Pohjonen on asunut samassa asunnossa Pengerkadulla vuodesta 1928. Hän on asunut samassa talossa vuodesta 1928.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Kallio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    4. 4

      AK-47-rynnäkkökiväärin kehittäneen Mihail Kalašnikovin patsaaseen päätyi vahingossa natsien ase

    5. 5

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    6. 6

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    7. 7

      IFK teki valmentajalleen venäläisen tempun: Selin on kuin formulakuski kehnossa tallissa – yritä siinä nyt ajaa, kun auto ei kulje mihinkään

    8. 8

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    9. 9

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    10. 10

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    2. 2

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    3. 3

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    4. 4

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    5. 5

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    6. 6

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    7. 7

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    8. 8

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    8. 8

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    9. 9

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    10. 10

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    11. Näytä lisää